Kaikki blogit puheenaiheesta Paikallinen sopiminen

Työehtosopimusten säännöt luodaan niitä varten, jotka eivät osaa käyttäytyä

Keskuskauppakamari on taas lähtenyt hyökkäykseen suomalaisia työehtoja ja työehtosopimuksia vastaan. Keskuskauppakamarin mielestä työehtosopimukset ovat liian jäykkiä ja joustamattomia. Väite perustuu joko tietämättömyyteen tai tarkoitushakuiseen vääristelyyn. Työehtosopimuksissa on runsaasti joustovaraa, esimerkiksi kemianalan toimihenkilösopimuksessa on lähes 80 kohtaa, joista voi paikallisesti sopia toisin.

Ay-liike pelkää paikallisen sopimisen horjuttavan sen valta-asemia

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ehdotti Helsingin Sanomissa (16.3.2019), että paikallista sopimista työehdoista laajennettaisiin ja että sen perusteet kirjattaisiin lakiin. Ehdotus on kannatettava. Romakkaniemi ehdottaa, että yleissitovia työehtosopimuksia noudatettaisiin, ellei yrityksessä tai työpaikalla ole sovittu paikallisesti toisin. Ei liene yllättävää, että jo seuraavan päivän lehdessä SAK ja STTK tyrmäsivät ehdotuksen.

Duunitorin vaalikone - minun vastaukseni

Duunitorin vaalikone keskittyy työelämäkysymyksiin.

Olen tehnyt monenlaisia töitä, aloittanut 14-vuotiaana rikkaruohojen kitkemisellä ja siivoamisella. Olen ollut mm. kylvettäjä, tarjoilija, matkamuistomyyjä, kassatilistysten laskija, grillimyyjä, laitosapulainen, postinkantaja, toimittaja, opettaja. Luottamusmiehenäkin yli 15 vuotta.

Minulle työelämän reiluus on tärkeä asia. Työelämän lainsäädäntö kannattaa valmistella kolmikantaiseti eli yhdessä sopimalla, ei sanelemalla.

Duunitorin vaalikone - minun vastaukseni

Duunitorin vaalikone keskittyy työelämäkysymyksiin.

Olen tehnyt monenlaisia töitä, aloittanut 14-vuotiaana rikkaruohojen kitkemisellä ja siivoamisella. Olen ollut mm. kylvettäjä, tarjoilija, matkamuistomyyjä, kassatilistysten laskija, grillimyyjä, laitosapulainen, postinkantaja, toimittaja, opettaja. Luottamusmiehenäkin yli 15 vuotta.

Minulle työelämän reiluus on tärkeä asia. Työelämän lainsäädäntö kannattaa valmistella kolmikantaiseti eli yhdessä sopimalla, ei sanelemalla.

Pääseekö paikallisesti sopimalla eduskuntaan?

Paikallinen sopiminen on keino sopia työehdoista itsenäisesti. Näissä vaaleissa kokeillaan, toimiiko paikallinen sopiminen kansanedustajien valinnassa. Teen sinulle vuosisadan vaalitarjouksen!

Julkistin eilen 15.1 oman eduskuntavaalikampanjani. Jos tulen valituksi eduskuntaan, lahjoitan 40000 euroa vaalikauden palkkioistani takaisin veronmaksajille. Koska kansanedustajien palkkio on kiinteä, en voi tinkiä bruttoansiostani. Siksi lahjoitan 40000 euroa hyväntekeväisyyteen, jonka kohteisiin kaikki voivat halutessaan vaikuttaa. Näin osa palkkiostani palaa takaisin sen maksajille.

Amerikkalaismallinen salailu pois yt-neuvotteluista

Seuraava eduskunta saa käsiteltäväkseen yhteistoimintalain uudistamisen. Nykyisen yt-lain henki on hyvä. Tarkoituksena on edistää yrityksen ja sen henkilöstön välisiä vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä, jotka perustuvat henkilöstölle oikea-aikaisesti annettuihin riittäviin tietoihin yrityksen tilasta ja sen suunnitelmista. Lähes 20 vuoden työkokemuksella ammattiliiton sopimusalavastaavana voin todeta, että valitettavasti useimmiten lain henki ei käytännössä toteudu. Yt-laista on tullut niin sanotusti irtisanomislaki.

Tällä paperillako Suomi ajettiin lakkoihin?

Hieman sen jälkeen, kun palkansaajakeskusjärjestöt olivat antaneet “ehdollisen hyväksyntänsä” Juha Sipilän hallituksen kompromissiehdotukselle, toimitusten sähköposteihin kilahti uusi viesti. Hallituksen perustama lainsäädännön arviointineuvosto oli antanut lausuntonsa kaavaillusta irtisanomislaista, eli laista irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä.

 

Paikallinen sopiminen edistää joustoja työntekijöiden ehdoilla

Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sapelinkalistelu irtisanomislaista on aiheuttanut useita poliittisia lakkoja ja työmarkkinakriisi on ollut kotimaan puhutuin aihe pari viikkoa. Ammattiliitoille kelpaa kompromissien sijaan ainoastaan tyrmäysvoitto, eli lakiesityksen vetäminen pois. Tämä on aiheuttanut arvovaltataistelun, koska lainsäädäntövalta on Suomessa eduskunnalla ja AY-liikkeen painostus tuntuu veto-oikeuden käyttämiseltä.

Jukka Tarkan kuollut kulma: paikalliskorporativismi julkissektorilla

Valtiotieteilijä näkee ilmeisen tarkasti ay-liikkeen tekevän mitä tahtoo ja päättäneen ottaa hallituksen ohjaukseensa. "Mutta taipuuko demokratia korpokratiaksi, parlamentarismi järjestövallaksi?" hän kysyy epäillen, että ay-liike teki kohtalokkaan virheen antaessaan "luokkatietoiselle" järjestöväelle propagandistiseen tekokauhisteluun perustuvan viestin.  (ESS/Verkkouutiset) 
 

Suomen yrittäjien Pentikäisen ristiretki ammattiliittoja vastaan

Kysymyksien asettelulla ja tarjotuilla vaihtoehdoilla on väliä. Suomen Yrittäjien tilaaman tutkimuksen pohjalta Mikael Pentikäinen vetää vahvoja johtopäätöksiä, mutta teetetyn tutkimuksen kysymyksienasettelu vaikuttaa varsin tarkoitushakuiselta. kun sitä tarkemmin tarkastelee.

Katsotaanpa tutkimuksen kysymyksiä ja vaihtoehtoja peilaten sittä annettuihin lausuntoihin.

"Yllättävä tutkimustulos: kaksi kolmesta kuuluu liittoon ansiosidonnaisen vuoksi – vaikka sen saa ilman liittoa"

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä