Kun EK paljasti tavoitteensa työntekijöille (vaikka tiedossahan ne jo olivat)

Tämä liittyen Ilta-Sanomien artikkeliin Sipilän yhteiskuntasopimuksen kaatumisesta.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1430832744193.html

 

Sipilän yhteiskuntasopimus epäonnistui ja ehkäpä hyvä niin. Samalla saatiin hyvä vilkaisu EK:n asenteisiin työntekijöitä kohtaan.

"Luonnoksen sisällöstä ilmenee, että koeaikaa olisi pidennetty kuuteen kuukauteen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei suostunut siihen, että koeajan purkamisen perusteluista pitää antaa kirjallinen perustelu."

Työnantajat siis haluavat kuuden kuukauden ikkunan minä aikana uusi työntekijä voidaan irtisanoa ilman mitään syitä tai perusteluita. Tässä jää mainitsematta se, että koeajalla irtisanottua työntekijää rangaistaan karenssilla koska oletus on, että irtisanominen on työntekijän syy. Kirjallinen perustelu osoittaisi irtisanomisen todellisen syyn poistaen karenssin uhan työntekijän päältä, kun syy ei ole työntekijässä, mutta EK ei jostain syystä tätä halua. Aivan kuin työnantajilla olisi tahto kohdella työntekijöitään mielivaltaisesti.

"Työehtojen heikentämisessä EK ei tiettävästi olisi suostunut esitykseen, jonka mukaan heikennykset olisi voitu purkaa, kun julkisen sektorin tasapaino ja kilpailukyky kilpailijamaihin verrattuna olisi saavutettu. "

Saavutetuista eduista ei haluta luopua. Kuka olisi arvannut? Ilmassa haiskahtaa kaksinaismoralismi, kun kuitenkin työntekijöitä vaaditaan luopumaan omista eduistaan kuten irtisanomissuojasta ja vapaa-ajasta.

Ylipäätään on erikoista, että työnantajat vaativat työntekijöitä tekemään pidempää päivää, kun valtion tavoitteena on edistää uusien työpaikkojen luomista. Jos työpaikkojen luominen olisi todellinen tavoite puhuttaisiin pikemminkin työaikojen lyhentämisestä. Tämähän ei kuitenkaan olisi työnantajien etu.

Työnantajien etuhan olisi ollut, että työntekijät saataisiin tekemään enemmän työtä samalla tai mieluummin jopa pienemmällä palkalla; saada enemmän vähemmällä. Sadan tunnin lisätöillä vuodessa 17 työmiestä tekee saman ainakin laskennallisesti saman verran töitä kuin 18 miestä ennen työajan pidennystä. Vaikka eihän työntekijän tuottavuus ole työpäivän pituudesta kiinni.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Eihän tuossa mitään ihmettelemistä ole. EK haluaa saada kuuden kuukauden koeajan. Silloin voi aina irtisanoa kätevästi viimeisenä työpäivänä ja ottaa tilalle uuden. Kliffaa hei. Eikö olekin.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Yhdysvaltalainen tutkimus 2009:Peirson, Porath

Tutkimuksessa selvitettiin, miten ihmiset reagoivat siihen, kun organisaatiossa ei eletä ihmisiksi.

Vaikka tutkimuksessa tutkittiin lähinnä huonon johtamisen seurauksia työyhteisössä, voitaneen johtopäätöksiä soveltaa EK:n toiveisiin ja odotuksiin Suomessa työajan pidennyksen ja työsopimusten heikentämisen suhteen.

%/työntekijöistä

84% laski tarkoituksella työpanostaan.
47% laski tarkoituksella työhön käyttämäänsä aikaa.
38% laski tarkoituksella työnsä laatua.
80% hukkasi työaikaa murehtiessaan tapahtunutta.
66% sanoi, että heidän suoritustasonsa laski.
78% sanoi, että heidän sitoutumisensa organisaatioon laski.
25% myönsi siirtäneensä turhautumisensa asiakkaisiin.

Tutkimus suoritettiin tekemällä kysely 800 johtajalle ja työntekijälle 17 toimialalla.

EK:n toiveiden mukaiset muutokset saisivat aikaan 10% säästön.

Sen sijaan tuottavuus saattaisi jopa romahtaa aikaisempaan verrattuna.

Miettikää nyt hyvät herrat toisenkin kerran edes yhtä kvartaalia pidemmälle.

Käyttäjän markstenback kuva
Mark Stenbäck

Kun työntekijät eivät suostuneet yksipuolisesti tekemään pidempää työpäivää pienemmällä palkalla ja olennaisesti huonommalla irtisanomisturvalla eikä työnantajia edustava EK omasta puolestaan suostunut minkäänlaisiin myönnytyksiin (kuten vaikkapa tasapuolisuuden nimissä yritysjohtajien palkkojen ja bonusten leikkauksiin), kaatui Sipilän haave "yhteiskuntasopimuksesta".

Miten reagoi miljonääri ja yritysjohtaja Sipilä? Uhkaamalla työntekijöitä, työttömiä, lapsia, vanhuksia ja opiskelijoita rangaistuksella tietenkin. Siinä missä Valtionvarainministeriön raportti peräänkuulutti kuuden miljardin euron sopeutuksia (lue: leikkauksia), niin Sipilä katsookin nyt tarpeelliseksi tehdä leikkauksia kymmenen miljardin edestä. Mistä tuo ylimääräinen neljän miljardin leikkaustarve tuli, kun siitä vaaliväittelyissä ei ollut tietoakaan?

Jos halutaan nähdä esimerkki miten jyrkät ja äkilliset leikkaukset vaikuttavat yhteiskunnan rakenteisiin, hyvinvointiin, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn, niin ei tarvitse katsoa Kreikkaa kauemmaksi. Onko tässä ajatuksena, että ajamalla yhteiskunta kurjuuteen työntekijöillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin taipua yksipuolisesti ottamaan EK:n raippaa työnantajien kuoriessa tapansa mukaan kermat päältä ja rusinat pullista?

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sipila...

Toimituksen poiminnat