Aina ei oikein jaksa ymmärtää

Välillä sitä vain ihmettelee.

Otetaan nyt esimerkiksi vaikka taannoinen autoverotuksen kiristys. Autoverotusta kiristettiin 1.4.2012 siinä toivossa, että valtion kassaan kertyisi 90 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Tämä perustuen siihen oletukseen, että kiristyvässä taloudessa suomalaiset tottakai ostaisivat uusia autoja kuten ennenkin vaikka hintoja tuntuvasti nostettaisiinkin. Ilmeisesti valtionhallinnolle tuli täydellisenä yllätyksenä, että suomalaisilta loppuivat rahat kesken, uusien autojen kauppa romahti ja veroja kertyikin 60 miljoonaa vähemmän kuin edeltävänä vuotena. Kataisen hallitus veikkasi budjettia laatiessaan 150 miljoonan verran pieleen, mutta ei hätää, AAA-luottoluokituksella lainaraha on halpaa.

Ei tarvitse olla talousoppinut ymmärtääkseen, että kulutus yleensä alenee kun hinnat nousevat joten epäusko lienee ymmärrettävissä kun miettii notta mitä virkamiesten päissä on mahtanut liikkua, kun ovat vakuuttaneet itselleen ja muille, että tottakai suomalainen ostaa autoja kuten ennenkin hinnasta riippumatta?

Yhtälailla vaikeaa on ymmärtää sitä logiikkaa joka yhtäällä ohjaa auton ostajia ostamaan vähemmän kuluttavia ja saastuttavia autoja ja toisaalla rankaisee veroin ja muilla maksuin näin tekeviä koska vähän kuluttavien autojen lisääntyessä Suomessa ei enää kuluteta tarpeeksi polttoainetta ja sitä myöten polttoaineverosta saatavat verotulot alenevat. Eikö ministereitä yksinkertaisesti hävetä puhua luonnonsuojelusta ja autokannan uudistuksen tarpeesta samalla, kun ympäristöystävällisiin autoihin kohdistetaan erilaisia rangaistusmaksuja jotka eivät bensa-autoja rasita samalla, kun uusien autojen hinnat pidetään tasolla johon ainoastaan ylemmällä keskiluokalla on varaa - juuri ja juuri?

 

Liikenne- ja viestintäministeriöllä on visio vuodelle 2020 jonka mukaan kävelyä ja pyöräilyä pyritään lisäämään 300 miljoonan henkilöautomatkan verran. Kuten Ilta-Sanomat artikkelissaan huomauttaa, ministeriön mielestä taloudelliset syyt eivät vielä saa 34-54 vuotiaita (= kiireisiä työssäkäyviä ja perheellisiä) vähentämään autoilua joten odotettavissa on lisää taloudellisia sanktioita kunnes auto alkaa hiljalleen vaihtumaan pyörään ja lenkkitossuihin.

Valtion verokertymän kannalta kaikkinaiset lisämaksut ja taloudellinen painostaminen on epäilemättä myönteinen asia, mutta on vaikea uskoa ettei valtion johdosta löydy muita keinoja kuin kiellot, rajoitukset ja taloudellinen rankaiseminen, kun kansalaisia yritetään saada muuttamaan käyttäytymistään. Keppi kyllä löytyy, mutta porkkana ei ole tavalliselle kansalaiselle?

Jos autoliikennettä halutaan vähentää niin miten olisi, jos esimerkiksi julkisen liikenteen kehittämiseen panostettaisiin niin, että siitä tulisi jälleen mielekäs vaihtoehto autoilulle? Ollaanko linja-autovuoroja tai raitiovaunulinjoja lisäämässä? Entä jos laskettaisiin julkisen liikenteen lippujen hintoja kohtuullisemmalle tasolle? Olisiko ajatusta kehittää liityntäpysäköintiä julkisen liikenteen rinnalla, niin ei välttämättä tarvitsisi autolla ajaa aina keskustaan asti?

Onko ongelma siinä, että kaikki positiiviset keinot joilla ihmisiä autetaan toimiaan halutulla tavalla edellyttävät investointeja, kun taas kielloilla ja pakottamisilla saadaankin lisätuloja?

 

Ajatellaan nyt vaikka Peruspalveluministeri Huovisen vaatimuksia alkoholiverotuksen kiristämisestä ja saatavuuden rajoittamisesta. Ministerin missiona on ilmeisesti saada suomalaiset juomaan vähemmän alkoholia - tai vaihtoehtoisesti pyrkiä saada suomalaiset kuluttamaan enemmän rahaa Virossa, kun siellä kotimainen olutkin on halvempaa kuin kotimaassa.

Ehkä ministeriltä virkamiehineen on mielikuvitus loppunut kesken kun kuvittelevat, että tarjontaa rajoittamalla kysyntä vähenisi? Jos kieltolaki ei onnistunut samassa tavoitteessa, niin mikä saa kuvittelemaan, että hintojen korottaminen kipurajan yläpuolelle toimisi paremmin? Tässä ollaan yksinkertaisesti luomassa pohjaa viinan trokaamiselle ja kotipolttoisen valmistamiselle koska halvemman alkoholin ostajia löytyy aina.

On myös vaikea ymmärtää siitä puusilmäisyyttä joka yhtäällä aktiivisesti rajoittaa suomalaisten alkoholin kulutusta ravintoloissa (= valvotut olosuhteet, eduksi kansantaloudelle) ohjaten ihmiset juomaan kotonaan halpaa tuontiviinaa ja toisaalla valittaa, kun ihmiset juovat liikaa kotonaan. Voiko oikeasti olla niin, että ihmisen kyky havaita ja ymmärtää syy-seuraus -suhteita hämärtyy, kun saa viran ministeriöstä?

Jos suomalaisten tapa kuluttaa alkoholia olisi oikeasti ongelma (mitä se ei ole), niin mitä jos pyrittäisiin kysynnän vähentämiseen tarjonnan rajoittamisen sijaan? Ehkä voisi kokeilla valistamista, kohtuutta korostavan juomakulttuurin edistämistä sekä terveydenhuollossa nopeammin puuttua havaittuihin ongelmiin? Jos murheena on valtion verotulojen kertymä (niin kuin se tuntuu aina olevan), niin mitä jos alkoholiverotus laskettaisiin Suomessa sellaiselle tasolle ettei juotavan hakeminen Suomenlahden toiselta puolen olisi enää taloudellisesti mielekästä - tai entä jos sen laskisikin niin alas, että naapuritkin tulevat ostamaan juomansa Suomesta niin panimo- ja ravintola-alallakaan ei välttämättä olisi tarvetta nykyisenlaisiin irtisanomisiin?

 

Ja kun nyt ihmetellään, niin mitä pitäisi olla mieltä siitä, että työntekijöiden reaalipalkkojen pienentyessä valtion verotulokertymä kasvoi 5.9 prosenttia viime vuonna? Kansakunnan talous on tiukilla, työntekijöitä, opiskelijoita ja eläkeläisiä kehotetaan kiristämään vyötä (mutta ilmeisesti tämä ei niinkään koske yritysjohtajia, ylempiä virkamiehiä, kansanedustajia tai ministereitä?) ja kansantalous saa kutistua kunhan vain valtion verokertymä on positiivista, niinkö? Kun katselee millaisella himolla veroja ja muita maksuja ollaan lisäämässä niin voisi luulla, että valtion johdossa töitä tehdään komissiopalkalla jonka suuruus on sidottu verokertymään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Ei Suomen politiikkaa voi selittää järjellä.

Martti Laines

" esimerkiksi julkisen liikenteen kehittämiseen panostettaisiin niin, että siitä tulisi jälleen mielekäs vaihtoehto autoilulle?"

Vähäväkisessä ja harvaanasutussa Suomessa ei ole joukkoja, joten täällä ei voi olla kattavaa ja taloudellisesti järkevää joukkoliikennettä.

Espoossa kun kaivat taskusta 5€ seutulippua varten, kaivat samalla muiden taskusta toisen 5€ matkaasi varten.

Ari Lotvonen

Jos auton omistajat luopuisivat autoistaan, bussimatkojen hinnat pitäisi nostaa, koska jo nyt bussimatkojen hinnoista valtaosan maksavat autoilijat auto-/bensaveroina. Samaan aikaan busseja pitäisi hankkia lisää, jotta ihmiset mahtuisivat työmatkoillaan busseihin, ja silti työmatkoihin tarvittava aika moninkertaistuisi, ja koko töihin tuleminen muuttuisi sattumanvaraiseksi.

Kaikkien tavaroitten ja palveluitten hinnat nousisivat moninkertaisiksi, ja joitakin palveluita ei enää saisi lainkaan. Kukaan ei tulisi korjaamaan tietokonetta tai hoitamaan kotona olevia vanhuksia. Kukaan ei tulisi siivoamaan toisten koteja. Kukaan ei kävisi kaukana olevissa ostoshelveteissä. Kukaan ei rupeisi huoltomieheksi. Lapset voisivat käydä vain lähintä koulua, valita ei voisi jne...

Punavihreä helvetti.

Käyttäjän markstenback kuva
Mark Stenbäck

Vastaan kahteen edelliseen kommenttiin yhdessä.

Näillä huomioilla vaikuttaisikin järkevämmältä kehittää autoilua sen sijaan, että sitä pyrittäisiin aktiivisesti rajoittamaan. Suomi on suurten etäisyyksien valtio jossa itsenäinen liikkuminen edellyttää omaa autoa etenkin silloin, kun asuu keskustojen ulkopuolella.

Oma vaikutelmani on, että päättäjillä ei ole halua kehittää autoliikennettä Suomessa koska suomalaiset ajavat autoillaan joka tapauksessa koska on pakko. Tämän pakon vuoksi autoilusta on tullut valtiolle verotulojen lypsylehmä samalla kun tieverkoston kehitykseen ja ylläpitoon tarkoitettuja määrärahoja leikataan koska suomalainen ajaa vaikka perunapellolla, jos ei muuten pääse töihin, kauppaan tai tapaamaan satojen kilometrien päässä asuvia ystäviä ja sukulaisia.

Itseäni vain suuresti ärsyttää erityisesti vihreiden ja vasemmistolaisten päättäjien tekopyhyys siinä, että pitävät autoilua pahana mutta eivät kuitenkaan ole valmiita tarjoamaan järkeviä vaihtoehtoja. Esimerkiksi rakentamalla junarata Helsingin ja Porvoon välille sekä Helsingin ja Lohjan välille voitaisiin varmasti olennaisesti vähentää työmatkoihin liittyvää autoilua, mutta tällaisesta ei ole puhettakaan: tarjotaan vain rajoituksia ja keppiä ilmeisesti koska porkkana on liian kallista ja vaivalloista? Siinä kuitenkaan ei ole mitään järkeä, että rajoitetaan vaihtoehtoja sen sijaan, että niitä pyrittäisiin lisäämään.

Toimituksen poiminnat