Keskusta http://annikasaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132371/all Fri, 16 Aug 2019 17:14:39 +0300 fi Valmiin pellon sadonkorjaajat - siniset http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/279618-valmiin-pellon-sadonkorjaajat-siniset <p>Uudisraivaajahenki on kadonnut politiikasta. Valmiiksi kynnetyille ja kylvetyille pelloille on kyllä tulossa porukkaa pilvin pimein sadonkorjuuseen, mutta kuokkaan ei haluta tarttua. Tämä näkyy selkeästi kummallisten vaiheiden jälkeen sinisiksi itsensä nimittäneessä porukassa. Valmis sato kyllä korjattiin, mutta kun eduskuntavaaleissa tuli viidestä ministerinpaikasta huolimatta mahalasku, ei oikein kukaan viitsi tarttua kunnolla kuokkaan ja käydä uudistamaan jo kertaalleen rajattua peltoa. Yksi toisensa jälkeen eroaa ja/tai sanoo&nbsp; jättävänsä jäähyväiset politiikalle, mitä nyt jotkut vielä kuntapolitiikassa kupeksivat.</p><p>Vaikka sinisille kävikin hallituspuolueena köpelösti, niin oppositiossa kokoomuksen jättänyt Harry &quot;Hjallis&quot; Harkimo liikkeineen onnistui selkeästi paremmin kuin ministeriarsenaalilla kyllästetyt siniset. Enpä ihmettelisi, jos kokoomusta inhimillisempää maltillista porvaripolitiikkaa kannattavia ex-sinisiä löytyisi tulevaisuudessa puhaltamassa vauhtia Harkimon poliittisiin purjeisiin. Siinä seurassa ei varmaan kalauta auraa kiveen, mutta omat karikkonsa ovat sielläkin ja pelastusliivit on hyvä pitää yllä sekä olla silmä tarkkana sekä tyyrpuurin että paapuurin puoleista liikennettä tarkkaillessa.</p><p>Keskusta maksoi sinisten hyysäysoperaatiosta kovan hinnan. Ei se läheskään ainoa syy vaalitappioon ollut, mutta mikäli hallitupohja olisi uudistettu, olisi mukaan tullut useampia vastuunkantajia ja äänestäjien silmissä keskusta olisi varmasti päässyt vähemmällä. Vaalitappion jälkeen monet keskustalaiset ovat avautuneet asioista käyttäen varsin kärjekästä kieltä koskien keskustan johtamista. Kun itse arvostelin joissakin blogeissa ja kommenteissa Sipilän hallitusta muutamista asioista, sain parilta uskolliselta keskustalaiselta kepuvihaajan tittelin. Vaalien jälkeen keskustan kansanedustajilta on tullut arvostelua useammista asioista ja jopa kovemmalla kielenkäytöllä kuin mitä minä käytin. Onko keskustassa kepuvihaajia kansanedustajina?</p><p>Kuinka hyvänsä, vastuunkannolla itseään tärkeinä pitäneet siniset eivät saavuttaneet äänestäjien luottamusta. Nähtäväksi jää, että löytyykö joukosta riittävän kyvykästä ja halukasta henkilöä joka on valmis käymään myös kylvötöihin, eikä vain korjaamaan toisten työllä saatua satoa. Itse olen taipuvainen uskomaan ettei sellaiseen polittiseen sadismiin halukasta löydy ja siniset jäävät historiaan yhtenä sotien jälkeisen ajan kummallisimmista poliittisista episodeista.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uudisraivaajahenki on kadonnut politiikasta. Valmiiksi kynnetyille ja kylvetyille pelloille on kyllä tulossa porukkaa pilvin pimein sadonkorjuuseen, mutta kuokkaan ei haluta tarttua. Tämä näkyy selkeästi kummallisten vaiheiden jälkeen sinisiksi itsensä nimittäneessä porukassa. Valmis sato kyllä korjattiin, mutta kun eduskuntavaaleissa tuli viidestä ministerinpaikasta huolimatta mahalasku, ei oikein kukaan viitsi tarttua kunnolla kuokkaan ja käydä uudistamaan jo kertaalleen rajattua peltoa. Yksi toisensa jälkeen eroaa ja/tai sanoo  jättävänsä jäähyväiset politiikalle, mitä nyt jotkut vielä kuntapolitiikassa kupeksivat.

Vaikka sinisille kävikin hallituspuolueena köpelösti, niin oppositiossa kokoomuksen jättänyt Harry "Hjallis" Harkimo liikkeineen onnistui selkeästi paremmin kuin ministeriarsenaalilla kyllästetyt siniset. Enpä ihmettelisi, jos kokoomusta inhimillisempää maltillista porvaripolitiikkaa kannattavia ex-sinisiä löytyisi tulevaisuudessa puhaltamassa vauhtia Harkimon poliittisiin purjeisiin. Siinä seurassa ei varmaan kalauta auraa kiveen, mutta omat karikkonsa ovat sielläkin ja pelastusliivit on hyvä pitää yllä sekä olla silmä tarkkana sekä tyyrpuurin että paapuurin puoleista liikennettä tarkkaillessa.

Keskusta maksoi sinisten hyysäysoperaatiosta kovan hinnan. Ei se läheskään ainoa syy vaalitappioon ollut, mutta mikäli hallitupohja olisi uudistettu, olisi mukaan tullut useampia vastuunkantajia ja äänestäjien silmissä keskusta olisi varmasti päässyt vähemmällä. Vaalitappion jälkeen monet keskustalaiset ovat avautuneet asioista käyttäen varsin kärjekästä kieltä koskien keskustan johtamista. Kun itse arvostelin joissakin blogeissa ja kommenteissa Sipilän hallitusta muutamista asioista, sain parilta uskolliselta keskustalaiselta kepuvihaajan tittelin. Vaalien jälkeen keskustan kansanedustajilta on tullut arvostelua useammista asioista ja jopa kovemmalla kielenkäytöllä kuin mitä minä käytin. Onko keskustassa kepuvihaajia kansanedustajina?

Kuinka hyvänsä, vastuunkannolla itseään tärkeinä pitäneet siniset eivät saavuttaneet äänestäjien luottamusta. Nähtäväksi jää, että löytyykö joukosta riittävän kyvykästä ja halukasta henkilöä joka on valmis käymään myös kylvötöihin, eikä vain korjaamaan toisten työllä saatua satoa. Itse olen taipuvainen uskomaan ettei sellaiseen polittiseen sadismiin halukasta löydy ja siniset jäävät historiaan yhtenä sotien jälkeisen ajan kummallisimmista poliittisista episodeista.

 

 

 

 

 

]]>
12 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/279618-valmiin-pellon-sadonkorjaajat-siniset#comments Keskusta Kokoomus LiikeNyt Politiikka Siniset Fri, 16 Aug 2019 14:14:39 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/279618-valmiin-pellon-sadonkorjaajat-siniset
Keskustan kannatusalho? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/279405-keskustan-kannatusalho <p>Keskustan kannatus on tällä vuosikymmenellä heilahdellut rajusti. Vuoden 2011 vaaleissa puolueen kannatus putosi alle 16%:n ja puolue menetti 16 kansanedustajansa. Vuoden 2012 keskustan puoluekokouksessa avuksi huudettiin politiikan ulkopuolelta ryvettymätön Juha Sipilä, jonka johdolla keskusta nousi vuoden 2015 ek-vaaleissa maan suurimmaksi puolueeksi ja Sipilä hallituksen muodostajaksi ja pääministeriksi. Kevään eduskuntavaaleissa oli jälleen kannatuksen laskun aika. Puolueen kannatus oli vain 13,8% ja puolue menetti 18 kansanedustajanpaikkaa. Vaalien jälkeen gallupit kertovat keskustan kannatuksesta karua kieltään, lasku on jatkunut.</p> <p>Heti kevään vaalien jälkeen puheenjohtaja Sipilä ilmoitti jättävänsä puolueen puheenjohtajuuden ja keskusta järjestää vajaan kuukauden kuluttua ylimääräisen puoluekokouksen uuden puheenjohtajan valitsemiseksi. Puolue on ollut koko kesän käytännössä ilman toimivaa johtoa, jota ei vole voinut olla huomaamatta. Toisaiseksi puheenjohtajakisaan ovat ilmoittautuneet ainoastaan konkariedustaja, puolustusministeri Antti Kaikkonen ja toisen kauden kansanedustaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni. Muita hakijoita ei houkutteluista huolimatta ole ilmaantunut.</p> <p>Kovin väritön on tämä kahden ehdokkaan kisa ainakin toistaiseksi ollut. Katsoin eilen Yle Areenan välittämän Kaikkosen ja Kulmunin välisen keskustelun Rovaniemellä. Kovin vaikeaa oli näiden ehdokkaiden välistä eroa löytää. He olivat lähes kaikesta samaa mieltä. Kaikkonen valoi uskoa tulevaisuuten ja Kulmuni toivoa. Mutta onko näistä kummastakaan keskustan kannatusalhon ratkaisijaksi?</p> <p><a href="https://areena.yle.fi/1-50248891" title="https://areena.yle.fi/1-50248891">https://areena.yle.fi/1-50248891</a></p> <p>Vai valitseeko keskusta vain pätkäpuheenjohtajaa ensi kesän varsinaiseen puoluekokoukseen saakka? Palaako Annika Saarikko silloin äitiyslomansa jälkeen näkyvämmin mukaan päätösten tekijäksi?</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan kannatus on tällä vuosikymmenellä heilahdellut rajusti. Vuoden 2011 vaaleissa puolueen kannatus putosi alle 16%:n ja puolue menetti 16 kansanedustajansa. Vuoden 2012 keskustan puoluekokouksessa avuksi huudettiin politiikan ulkopuolelta ryvettymätön Juha Sipilä, jonka johdolla keskusta nousi vuoden 2015 ek-vaaleissa maan suurimmaksi puolueeksi ja Sipilä hallituksen muodostajaksi ja pääministeriksi. Kevään eduskuntavaaleissa oli jälleen kannatuksen laskun aika. Puolueen kannatus oli vain 13,8% ja puolue menetti 18 kansanedustajanpaikkaa. Vaalien jälkeen gallupit kertovat keskustan kannatuksesta karua kieltään, lasku on jatkunut.

Heti kevään vaalien jälkeen puheenjohtaja Sipilä ilmoitti jättävänsä puolueen puheenjohtajuuden ja keskusta järjestää vajaan kuukauden kuluttua ylimääräisen puoluekokouksen uuden puheenjohtajan valitsemiseksi. Puolue on ollut koko kesän käytännössä ilman toimivaa johtoa, jota ei vole voinut olla huomaamatta. Toisaiseksi puheenjohtajakisaan ovat ilmoittautuneet ainoastaan konkariedustaja, puolustusministeri Antti Kaikkonen ja toisen kauden kansanedustaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni. Muita hakijoita ei houkutteluista huolimatta ole ilmaantunut.

Kovin väritön on tämä kahden ehdokkaan kisa ainakin toistaiseksi ollut. Katsoin eilen Yle Areenan välittämän Kaikkosen ja Kulmunin välisen keskustelun Rovaniemellä. Kovin vaikeaa oli näiden ehdokkaiden välistä eroa löytää. He olivat lähes kaikesta samaa mieltä. Kaikkonen valoi uskoa tulevaisuuten ja Kulmuni toivoa. Mutta onko näistä kummastakaan keskustan kannatusalhon ratkaisijaksi?

https://areena.yle.fi/1-50248891

Vai valitseeko keskusta vain pätkäpuheenjohtajaa ensi kesän varsinaiseen puoluekokoukseen saakka? Palaako Annika Saarikko silloin äitiyslomansa jälkeen näkyvämmin mukaan päätösten tekijäksi?

 

]]>
83 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/279405-keskustan-kannatusalho#comments Antti Kaikkonen Juha Sipilä Katri Kulmuni Keskusta Puoluegallup Sun, 11 Aug 2019 12:08:10 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/279405-keskustan-kannatusalho
Kepulaista ympäristö -ja energiapolitiikkaa http://kalervokassubjrkbacka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/279338-kepulaista-ymparisto-ja-energiapolitiikkaa <p>Ensimmäinen paskalakikapinaan liittyvä linjaus. Vesien - ja erityisesti Itämeren suojelussa on huomioitava sekä suhteellisuuden periaate että järkiseikat. Suomessa lainsäätäjät ovat aikamoisella vimmalla syyllistäneet mökkien mummoja ja pappoja. Ns. paskalaki on tyyppiesimerkki rakenteellisesta korruptiosta. Asetuksen ylimitoitetut pakkotoimet pienentäisivät Suomen päästöjä ainoastaan runsaan prosentin ja fosforipäästöjäkin alle seitsemän prosenttia. Omakoti- ja vapaa-ajan asujat eivät uhkaa Itämerta. Paskalain ympärillä oleva mätäpaise puhkaistava. Pakkomyyntisäädöksillä varmistettiin kepulaisten bisnes. Meistä jokaisella on oikeus ja velvollisuus pysäyttää paskalailla rahastaminen.</p><p>Toisen todellisen syötön lapaan antoi ministeri Kulmuni sähkönsiirtohinnoittelun uudistuksellaan, joka ainoastaan vahvisti siirtoyhtiöiden ryöstörahastuksen. Perussuomalaisten vaihtoehdollahan rahastus voidaan lopettaa. Siirtomaksut voidaan kohtuullistaa, kun luovutaan eduskunnan 2013 määräämästä kaapelointipakosta ja asetetaan hintakatto, joka olisi enintään 20% kulutuksesta laskettuna. Kaapelointi ei ole itse tarkoitus, vaan sähkön toimitusvarmuus turvataan sähkölinjojen alustan ja reuna-alueen raivauksilla.</p><p>Kolmas teema Kepun politiikasta on se, että Kepun todellinen rooli sisäilmaongelmaisten ja infraäänestä kärsivien määrän kasvussa - yhä useampi perhe joutuu evakkoon. Molemmat kansalaisia kurittavat ongelmat ovat seurausta sisäisestä korruptiosta, joissa kepua lähellä ovat tahot toimivat rahastajina.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ensimmäinen paskalakikapinaan liittyvä linjaus. Vesien - ja erityisesti Itämeren suojelussa on huomioitava sekä suhteellisuuden periaate että järkiseikat. Suomessa lainsäätäjät ovat aikamoisella vimmalla syyllistäneet mökkien mummoja ja pappoja. Ns. paskalaki on tyyppiesimerkki rakenteellisesta korruptiosta. Asetuksen ylimitoitetut pakkotoimet pienentäisivät Suomen päästöjä ainoastaan runsaan prosentin ja fosforipäästöjäkin alle seitsemän prosenttia. Omakoti- ja vapaa-ajan asujat eivät uhkaa Itämerta. Paskalain ympärillä oleva mätäpaise puhkaistava. Pakkomyyntisäädöksillä varmistettiin kepulaisten bisnes. Meistä jokaisella on oikeus ja velvollisuus pysäyttää paskalailla rahastaminen.

Toisen todellisen syötön lapaan antoi ministeri Kulmuni sähkönsiirtohinnoittelun uudistuksellaan, joka ainoastaan vahvisti siirtoyhtiöiden ryöstörahastuksen. Perussuomalaisten vaihtoehdollahan rahastus voidaan lopettaa. Siirtomaksut voidaan kohtuullistaa, kun luovutaan eduskunnan 2013 määräämästä kaapelointipakosta ja asetetaan hintakatto, joka olisi enintään 20% kulutuksesta laskettuna. Kaapelointi ei ole itse tarkoitus, vaan sähkön toimitusvarmuus turvataan sähkölinjojen alustan ja reuna-alueen raivauksilla.

Kolmas teema Kepun politiikasta on se, että Kepun todellinen rooli sisäilmaongelmaisten ja infraäänestä kärsivien määrän kasvussa - yhä useampi perhe joutuu evakkoon. Molemmat kansalaisia kurittavat ongelmat ovat seurausta sisäisestä korruptiosta, joissa kepua lähellä ovat tahot toimivat rahastajina. 

]]>
11 http://kalervokassubjrkbacka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/279338-kepulaista-ymparisto-ja-energiapolitiikkaa#comments Energia- ja ympäristöpolitiikka Keskusta Paskalaki Fri, 09 Aug 2019 16:32:12 +0000 Kalervo Björkbacka http://kalervokassubjrkbacka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/279338-kepulaista-ymparisto-ja-energiapolitiikkaa
Happamia ovat Keskustan aktiivipihlajanmarjat http://dieterflemmich.puheenvuoro.uusisuomi.fi/279107-happamia-ovat-keskustan-aktiivipihlajanmarjat <p>Keskusta on ajautumassa riitoihin muiden hallituspuolueiden kanssa niin sanotun aktiivimallin purkamisesta. SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät haluavat purkaa aktiivimallin mahdollisimman nopeasti. Keskusta vasta, kun mallin tilalle on luotu &rdquo;korvaavia toimenpiteitä&rdquo;.</p><p>Ihmekös tuo.</p><p>Mitä syvemmälle suohon edellisen hallituksen kärkihanke SOTE-uudistus upposi, sitä näkyvämmin pääministeri Sipilä kehui hallituksensa toimien vaikutusta työpaikkojen luonnissa ja työttömyyden vähentämisessä. Aktiivimallikin mainittiin loistavaksi ja Suomen kansalle taisi tulla narrattua, että malli edellyttäisi työttömältä vain aktiivista työn hakemista.</p><p>Näinhän ei ole. Aktiivimallilla ei ole mitään suoraa tekemistä työnhaussa osoitetun aktiivisuuden kanssa. Malli edellyttää työttömältä 18 tunnin työskentelyä työsopimussuhteessa työehtosopimuksen mukaisella palkalla tai 241 euron yrittäjätulon ansaitsemista tai viiden päivän osallistumista työllistymistä edistävään koulutukseen kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana. Muutoin työttömyysetuutta leikataan 4,65% kolmen kuukauden ajaksi. Aktiivinen työnhaku, risusavotta tai taloyhtiön pihatalkoisiin osallistuminen eivät siis riitä eivätkä täytä aktiivisuusvelvoitetta.</p><p>Ensimmäiset tilastot aktiivimallin toiminnasta olivat aikanaan karua luettavaa. Alle puolet työttömistä kykeni täyttämään aktiivisuusvelvoitteensa. Velvoitteen täyttäneistä kaksi kolmasosaa täytti velvoitteen koulutuksella, ei työnteolla tai yrittämisellä. Kursseille eivät kuitenkaan kaikki halukkaat mahtuneet. Malli oli siis tuen automaattileikkuri eikä mitään muuta.</p><p>Keskustan vaatimat korvaavat toimenpiteet tarkoittaisivat siis työttömyysetuuden alentamista.</p><p>Keskustan kiukuttelu johtuneekin vain maineenhallinnasta eikä mistään muusta. Nyt tulisi myöntää, että Sipilän hallituksen suurin (ja ainoa) saavutus olikin epäonnistuminen sekin ja ainoaksi järkeväksi toimeksi uudelle hallitukselle jää mallin kumoaminen.</p><p>Todellisia korvaavia toimia ovat ne, jotka luovat uusia, aitoja työpaikkoja eivätkä kaunistele (ja vääristä) tilastoja ja rankaise perusteetta sellaisia työttömiä, jotka etsivät aktiivisesti työtä. &nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskusta on ajautumassa riitoihin muiden hallituspuolueiden kanssa niin sanotun aktiivimallin purkamisesta. SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät haluavat purkaa aktiivimallin mahdollisimman nopeasti. Keskusta vasta, kun mallin tilalle on luotu ”korvaavia toimenpiteitä”.

Ihmekös tuo.

Mitä syvemmälle suohon edellisen hallituksen kärkihanke SOTE-uudistus upposi, sitä näkyvämmin pääministeri Sipilä kehui hallituksensa toimien vaikutusta työpaikkojen luonnissa ja työttömyyden vähentämisessä. Aktiivimallikin mainittiin loistavaksi ja Suomen kansalle taisi tulla narrattua, että malli edellyttäisi työttömältä vain aktiivista työn hakemista.

Näinhän ei ole. Aktiivimallilla ei ole mitään suoraa tekemistä työnhaussa osoitetun aktiivisuuden kanssa. Malli edellyttää työttömältä 18 tunnin työskentelyä työsopimussuhteessa työehtosopimuksen mukaisella palkalla tai 241 euron yrittäjätulon ansaitsemista tai viiden päivän osallistumista työllistymistä edistävään koulutukseen kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana. Muutoin työttömyysetuutta leikataan 4,65% kolmen kuukauden ajaksi. Aktiivinen työnhaku, risusavotta tai taloyhtiön pihatalkoisiin osallistuminen eivät siis riitä eivätkä täytä aktiivisuusvelvoitetta.

Ensimmäiset tilastot aktiivimallin toiminnasta olivat aikanaan karua luettavaa. Alle puolet työttömistä kykeni täyttämään aktiivisuusvelvoitteensa. Velvoitteen täyttäneistä kaksi kolmasosaa täytti velvoitteen koulutuksella, ei työnteolla tai yrittämisellä. Kursseille eivät kuitenkaan kaikki halukkaat mahtuneet. Malli oli siis tuen automaattileikkuri eikä mitään muuta.

Keskustan vaatimat korvaavat toimenpiteet tarkoittaisivat siis työttömyysetuuden alentamista.

Keskustan kiukuttelu johtuneekin vain maineenhallinnasta eikä mistään muusta. Nyt tulisi myöntää, että Sipilän hallituksen suurin (ja ainoa) saavutus olikin epäonnistuminen sekin ja ainoaksi järkeväksi toimeksi uudelle hallitukselle jää mallin kumoaminen.

Todellisia korvaavia toimia ovat ne, jotka luovat uusia, aitoja työpaikkoja eivätkä kaunistele (ja vääristä) tilastoja ja rankaise perusteetta sellaisia työttömiä, jotka etsivät aktiivisesti työtä.   

]]>
4 http://dieterflemmich.puheenvuoro.uusisuomi.fi/279107-happamia-ovat-keskustan-aktiivipihlajanmarjat#comments Aktiivimalli Antti Rinteen hallitus Juha Sipilän hallitus Keskusta Työllisyyspolitiikka Sun, 04 Aug 2019 07:04:32 +0000 Dieter Flemmich http://dieterflemmich.puheenvuoro.uusisuomi.fi/279107-happamia-ovat-keskustan-aktiivipihlajanmarjat
En lähde tavoittelemaan keskustan puheenjohtajuutta http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278900-en-lahde-tavoittelemaan-keskustan-puheenjohtajuutta <p>En lähde tavoittelemaan keskustan puheenjohtajuutta. Toivon, että käymäni keskustelut, pamfletti puolueen tilasta ja intoni kelpaavat ehdolle asettuneiden puheenjohtajaehdokkaiden tueksi.</p><p>Miksi?&nbsp;</p><p>Päädyin tähän päätökseen keskusteltuani viikonloppuna aiheesta eri tilaisuuksissa. Puolueen vaalitappion seurauksena olen ainoa keskustan Hämeen kahden maakunnan kansanedustaja. Puheenjohtajan tehtävä on kokonaisvaltainen ja vaatii irrottautumaan maakunnan arjesta. Haluan hoitaa työni myös Hämeessä hyvin, joten tässä kohtaa puheenjohtajan tehtävän tavoittelu ei ole minun tehtäväni. Haluan kuitenkin kiittää &nbsp;piiriäni spontaanista ja varauksemattomasta tuestanne puheenjohtajaehdokkuuteeni.&nbsp;</p><p>Lisäksi koen, että lähtisin kilpailuun liian monta metriä takamatkalta, sillä puoluekokoukseen on enää reilu viisi viikkoa aikaa. Tämä ei olisi reilua itselleni eikä tukijoukoille.&nbsp;</p><p>Kentällä on tarve puhua ja monen tunteet ovat vielä sanoittamatta. Tätä keskustelua tulee johtaa, sillä vasta sen jälkeen on mahdollisuus uudistua ja hakea vakautta sekä luottamusta. Vaalitappioiden syyt ovat jääneet purkamatta, joten tekemättä ovat jääneet myös johtopäätökset ja korjaavat toimenpiteet. Koen, että tavoitteeni tulevaisuuskeskustelun herättämisestä toteutui viikonloppuna julkaisemani pamfletin ja siitä vironneiden keskusteluiden kautta. Ajatusten vaihtoa on jatkettava ja seuraavien viiden viikon aikana iso vastuu siitä on keskustan puheenjohtajaehdokkailla. Yhteydenottojen määrästä ja keskusteluista päätellen nyt tarvittaisiin myös aikalisä. Kansanliikkeen jäsenet eivät ole ehtineet vielä avata suutaan ja viisi viikkoa ei ole riittävästi aikaa.&nbsp;</p><p>Olen pettynyt siihen, miten nopeasti keskustelu edelleen kääntyy asioiden sijaan naamoihin. Keskustan kannatukseen ei tule etsiä ihmelääkettä, sillä puolueen muutostarve on puheenjohtajan vaihtamista syvemmällä. Tässä työssä haluan olla mukana. Haluan käyttää osaamistani puolueen eteenpäin viemiseen.&nbsp;</p><p>Toivotan arvostamilleni kollegoille Antti Kaikkoselle ja Katri Kulmunille tunteen paloa puheenjohtajakilpailuun. Kansanliike on sitkeää tekoa ja se nousee yhteisin ponnistuksin. Tämä kansanliike on valinnut aina ajalleen viisaasti ja niin käy nytkin puoluekokouksessa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> En lähde tavoittelemaan keskustan puheenjohtajuutta. Toivon, että käymäni keskustelut, pamfletti puolueen tilasta ja intoni kelpaavat ehdolle asettuneiden puheenjohtajaehdokkaiden tueksi.

Miksi? 

Päädyin tähän päätökseen keskusteltuani viikonloppuna aiheesta eri tilaisuuksissa. Puolueen vaalitappion seurauksena olen ainoa keskustan Hämeen kahden maakunnan kansanedustaja. Puheenjohtajan tehtävä on kokonaisvaltainen ja vaatii irrottautumaan maakunnan arjesta. Haluan hoitaa työni myös Hämeessä hyvin, joten tässä kohtaa puheenjohtajan tehtävän tavoittelu ei ole minun tehtäväni. Haluan kuitenkin kiittää  piiriäni spontaanista ja varauksemattomasta tuestanne puheenjohtajaehdokkuuteeni. 

Lisäksi koen, että lähtisin kilpailuun liian monta metriä takamatkalta, sillä puoluekokoukseen on enää reilu viisi viikkoa aikaa. Tämä ei olisi reilua itselleni eikä tukijoukoille. 

Kentällä on tarve puhua ja monen tunteet ovat vielä sanoittamatta. Tätä keskustelua tulee johtaa, sillä vasta sen jälkeen on mahdollisuus uudistua ja hakea vakautta sekä luottamusta. Vaalitappioiden syyt ovat jääneet purkamatta, joten tekemättä ovat jääneet myös johtopäätökset ja korjaavat toimenpiteet. Koen, että tavoitteeni tulevaisuuskeskustelun herättämisestä toteutui viikonloppuna julkaisemani pamfletin ja siitä vironneiden keskusteluiden kautta. Ajatusten vaihtoa on jatkettava ja seuraavien viiden viikon aikana iso vastuu siitä on keskustan puheenjohtajaehdokkailla. Yhteydenottojen määrästä ja keskusteluista päätellen nyt tarvittaisiin myös aikalisä. Kansanliikkeen jäsenet eivät ole ehtineet vielä avata suutaan ja viisi viikkoa ei ole riittävästi aikaa. 

Olen pettynyt siihen, miten nopeasti keskustelu edelleen kääntyy asioiden sijaan naamoihin. Keskustan kannatukseen ei tule etsiä ihmelääkettä, sillä puolueen muutostarve on puheenjohtajan vaihtamista syvemmällä. Tässä työssä haluan olla mukana. Haluan käyttää osaamistani puolueen eteenpäin viemiseen. 

Toivotan arvostamilleni kollegoille Antti Kaikkoselle ja Katri Kulmunille tunteen paloa puheenjohtajakilpailuun. Kansanliike on sitkeää tekoa ja se nousee yhteisin ponnistuksin. Tämä kansanliike on valinnut aina ajalleen viisaasti ja niin käy nytkin puoluekokouksessa.

]]>
2 http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278900-en-lahde-tavoittelemaan-keskustan-puheenjohtajuutta#comments Keskusta Puheenjohtajuus Mon, 29 Jul 2019 09:09:52 +0000 Hilkka Kemppi http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278900-en-lahde-tavoittelemaan-keskustan-puheenjohtajuutta
Keskustan Kärnän viikon sekoilut http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278821-keskustan-karnan-viikon-sekoilut <p>Itse toivoisin politiikan keskiöön valikoituvan asiantuntevia ja harkitsevia henkilöitä vastakkainasettelijoiden ja median huomiosta nauttivien asioihin perehtymättömien sijaan. Parina viime vuonna olen ihmetellyt kuinka Keskustan nykyinen kansanedustaja Kärnä tuntuu nousseen median suosikiksi ja samalla monen komppaamaksi Lapin puolustajaksi. Lappi kaivannee välillä puolustajaa, mutta millä keinoin?</p><p><strong>Männäviikon saavutuksia: terroristiksi syyttely</strong></p><p>Facebook-sivuillaan Kärnä naureskelee sille, että hänen nimitettyään eläintilan salankuvauksesta tuomittua henkilöä eläinterroristiksi, niin hänen toimiaan saatetaan tutkia Poliisin toimesta. FB-päivityksessään hän toteaa:</p><p>&quot;<em>Naurattaa. Minusta on ilmeisesti tehty tutkintapyyntö, kun sanoin eläinterroristia eläinterroristiksi. Naurettavaa uhritutumista, ei muuta voi sanoa. Saa jakaa!</em>&quot;</p><p>FB-sivulta poimitussa kuvassa on tietoa alkuperäisestä twiitistä.</p><p>Kärnä voisi tutustua terrorismin määritelmään vaikkapa Wikipediasta:</p><p>&quot;<em>Terrorismi on yksilön tai ryhmän harjoittamaa väkivaltaa, jonka tarkoitus on viranomaisten uhkaamisen ja yleisöön kohdistuvan pelon avulla vaikuttaa päätöksentekoon.</em>&quot;</p><p>Tuohon peilaten voisi miettiä miten yritys eläintilan olojen salakuvauksesta täyttää määritelmän?</p><p>Voidaan samalla muistaa myös, että Suomessa Turun tapahtumat lienevät ainoat, jotka on lain mukaan määritelty terrorismiksi.</p><p><strong>Männäviikon saavutuksia: Kultashakaalin tappokehoitus vastoin lakia</strong></p><p>Kultashakaalin tultua Suomeen ryhtyi Keskustan ryhmä taas riehumaan ja sen kannanoton jakoi Kärnä innosta puhkuen omine saatesanoineen Facebookissa:</p><p>&quot;<em>Otimme heti keskustan maa- ja metsätalousvaliokuntaryhmänä tiukan kannan. Kultasakaali ei kuulu Suomen luontoon ja sellaiset on tapettava pois tavattaessa. Valiokunnan mietinnössä todetaan, että lajia on pidettävä vieraslajina, jolloin se on rauhoittamaton. Lienee kuitenkin parasta, että asiaan liittyvää lainsäädäntöä tarkennetaan vielä tarvittaessa. Tällaista elukkaa emme kuitenkaan tänne kaipaa. Nirri pois. Saa jakaa!</em>&quot;</p><p>Valiokuntaryhmä vaikuittaisi kuitenkin kehottavan laittomaan tekoon, josta <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10894660">kertoo mm Yle.</a></p><p>Nirri pois vai mitä? Tulokaslaji on sama kuin vieraslaji? Pitäisikö tuossa tehtävässä vastuun vuoksi edes vähän ottaa asioista selvää?</p><p><strong>K-klubi Keskustan pelastajana?</strong></p><p>Keskustalla tuntuu olevan paniikki päällä Sipilän ja mm mukaan kimppaan otetun Bernerin jälkeen. Ratkaisuksi on otettu nuorehkojen edustajien esiinmarssi. Kärnä, Kalmari, Kulmuni, Kurvinen ja hieman ikääntyneempänä Kaikkonen - hetkinen, pääseekö nykykeskustassa mihinkään ilman, että sukunimi alkaa K:lla?</p><p>No, kevennys vaan, eihän nimi miestä pahenna ellei mies nimeä. Ei ole ollut tällä omalla nimelläkään juhlimista.</p><p>Jotenkin sivustakatsojana tuntuu, että Keskusta on aivan sekaisin ja hakee ratkaisua jostain semipersumaailmasta, jossa tärkeämpää on olla esillä kuin löytää aitoja ratkaisuja.</p><p>Loppujen lopuksi me äänestäjät ratkaisemme kenen pitää käyttää valtaa ja tehdä päätöksiä. Median huomiota halajavien lyhytnäköisten säheltäjien vai harkitsevien päättäjien?</p><p>Median kannalta huomio on aina parempi.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Itse toivoisin politiikan keskiöön valikoituvan asiantuntevia ja harkitsevia henkilöitä vastakkainasettelijoiden ja median huomiosta nauttivien asioihin perehtymättömien sijaan. Parina viime vuonna olen ihmetellyt kuinka Keskustan nykyinen kansanedustaja Kärnä tuntuu nousseen median suosikiksi ja samalla monen komppaamaksi Lapin puolustajaksi. Lappi kaivannee välillä puolustajaa, mutta millä keinoin?

Männäviikon saavutuksia: terroristiksi syyttely

Facebook-sivuillaan Kärnä naureskelee sille, että hänen nimitettyään eläintilan salankuvauksesta tuomittua henkilöä eläinterroristiksi, niin hänen toimiaan saatetaan tutkia Poliisin toimesta. FB-päivityksessään hän toteaa:

"Naurattaa. Minusta on ilmeisesti tehty tutkintapyyntö, kun sanoin eläinterroristia eläinterroristiksi. Naurettavaa uhritutumista, ei muuta voi sanoa. Saa jakaa!"

FB-sivulta poimitussa kuvassa on tietoa alkuperäisestä twiitistä.

Kärnä voisi tutustua terrorismin määritelmään vaikkapa Wikipediasta:

"Terrorismi on yksilön tai ryhmän harjoittamaa väkivaltaa, jonka tarkoitus on viranomaisten uhkaamisen ja yleisöön kohdistuvan pelon avulla vaikuttaa päätöksentekoon."

Tuohon peilaten voisi miettiä miten yritys eläintilan olojen salakuvauksesta täyttää määritelmän?

Voidaan samalla muistaa myös, että Suomessa Turun tapahtumat lienevät ainoat, jotka on lain mukaan määritelty terrorismiksi.

Männäviikon saavutuksia: Kultashakaalin tappokehoitus vastoin lakia

Kultashakaalin tultua Suomeen ryhtyi Keskustan ryhmä taas riehumaan ja sen kannanoton jakoi Kärnä innosta puhkuen omine saatesanoineen Facebookissa:

"Otimme heti keskustan maa- ja metsätalousvaliokuntaryhmänä tiukan kannan. Kultasakaali ei kuulu Suomen luontoon ja sellaiset on tapettava pois tavattaessa. Valiokunnan mietinnössä todetaan, että lajia on pidettävä vieraslajina, jolloin se on rauhoittamaton. Lienee kuitenkin parasta, että asiaan liittyvää lainsäädäntöä tarkennetaan vielä tarvittaessa. Tällaista elukkaa emme kuitenkaan tänne kaipaa. Nirri pois. Saa jakaa!"

Valiokuntaryhmä vaikuittaisi kuitenkin kehottavan laittomaan tekoon, josta kertoo mm Yle.

Nirri pois vai mitä? Tulokaslaji on sama kuin vieraslaji? Pitäisikö tuossa tehtävässä vastuun vuoksi edes vähän ottaa asioista selvää?

K-klubi Keskustan pelastajana?

Keskustalla tuntuu olevan paniikki päällä Sipilän ja mm mukaan kimppaan otetun Bernerin jälkeen. Ratkaisuksi on otettu nuorehkojen edustajien esiinmarssi. Kärnä, Kalmari, Kulmuni, Kurvinen ja hieman ikääntyneempänä Kaikkonen - hetkinen, pääseekö nykykeskustassa mihinkään ilman, että sukunimi alkaa K:lla?

No, kevennys vaan, eihän nimi miestä pahenna ellei mies nimeä. Ei ole ollut tällä omalla nimelläkään juhlimista.

Jotenkin sivustakatsojana tuntuu, että Keskusta on aivan sekaisin ja hakee ratkaisua jostain semipersumaailmasta, jossa tärkeämpää on olla esillä kuin löytää aitoja ratkaisuja.

Loppujen lopuksi me äänestäjät ratkaisemme kenen pitää käyttää valtaa ja tehdä päätöksiä. Median huomiota halajavien lyhytnäköisten säheltäjien vai harkitsevien päättäjien?

Median kannalta huomio on aina parempi.

 

 

 

 

 

]]>
19 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278821-keskustan-karnan-viikon-sekoilut#comments Asiantuntemus Keskusta Median huomio Mikko Kärnä Fri, 26 Jul 2019 22:26:20 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278821-keskustan-karnan-viikon-sekoilut
Korjausliike Keskustan tasapainon löytämiseksi http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278787-korjausliike-keskustan-tasapainon-loytamiseksi <p>Keskustan tulee päivittää hyvinvointivaltio 2020-luvulle - ja maalata ensimmäiset askeleet perille. Näköalattomuuden on loputtava. Tulee taistella uudistavana voimana luutuneita rakenteita vastaan. Tunnistaa säilyttävän oikeiston ja holhoava vasemmiston rajat. Pienestä ihmisestä tulee pitää huolta. Paikallisuus, kohtuullisuus, yhteisöjen tukeminen, vapaaehtoisuudesta palkitseminen, vastuullinen vapaus ja yrittäjyydestä kiittäminen kuuluvat keskustalaisuuteen. Sivistys on teknologian ja globaalin kilpailun myötä korostunut punainen lanka perille.</p><ul><li>Keskusta on Suomen johtava sivistyspuolue 2020. Keskustan tulee nostaa Suomi globaalin osaamisen kärkeen.&nbsp;Keskusta on ainoa koulutusmyönteinen puolue, joka osaa arvostaa tutkintojen rinnalla myös vapaata sivistystyötä, monin tavoin hankittua osaamista ja nostaa ammatillisen koulutuksen riittävään arvoonsa. Koulutuspolitiikan tulee nousta keskustan linjojen kärkeen. Keskustan tulee sanoa ääneen, että olemme epäonnistuneet koulutuspolitiikassa viime vaalikaudella ja aliarvioineet sivistyksen merkitystä jo pidempään - nyt tulee suunnanmuutos. En ole kuullut tätä vielä kummankaan jo asettuneen puheenjohtajaehdokkaan suusta.</li></ul><ul><li>Keskustan tulee tehdä Suomesta maailman lapsiystävällisin maa.&nbsp;Keskustan arvot antavat kivijalan erilaisten perheiden tukemiselle ja lapsen oikeuksista huolehtimiselle. Yhteiskunnan on toimittava lasten hyväksi, oli kyse elinkeinopolitiikasta, ympäristöstä tai perheiden parhaasta. Keskustan tulee katkaista lapsiperheköyhyys ja nuorten syrjäytyminen ja pitää huolta, että tasa-arvo toteutuu kaikkialla Suomessa. Keskustan tulee kantaa vastuu siitä, että Lapsen oikeuksien sopimus ei ole vielä valmis. Keskustan puheenjohtajan on oltava uskottava perhepolitiikan äänitorvi.</li></ul><ul><li>Monikuntalaisuuden tulee olla keskustan 2020-luvun aluepolitiikan kärki sen sijaan, että hyssyttelemme nykyistä epäoikeudenmukaista ja vanhanaikaista rakennetta.&nbsp;Olemme jo liian pitkään katsoneet sivusta alati vääristyvää kunnallisverotusta. Ihmisen elämä ei enää ole useinkaan vain yhteen paikkaan sidottua, vaan elämä on monella eri paikkakunnalla. Kunnallisvero tulee voida jakaa useampaan osoitteeseen, palveluita tulee saada joustavasti ja hallinto ei saa vääristää kuntataloutta. Miksi monikuntalaisuus on pysähtynyt hallinnon haasteisiin, vaikka se on suuri aluepoliittinen vastaus? Keskustan puheenjohtajalta ei saa loppua rohkeus.</li></ul><ul><li>On aika sanoa ääneen, että Suomen huoltovarmuus on keskustan harteilla. Ilman vahvaa keskustaa, Suomessa ei olisi lähiruokaa, lähienergiaa eikä kestävää eläkejärjestelmää. Nämä ovat kohtalon kysymyksiä niin ilmaston, kuin Suomen turvallisuudenkin kannalta. Keskustan tulee myös ratkaista ihmisten liikkumiselle maista toisiin kestävät rakenteet, jotka parantavat kotoutumista ja luovat Suomeen turvallisuutta. Me noudatamme ihmisoikeuksia.&nbsp;Jo yli sata vuotta Keskusta on pitänyt Suomen huoltovarmuudesta ja turvallisuudesta huolta.</li></ul><p>&nbsp;</p><p>Myös keskustan puoluekoneisto on ruostunut. Niin kuin hallitusohjelmassa luvattiin Suomen puolesta,&nbsp;&nbsp;Keskustan tulee antaa lupaus kansalaisille ja jäsenillemme oman politiikkamme uudistamisesta.</p><ul><li>Puheenjohtaja ei saa nimetä itseään valtiovarainministeriksi. Puolueen johtaminen vaatii nyt enemmän aikaa ja voimaa, kun työnsä alussa oleva valtiovarainministeri pystyy antamaan. Valtiovarainministeri ei pysty kuuntelemaan tarpeeksi, olemaan mukana politiikan muotoilussa ja johtamaan työntekijöitä ja kenttää arjessa. Keskustan puheenjohtajan tulee olla tulevaisuuteen uskova innostaja.</li></ul><ul><li>Puheenjohtajan tulee käynnistää laaja tulevaisuustyö, jossa on kolme osaa: politiikan kärkien kirkastaminen, viestinnän tuominen 2020-luvulle ja puoluerakenteen uudistaminen niin, että jäsenten osallisuus kasvaa. Pois turhat kokoukset ja tilalle vaikuttamisen paikkoja. Myös&nbsp;viestintään tarvitaan korjausliike, sillä usein joku muu ehtii jo viestiä saavutuksistamme hallituksessa omanaan ennen kuin Keskusta herää. Puheenjohtajalla tulee olla intohimoa ja osaamista ihmisten ja kokonaisuuksien johtamiseen.&nbsp;</li></ul><ul><li>Eduskunnassa tarvitaan omantunnon kysymyksiä, mutta nykyinen tapa välttää arvokysymyksissä keskustelua ja linjanvetoa ei kirkasta puoluetta. Keskusta väistää liian usein kuumat kysymykset.&nbsp;Puoluekokous on paikka vaikuttaa linjoihin, mutta harvat käyttävät sitä. Puoluekokouksen poliittinen keskustelu hukkuu kerta toisensa jälkeen henkilövalintojen jalkoihin. Keskustan puheenjohtajan tulee myös seistä puoluekokouslinjojen, kuten vastikkeettoman perustulomallin takana, jota keskusta on kannattanut -80-luvulta saakka. Valtio ei voi olla esteenä, kun ihminen haluaa päästä työhön kiinni.&nbsp;</li></ul><p>Olen kiitollinen minulle osoitetusta tuesta, vaikka se onkin vielä ennenaikaista. Teen päätökseni mahdollisesta ehdokkuudesta alkuviikosta ja kuulen mielelläni puheenjohtajaehdokkaiden Kulmunin ja Kaikkosen näkemyksiä mm. edellä esittämiini kohtiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Hilkka Kemppi</p><p>Kansanedustaja, kesk.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan tulee päivittää hyvinvointivaltio 2020-luvulle - ja maalata ensimmäiset askeleet perille. Näköalattomuuden on loputtava. Tulee taistella uudistavana voimana luutuneita rakenteita vastaan. Tunnistaa säilyttävän oikeiston ja holhoava vasemmiston rajat. Pienestä ihmisestä tulee pitää huolta. Paikallisuus, kohtuullisuus, yhteisöjen tukeminen, vapaaehtoisuudesta palkitseminen, vastuullinen vapaus ja yrittäjyydestä kiittäminen kuuluvat keskustalaisuuteen. Sivistys on teknologian ja globaalin kilpailun myötä korostunut punainen lanka perille.

  • Keskusta on Suomen johtava sivistyspuolue 2020. Keskustan tulee nostaa Suomi globaalin osaamisen kärkeen. Keskusta on ainoa koulutusmyönteinen puolue, joka osaa arvostaa tutkintojen rinnalla myös vapaata sivistystyötä, monin tavoin hankittua osaamista ja nostaa ammatillisen koulutuksen riittävään arvoonsa. Koulutuspolitiikan tulee nousta keskustan linjojen kärkeen. Keskustan tulee sanoa ääneen, että olemme epäonnistuneet koulutuspolitiikassa viime vaalikaudella ja aliarvioineet sivistyksen merkitystä jo pidempään - nyt tulee suunnanmuutos. En ole kuullut tätä vielä kummankaan jo asettuneen puheenjohtajaehdokkaan suusta.
  • Keskustan tulee tehdä Suomesta maailman lapsiystävällisin maa. Keskustan arvot antavat kivijalan erilaisten perheiden tukemiselle ja lapsen oikeuksista huolehtimiselle. Yhteiskunnan on toimittava lasten hyväksi, oli kyse elinkeinopolitiikasta, ympäristöstä tai perheiden parhaasta. Keskustan tulee katkaista lapsiperheköyhyys ja nuorten syrjäytyminen ja pitää huolta, että tasa-arvo toteutuu kaikkialla Suomessa. Keskustan tulee kantaa vastuu siitä, että Lapsen oikeuksien sopimus ei ole vielä valmis. Keskustan puheenjohtajan on oltava uskottava perhepolitiikan äänitorvi.
  • Monikuntalaisuuden tulee olla keskustan 2020-luvun aluepolitiikan kärki sen sijaan, että hyssyttelemme nykyistä epäoikeudenmukaista ja vanhanaikaista rakennetta. Olemme jo liian pitkään katsoneet sivusta alati vääristyvää kunnallisverotusta. Ihmisen elämä ei enää ole useinkaan vain yhteen paikkaan sidottua, vaan elämä on monella eri paikkakunnalla. Kunnallisvero tulee voida jakaa useampaan osoitteeseen, palveluita tulee saada joustavasti ja hallinto ei saa vääristää kuntataloutta. Miksi monikuntalaisuus on pysähtynyt hallinnon haasteisiin, vaikka se on suuri aluepoliittinen vastaus? Keskustan puheenjohtajalta ei saa loppua rohkeus.
  • On aika sanoa ääneen, että Suomen huoltovarmuus on keskustan harteilla. Ilman vahvaa keskustaa, Suomessa ei olisi lähiruokaa, lähienergiaa eikä kestävää eläkejärjestelmää. Nämä ovat kohtalon kysymyksiä niin ilmaston, kuin Suomen turvallisuudenkin kannalta. Keskustan tulee myös ratkaista ihmisten liikkumiselle maista toisiin kestävät rakenteet, jotka parantavat kotoutumista ja luovat Suomeen turvallisuutta. Me noudatamme ihmisoikeuksia. Jo yli sata vuotta Keskusta on pitänyt Suomen huoltovarmuudesta ja turvallisuudesta huolta.

 

Myös keskustan puoluekoneisto on ruostunut. Niin kuin hallitusohjelmassa luvattiin Suomen puolesta,  Keskustan tulee antaa lupaus kansalaisille ja jäsenillemme oman politiikkamme uudistamisesta.

  • Puheenjohtaja ei saa nimetä itseään valtiovarainministeriksi. Puolueen johtaminen vaatii nyt enemmän aikaa ja voimaa, kun työnsä alussa oleva valtiovarainministeri pystyy antamaan. Valtiovarainministeri ei pysty kuuntelemaan tarpeeksi, olemaan mukana politiikan muotoilussa ja johtamaan työntekijöitä ja kenttää arjessa. Keskustan puheenjohtajan tulee olla tulevaisuuteen uskova innostaja.
  • Puheenjohtajan tulee käynnistää laaja tulevaisuustyö, jossa on kolme osaa: politiikan kärkien kirkastaminen, viestinnän tuominen 2020-luvulle ja puoluerakenteen uudistaminen niin, että jäsenten osallisuus kasvaa. Pois turhat kokoukset ja tilalle vaikuttamisen paikkoja. Myös viestintään tarvitaan korjausliike, sillä usein joku muu ehtii jo viestiä saavutuksistamme hallituksessa omanaan ennen kuin Keskusta herää. Puheenjohtajalla tulee olla intohimoa ja osaamista ihmisten ja kokonaisuuksien johtamiseen. 
  • Eduskunnassa tarvitaan omantunnon kysymyksiä, mutta nykyinen tapa välttää arvokysymyksissä keskustelua ja linjanvetoa ei kirkasta puoluetta. Keskusta väistää liian usein kuumat kysymykset. Puoluekokous on paikka vaikuttaa linjoihin, mutta harvat käyttävät sitä. Puoluekokouksen poliittinen keskustelu hukkuu kerta toisensa jälkeen henkilövalintojen jalkoihin. Keskustan puheenjohtajan tulee myös seistä puoluekokouslinjojen, kuten vastikkeettoman perustulomallin takana, jota keskusta on kannattanut -80-luvulta saakka. Valtio ei voi olla esteenä, kun ihminen haluaa päästä työhön kiinni. 

Olen kiitollinen minulle osoitetusta tuesta, vaikka se onkin vielä ennenaikaista. Teen päätökseni mahdollisesta ehdokkuudesta alkuviikosta ja kuulen mielelläni puheenjohtajaehdokkaiden Kulmunin ja Kaikkosen näkemyksiä mm. edellä esittämiini kohtiin.

 

Hilkka Kemppi

Kansanedustaja, kesk.

]]>
20 http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278787-korjausliike-keskustan-tasapainon-loytamiseksi#comments Kansanvalta Keskusta Koulutus Fri, 26 Jul 2019 07:01:44 +0000 Hilkka Kemppi http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278787-korjausliike-keskustan-tasapainon-loytamiseksi
Suomi ilman kepua? http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278483-suomi-ilman-kepua <p><strong>Tätä kirjoittaessa Suomen Keskusta on madannut gallupeissa 13 prosentin tietämillä. En ole koskaan kuulunut Keskustaan, vaikka vetoa sinne olen aina tuntenutkin. Kerran olen äänestänyt keskustalaista ehdokasta, nimittäin Paavo Väyrystä presidentinvaaleissa 2012, ja sitä äänestyspäätöstä en katunut silloin, enkä nytkään. Nyt Keskustan tilanne näyttää varsin pahalta. En kuitenkaan liity ilkkujien ja naurajien joukkoon, vaan olen kepulaisten puolesta vähän murheissani.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Tiedän aivan hyvin, että Keskustan marginalisoitumisen ja vajoamisen pienpuolueeksi Ruotsin kepun tapaan on vielä aivan ennenaikaista. Vuoden 2011 vaalien jälkeen kepun turmion ennustajia oli jonoksi asti, ja neljän vuoden päästä puolue komeilikin pääministeripaikalla. Eväät kuitenkin syötiin nopeasti, tai oikeammin ne syötettiin kokoomuslaisille ja raharikkaille. Siitä Keskusta nytkin maksaa oppirahoja, joiden luulisi historian tuntevien ihmisten olevan helppoa välttää maksamasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskustan romahduksen anatomia oli vuoden 2019 vaaleissa täysin sama kuin vuonna 2011. Neljä vuotta porvarihallituksessa köyhiltä leikaten ja hyvätuloisten veroja helpottaen. Nyt heiluri heilahti vasemmalle, joskin kirjoitin jo aiemmin, että kovin vasemmistolaista politiikkaa ei Rinteen hallitus ajakaan. En usko pätkääkään, että merkittävä osa Keskustaa nyt äänestäneistä olisi äänestänyt puoluetta, koska olisi uskonut sen olevan tehokkaampi oikeistolaisen talouspolitiikan ajaja kuin Kokoomus. Nyt kepua kannattavat ovat vanhempaa maalaisväestöä ja Keskustan ydinkannattajakuntaa, joka ei hevillä puolueesta lähde. Liikkuvat sattumakepulaiset taas karkasivat ympäri puoluekenttää.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kepun olemus</strong></p><p>Minulle Keskustasta tulee mieleen lapsuuteni suosikkisarjan, Itse Valtiaiden kepu. Heidän eduskuntaryhmähuoneessaan oli heinäpaaleja, talikoita ja hankkija-lakkeja. Esko Aho, Mauri Pekkarinen ja Seppo Kääriäinen punoivat juonia sinipunan menoksi ja ajoivat eduskuntatalon edessä rinkiä traktoreilla. Se oli ja on helsinkiläisten karikatyyri kepulaisista, ja uskoisin että kepua äänestävät pitävät itsekin itseään &rdquo;böndeinä&rdquo;. Keskustaa määrittää aivan kaikkien mielikuvissa maalaismaisuus, ei juuri mikään muu. Ainoastaan kepun syntyhistoriaan ja politiikkaan yleensä syvemmin perehtyneet osaavat poimia alkiolaisuudesta muita tekijöitä, mutta he ovat jo niin syvällä poliittisessa ajattelutavassa, että ovat luultavasti jo valintansa tehneet kepun puolesta tai sitä vastaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen puolueista kolme suurinta kehittyivät toisen maailmansodan jälkeen eturyhmäpuolueista yleispuolueiksi, valtionhoitajiksi. Keskusta alleviivasi tätä jopa nimenvaihdoksella Maalaisliitosta Keskustapuolueeksi (josta lyhenne KePu). Tästä lähtien Keskusta on pyrkinyt murtautumaan kaupunkeihin huonolla menestyksellä. Vielä 1980-luvun Keskusta piti kiinni aluepolitiikasta kaupunkien kehityksen ohella, mutta 1990-luvulla viimeistään on puolue ottanut tavakseen lunastaa vaalivoiton kiihdyttämällä maalaisväestö protestiin asuinseutunsa puolesta, mutta hallituksessa sitten jatkamalla tai jopa kiihdyttämällä keskittämispolitiikkaa. Tämä ei ole tuonut ääniä kaupungeista. Keskusta on pärjännyt itse asiassa kaupungeissakin paremmin vahvalla aluepolitiikalla kuin metropolipolitiikalla. Kaupungeissa kepua äänestävät maalaismaisesti ajattelevat tulokkaat tai kaupungin hulinaan kyllästyneet. Kuvaavaa on, että vuonna 1970 eräänlaiseksi &rdquo;äärikeskustaksi&rdquo; profiloitunut Suomen Maaseudun Puolue, siis todellinen landepaukkujen puolue, pärjäsi kaupungeissa kepua paremmin!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tilausta on</strong></p><p>Usein kuulee juppien kravattiaan oikoessaan ilkkuvan, että eihän maalaispuolueella ole tulevaisuutta, kun maaseutua ei enää ole. Laskutavasta riippuen ainakin 30% suomalaisista asuu vieläkin maalaiskunnissa. Siitäkin kolmannes tarkoittaa jo 10% kannatusta. Ja näiden ihmisten puolustajalle, siis todelliselle puolustajalle, joka kritisoisi ja pyrkisi muuttamaan kaupungistumiseen johtavia järjestelmiä, on kyllä aivan selkeä kysyntä. Minun maailmankuvani mukaan yhteiskunnassa on toisilleen vastakkaisia eturyhmiä ja kehityskulkuja, joiden sovittelua tai ratkaisuyrityksiä jomman kumman puolesta politiikka lopulta on. On olemassa työn ja pääoman ristiriita, kansallisen ja ylikansallisen ristiriita, vapaamielisyyden ja rajoittavuuden ristiriita. Ja tietysti on olemassa myös maaseudun ja kaupunkien välinen ristiriita, jonka johdosta Maalaisliittokin aikanaan syntyi.</p><p>&nbsp;</p><p>Maaseutu ei koskaan katoa, sillä kaupungithan elävät maaseudun ylituotannosta. Lopulta koko ihmisenä oleminen rakentuu perustarpeiden tyydyttämiselle, eli ruualle, asumiselle ja muulle, joka vaatii luonnonvaroja ja niiden hyödyntäjiä. Puhelin-appeja ja anoppeja aletaan koodata vasta, kun on katto pään päällä, lämmintä ja maha täysi. Tämän ymmärtävät myös monet kaupunkilaiset ja äänestävät siksi puolueita, jotka puoltavat maaseutua.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Laskutikku avuksi</strong></p><p>Mikäli Keskusta haluaa pärjätä vastaisuudessakin kohtuullisesti eikä käyttää aikaa säännöllisesti katastrofista toipumiseen, tulee sen vastata sitä karikatyyriä, jonka Itse Valtiaat minunkin mieleeni kepulaisuudesta piirsi. Sen tulee olla maaseudun puolue. Valtionhoitajapuolueet eivät enää nykymaailmassa menesty. Keskustan sijoittumisen talouspoliittiselle vasemmisto-oikeisto-linjalle tulisi määrittää joka ikisessä asiakysymyksessä maaseudun etu. Veronalennuksia Keskustan tulisi ajaa aina, kun se hyödyttäisi haja-asutusalueita. Polttoainevero, energiaverot. Veronkorotuksia taas sen tulisi kannattaa niissä kohteissa, jotka rokottavat rahaa kasvukeskuksista. Kovemmat palkkaluokat, suuret pääomatulot jne. Tukipolitiikankin tulisi Keskustalle olla yhtä yksinkertaista. Tukea pitää lapsiperheitä, tukia voitaisiin vähentää vuokra-asumisesta. Nämä hyödyttäisivät tai haittaisivat tietysti ihmisiä ympäri Suomen, mutta suurempi hyötyjä keskimäärin olisi perheellinen, pitkiä matkoja töissä kulkeva maaseudun asukki.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskustan tulisi palata eturyhmäpuolueeksi, jos se nyt sellainen sanan varsinaisessa merkityksessä ainakaan omasta mielestään on koskaan ollutkaan. Sillä Keskustaa äänestetään aina maaseudun asia ainakin puoleksi mielessä, lopun puoliskon osalta taas ei voi yhtäläisyysmerkkejä vetää tarpeeksi selvästi, jotta puolueen strategiaa voisi sen varaan rakentaa. Ei muuta kuin joka kysymyksen eteen tullussa eteen kynä ja ruutupaperia ja räknäätte, pärjääkö tässä keskimäärin haja-asutusalueen asukki vaiko kaupunkilainen. Muista asioista kuin maaseudusta voisi Keskustassa vallita suurikin mielipiteen vapaus. Vuoden 2011 katastrofista Keskustan nosti Paavo Väyrynen, nyt Paavo ei ole kepua pelastamassa tuomalla kepulaisuutta takaisin Keskustaan. Kukas sen sitten tekee?</p><p>&nbsp;</p><p>Toivoisin todella, että Keskusta ryhdistäytyisi ja myöntäisi reilusti katsovansa maailmaa navetan ikkunalasin läpi. Sillä kuten alussa totesin, minua ei Keskustan ahdinko naurata. Keskustalaisuus ja alkiolaisuus ovat olleet niin kauan osa suomalaista poliittista ja arkistakin kulttuuria, että minä en tahtoisi elää Suomessa, jossa ei ole Keskustapuoluetta, ja nyt minua ihan hirvittää. Mutta he itse tekevät aivan mahdottomaksi itseään äänestää.</p><p>&nbsp;</p><p>Akseli Erkkilä</p><p>17.7.2019</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tätä kirjoittaessa Suomen Keskusta on madannut gallupeissa 13 prosentin tietämillä. En ole koskaan kuulunut Keskustaan, vaikka vetoa sinne olen aina tuntenutkin. Kerran olen äänestänyt keskustalaista ehdokasta, nimittäin Paavo Väyrystä presidentinvaaleissa 2012, ja sitä äänestyspäätöstä en katunut silloin, enkä nytkään. Nyt Keskustan tilanne näyttää varsin pahalta. En kuitenkaan liity ilkkujien ja naurajien joukkoon, vaan olen kepulaisten puolesta vähän murheissani.

 

Tiedän aivan hyvin, että Keskustan marginalisoitumisen ja vajoamisen pienpuolueeksi Ruotsin kepun tapaan on vielä aivan ennenaikaista. Vuoden 2011 vaalien jälkeen kepun turmion ennustajia oli jonoksi asti, ja neljän vuoden päästä puolue komeilikin pääministeripaikalla. Eväät kuitenkin syötiin nopeasti, tai oikeammin ne syötettiin kokoomuslaisille ja raharikkaille. Siitä Keskusta nytkin maksaa oppirahoja, joiden luulisi historian tuntevien ihmisten olevan helppoa välttää maksamasta.

 

Keskustan romahduksen anatomia oli vuoden 2019 vaaleissa täysin sama kuin vuonna 2011. Neljä vuotta porvarihallituksessa köyhiltä leikaten ja hyvätuloisten veroja helpottaen. Nyt heiluri heilahti vasemmalle, joskin kirjoitin jo aiemmin, että kovin vasemmistolaista politiikkaa ei Rinteen hallitus ajakaan. En usko pätkääkään, että merkittävä osa Keskustaa nyt äänestäneistä olisi äänestänyt puoluetta, koska olisi uskonut sen olevan tehokkaampi oikeistolaisen talouspolitiikan ajaja kuin Kokoomus. Nyt kepua kannattavat ovat vanhempaa maalaisväestöä ja Keskustan ydinkannattajakuntaa, joka ei hevillä puolueesta lähde. Liikkuvat sattumakepulaiset taas karkasivat ympäri puoluekenttää.

 

Kepun olemus

Minulle Keskustasta tulee mieleen lapsuuteni suosikkisarjan, Itse Valtiaiden kepu. Heidän eduskuntaryhmähuoneessaan oli heinäpaaleja, talikoita ja hankkija-lakkeja. Esko Aho, Mauri Pekkarinen ja Seppo Kääriäinen punoivat juonia sinipunan menoksi ja ajoivat eduskuntatalon edessä rinkiä traktoreilla. Se oli ja on helsinkiläisten karikatyyri kepulaisista, ja uskoisin että kepua äänestävät pitävät itsekin itseään ”böndeinä”. Keskustaa määrittää aivan kaikkien mielikuvissa maalaismaisuus, ei juuri mikään muu. Ainoastaan kepun syntyhistoriaan ja politiikkaan yleensä syvemmin perehtyneet osaavat poimia alkiolaisuudesta muita tekijöitä, mutta he ovat jo niin syvällä poliittisessa ajattelutavassa, että ovat luultavasti jo valintansa tehneet kepun puolesta tai sitä vastaan.

 

Suomen puolueista kolme suurinta kehittyivät toisen maailmansodan jälkeen eturyhmäpuolueista yleispuolueiksi, valtionhoitajiksi. Keskusta alleviivasi tätä jopa nimenvaihdoksella Maalaisliitosta Keskustapuolueeksi (josta lyhenne KePu). Tästä lähtien Keskusta on pyrkinyt murtautumaan kaupunkeihin huonolla menestyksellä. Vielä 1980-luvun Keskusta piti kiinni aluepolitiikasta kaupunkien kehityksen ohella, mutta 1990-luvulla viimeistään on puolue ottanut tavakseen lunastaa vaalivoiton kiihdyttämällä maalaisväestö protestiin asuinseutunsa puolesta, mutta hallituksessa sitten jatkamalla tai jopa kiihdyttämällä keskittämispolitiikkaa. Tämä ei ole tuonut ääniä kaupungeista. Keskusta on pärjännyt itse asiassa kaupungeissakin paremmin vahvalla aluepolitiikalla kuin metropolipolitiikalla. Kaupungeissa kepua äänestävät maalaismaisesti ajattelevat tulokkaat tai kaupungin hulinaan kyllästyneet. Kuvaavaa on, että vuonna 1970 eräänlaiseksi ”äärikeskustaksi” profiloitunut Suomen Maaseudun Puolue, siis todellinen landepaukkujen puolue, pärjäsi kaupungeissa kepua paremmin!

 

Tilausta on

Usein kuulee juppien kravattiaan oikoessaan ilkkuvan, että eihän maalaispuolueella ole tulevaisuutta, kun maaseutua ei enää ole. Laskutavasta riippuen ainakin 30% suomalaisista asuu vieläkin maalaiskunnissa. Siitäkin kolmannes tarkoittaa jo 10% kannatusta. Ja näiden ihmisten puolustajalle, siis todelliselle puolustajalle, joka kritisoisi ja pyrkisi muuttamaan kaupungistumiseen johtavia järjestelmiä, on kyllä aivan selkeä kysyntä. Minun maailmankuvani mukaan yhteiskunnassa on toisilleen vastakkaisia eturyhmiä ja kehityskulkuja, joiden sovittelua tai ratkaisuyrityksiä jomman kumman puolesta politiikka lopulta on. On olemassa työn ja pääoman ristiriita, kansallisen ja ylikansallisen ristiriita, vapaamielisyyden ja rajoittavuuden ristiriita. Ja tietysti on olemassa myös maaseudun ja kaupunkien välinen ristiriita, jonka johdosta Maalaisliittokin aikanaan syntyi.

 

Maaseutu ei koskaan katoa, sillä kaupungithan elävät maaseudun ylituotannosta. Lopulta koko ihmisenä oleminen rakentuu perustarpeiden tyydyttämiselle, eli ruualle, asumiselle ja muulle, joka vaatii luonnonvaroja ja niiden hyödyntäjiä. Puhelin-appeja ja anoppeja aletaan koodata vasta, kun on katto pään päällä, lämmintä ja maha täysi. Tämän ymmärtävät myös monet kaupunkilaiset ja äänestävät siksi puolueita, jotka puoltavat maaseutua.

 

Laskutikku avuksi

Mikäli Keskusta haluaa pärjätä vastaisuudessakin kohtuullisesti eikä käyttää aikaa säännöllisesti katastrofista toipumiseen, tulee sen vastata sitä karikatyyriä, jonka Itse Valtiaat minunkin mieleeni kepulaisuudesta piirsi. Sen tulee olla maaseudun puolue. Valtionhoitajapuolueet eivät enää nykymaailmassa menesty. Keskustan sijoittumisen talouspoliittiselle vasemmisto-oikeisto-linjalle tulisi määrittää joka ikisessä asiakysymyksessä maaseudun etu. Veronalennuksia Keskustan tulisi ajaa aina, kun se hyödyttäisi haja-asutusalueita. Polttoainevero, energiaverot. Veronkorotuksia taas sen tulisi kannattaa niissä kohteissa, jotka rokottavat rahaa kasvukeskuksista. Kovemmat palkkaluokat, suuret pääomatulot jne. Tukipolitiikankin tulisi Keskustalle olla yhtä yksinkertaista. Tukea pitää lapsiperheitä, tukia voitaisiin vähentää vuokra-asumisesta. Nämä hyödyttäisivät tai haittaisivat tietysti ihmisiä ympäri Suomen, mutta suurempi hyötyjä keskimäärin olisi perheellinen, pitkiä matkoja töissä kulkeva maaseudun asukki.

 

Keskustan tulisi palata eturyhmäpuolueeksi, jos se nyt sellainen sanan varsinaisessa merkityksessä ainakaan omasta mielestään on koskaan ollutkaan. Sillä Keskustaa äänestetään aina maaseudun asia ainakin puoleksi mielessä, lopun puoliskon osalta taas ei voi yhtäläisyysmerkkejä vetää tarpeeksi selvästi, jotta puolueen strategiaa voisi sen varaan rakentaa. Ei muuta kuin joka kysymyksen eteen tullussa eteen kynä ja ruutupaperia ja räknäätte, pärjääkö tässä keskimäärin haja-asutusalueen asukki vaiko kaupunkilainen. Muista asioista kuin maaseudusta voisi Keskustassa vallita suurikin mielipiteen vapaus. Vuoden 2011 katastrofista Keskustan nosti Paavo Väyrynen, nyt Paavo ei ole kepua pelastamassa tuomalla kepulaisuutta takaisin Keskustaan. Kukas sen sitten tekee?

 

Toivoisin todella, että Keskusta ryhdistäytyisi ja myöntäisi reilusti katsovansa maailmaa navetan ikkunalasin läpi. Sillä kuten alussa totesin, minua ei Keskustan ahdinko naurata. Keskustalaisuus ja alkiolaisuus ovat olleet niin kauan osa suomalaista poliittista ja arkistakin kulttuuria, että minä en tahtoisi elää Suomessa, jossa ei ole Keskustapuoluetta, ja nyt minua ihan hirvittää. Mutta he itse tekevät aivan mahdottomaksi itseään äänestää.

 

Akseli Erkkilä

17.7.2019

]]>
4 http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278483-suomi-ilman-kepua#comments gallup Keskusta Vaalit Wed, 17 Jul 2019 18:56:27 +0000 Akseli Erkkilä http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278483-suomi-ilman-kepua
Perussuomalaiset keskustalaisimpia - vasemmisto punertuu http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278393-perussuomalaiset-keskustalaisimpia-vasemmisto-punertuu <p><strong>Tänään Oikeusministeriö <a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410853/selvitys-luotaa-suomalaisen-aanestajan-kayttaytymista">julkaisi tutkimuksen</a> äänestäjistä. Se toistaa aiempien tutkimusten tuloksia <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006026006.html">esimerkiksi </a><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10720174">ehdokkaista</a>: Perussuomalaiset on keskustalaisin puolue, kyseenalaistaen eduskunnan istumajärjestyksen johdonmukaisuuden. Uusi käänne oli, että vasemmisto on punertunut.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Käytän alla asemointiin termejä äärivasemmisto, vasemmisto, keskusta, oikeisto ja äärioikeisto tutkimuksen skaalan mukaan.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Vasemmisto. </em>Vasemmistoliiton kannattajat alkavat olla jo äärivasemmistolaisia ja ovat tutkimuksen mittareilla äärimielisin puolue vasemmisto-oikeisto-akselilla. Demarien valtavirta on siirtynyt keskustasta vasemmalle. Vertailuna on hyvä huomata, että 2003 puolueen kannattajakunta jakautui melko tasaisesti keskustan molemmin puolin, vasemmalle toki painottuen. Vastaavasti vihreät ovat olleet aiemmin selvästi keskustalainen, mutta nyt valtavirta asemoituu siitä vasemmalle.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Porvarien </em>osalta nähdään, että kannattajat asemoituvat kahteen kohtaan: oikeistoon tai keskustaan. RKP, kristilliset ja kokoomuslaiset ovat selkeästi oikeistolaisia. Kristilliset ovat tätä tosin olleet vasta kevään vaaleista alkaen. Kokoomuksen kannattajakunnassa ei ole tapahtunut mitään, ellei hienoista katoa keskustassa sellaiseksi lasketa. Keskustalaiset ovat olleet melko tasaisesti sekä keskustalaisia, että oikeistolaisia. Hienoinen muutos tapahtui 2007, kun kannattajien valtavirran yleisimmäksi aatemaailmaksi tuli oikeistolaisuus, eikä keskustalaisuus.</p><p>&nbsp;</p><p>Suurin osa puolueista on kaikonnut keskustasta ja siihen ollee yksi selkeä syy: Perussuomalaiset. Heidän yleisin aatemaailma on keskustalaisuus. Vuonna 2003 puolueella oli sen molemmin puolin tasaisesti kannatusta mutta vaali vaalin jälkeen oikeistolainen kannattajakunta on lisääntynyt ja keskusta-vasemmistolainen suhteessa vähentynyt. Silti kannattajakunta on kaikista eduskuntapuolueista keskustalaisin, elleivät demarit ole sitä hiukan enemmän mutta vasemmalla silti. Huomiolle pantavaa on, että puolueella on vähemmän kannattajia äärioikealla kuin Kokoomuksella ja saman verran kuin Keskustalla.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Make It The Finnish Way: keskustalaisin puolue äärioikealle</strong></p><p>Kun nyt eduskunta nöyryytti itseään älyllisesti pakottamalla Perussuomalaiset oikeaan laitaan ja todellisesta elämästä vanhastaan tiedämme puolueen kannattajakunnan olevan keskustalaisin, lienee osuvin termi puolueen asemoitumiselle <em>laitakeskusta. </em>Termi on itsessään pöljä, mutta niin on eduskuntakin ideologisessa ja valtapoliittisessa öyhötyksessään. Muistuttakoon käsite puolueita Perussuomalaisten paikan pöljästä siirrosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Hymähdyksen siirtokohun aikoihin aiheutti perustelu siitä, että Pohjoismaiden Neuvostossa puolueen paikka on oikealla. Milloin jostain toissijaisesta ja puolituntemattomasta keskustelukerhosta on tullut eduskunnassa paikan määräävä organisaatio?</p><p>&nbsp;</p><p>Epä-älyllinen oli myös perustelu siitä, että RKP halusi keskustaan. Se olisi ihan hyvin voinut keskustaan tulla ilman, että Perussuomalaiset siirretään laitaoikealle. Syy kikkailuun oli tietenkin se, että Kokoomus ei halunnut Suomen oikeistolaisimpana puolueena olla oikeimpana. Kun toteamme yltä RKP:n kannattajakunnan senkin oikeistolaiseksi, voimme katsoa, etteivät oikeat oikeistopuolueet halua olla oikealla vaan leikkiä olevansa keskustaa (mikä tekee touhusta yhä naurettavampaa pelleilyä).</p><p>&nbsp;</p><p>Perussuomalaisten paikkaa äärioikealla perusteltiin myös sillä, että <a href="https://epthinktank.eu/2014/11/26/european-parliament-facts-and-figures/1-ep-size-and-proportion-of-political-groups-3/">puolue kuului </a>(vielä ennen EU-vaaleja) europarlamentissa konservatiivien eli Euroopan kokoomuslaisten ryhmään, joka puolestaan oli kristillisdemokraattien (EPP), jossa Kokoomus on, oikealla puolella. Eli aikoinaan Kokoomus on ängennyt itsensä Euroopan kristillisdemokraattien ryhmään EU-parlamentissa luultavasti vain siksi, että se on isompi kuin konservatiivien ryhmä. Tätä istumajärjestystä, mikä ei siis kuvaa Kokoomusta aatteellisesti, käytetään perusteluna työntää Perussuomalaiset laitaan. Huomiolle pantavaa on, ettei Perussuomalaisten silloinen konservatiivien ryhmä ollut äärioikealla parlamentissa vaan sieltä löytyi vielä irtolaisia ja kaksi muuta ryhmää.</p><p>&nbsp;</p><p>Esitetyt perustelut eivät siis tukeneet pitävästi ajatusta siirtää Perussuomalaiset oikealle. Poliittisen historian professori Timo Soikkasen <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/279344-tahan-kuvaan-perussuomalaiset-nyt-vetoaa-professori-keskella-kulkee-suomen">luonnehdinta </a>on, että keskustassa on populistinen herravihalinja, joka omaksuu ajatuksia oikealta ja vasemmalta. Se auttaa ymmärtämään, miksi keskustaan syntyy yhä uudelleen protestipuolueita ja että miksi Perussuomalaiset ovat niin keskustalaisia. Ylipäätään ulkomaisten instituutioiden istumajärjestyksen vertaaminen Suomeen on vain tarkoitushakuista leikkimistä, koska suomalainen puoluekartta on omanlaisensa. Keskeinen ero moniin maihin on, että meillä on perinteisesti ollut suuri maaseudulta ponnistava keskustalainen puolue, eikä osin siitä samasta syystä kristillisdemokraateilla ole ollut merkittävää kannatusta. Uskovaisten merkittävästi kannattaman Keskustan aidoin paikka europarlamentissa olisi Kokoomuksen valloittama kristillisdemokraatit, eikä - varsin oudosti - liberaalien ryhmä. Huomaamme esimerkeistä, etteivät Kokoomuksen ja Keskustan paikat europarlamentissa ole järin johdonmukaisia, jolloin niihin vetoaminen ei senkään takia ole jalostavaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhtenä puolustuksena istumajärjestykseen oli, ettei se kuvaa poliittista asemoitumista nykypäivänä. Tästä seuraa vastakysymys, miksi sitten vaivautua ylipäätään muuttamaan sitä, jos sillä ei ole mitään merkitystä?</p><p>&nbsp;</p><p>Mikä sitten voisi perustella Perussuomalaisten paikan äärioikealla? Jos jätetään televisiokuvanäkökulmat huomiotta, käytännössä on olemassa kaksi perustetta. Sillä paikalla vasemmisto voi ikään kuin virallistaa todellisuuden vastaisen mustamaalauskäsitteen Perussuomalaisista. Vasemmiston propagandan mielikuvat olivat siten vahvempia kuin todellisuus. Vasemmisto on haukkunut puoluetta äärioikeistolaiseksi (mikä itsessään on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9859467">tieteellisesti virheellinen väittämä</a>, koska äärioikeisto kapinoi demokratiaa vastaan) ja nyt vasemmisto sai haukkunsa muutettua muodollisesti todeksi. Toinen peruste on, että äärioikea katsotaan oikeistopopulistien paikaksi, historian vastaisesti tosin. Sen voi nähdä indikaationa kansallismielisyyden ja globalismin akselin vahvistumisesta ja että Kokoomus haluaisi täten olla globalistisempi. Monihan huomasi, että Antti Rinteen hallituksen tärkeimmät pyrkimykset ovat rajojemme ulkopuolella (Afrikka, ilmasto, EU). Tästä seuraa epävarmuus siitä, onko suomalaisten asia globalisteille lopulta niin tärkeää, kun kiehtova maailmakin olisi pelastettava. Kärjistäen: rikkaan maan köyhät eivät kiinnosta?</p><p>&nbsp;</p><p>Miksi jauhaa vielä yhdestä istumajärjestyksestä? Tapaus on selkeimpiä konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka epäjohdonmukainen eduskunnan enemmistö halutessaan on, kun pinnallinen arvoposeeraus, valta ja vastustamisen halu ajavat sitä päätöksiin. Kun kerran näin, niin sitten voi käydä samoin toistekin. Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta, SMP sai saman kohtelun. Se kannattaa muistaa.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Lisätty linkit ehdokkaista alkuun 16.7.2019 9:58</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään Oikeusministeriö julkaisi tutkimuksen äänestäjistä. Se toistaa aiempien tutkimusten tuloksia esimerkiksi ehdokkaista: Perussuomalaiset on keskustalaisin puolue, kyseenalaistaen eduskunnan istumajärjestyksen johdonmukaisuuden. Uusi käänne oli, että vasemmisto on punertunut.

 

Käytän alla asemointiin termejä äärivasemmisto, vasemmisto, keskusta, oikeisto ja äärioikeisto tutkimuksen skaalan mukaan.

 

Vasemmisto. Vasemmistoliiton kannattajat alkavat olla jo äärivasemmistolaisia ja ovat tutkimuksen mittareilla äärimielisin puolue vasemmisto-oikeisto-akselilla. Demarien valtavirta on siirtynyt keskustasta vasemmalle. Vertailuna on hyvä huomata, että 2003 puolueen kannattajakunta jakautui melko tasaisesti keskustan molemmin puolin, vasemmalle toki painottuen. Vastaavasti vihreät ovat olleet aiemmin selvästi keskustalainen, mutta nyt valtavirta asemoituu siitä vasemmalle.

 

Porvarien osalta nähdään, että kannattajat asemoituvat kahteen kohtaan: oikeistoon tai keskustaan. RKP, kristilliset ja kokoomuslaiset ovat selkeästi oikeistolaisia. Kristilliset ovat tätä tosin olleet vasta kevään vaaleista alkaen. Kokoomuksen kannattajakunnassa ei ole tapahtunut mitään, ellei hienoista katoa keskustassa sellaiseksi lasketa. Keskustalaiset ovat olleet melko tasaisesti sekä keskustalaisia, että oikeistolaisia. Hienoinen muutos tapahtui 2007, kun kannattajien valtavirran yleisimmäksi aatemaailmaksi tuli oikeistolaisuus, eikä keskustalaisuus.

 

Suurin osa puolueista on kaikonnut keskustasta ja siihen ollee yksi selkeä syy: Perussuomalaiset. Heidän yleisin aatemaailma on keskustalaisuus. Vuonna 2003 puolueella oli sen molemmin puolin tasaisesti kannatusta mutta vaali vaalin jälkeen oikeistolainen kannattajakunta on lisääntynyt ja keskusta-vasemmistolainen suhteessa vähentynyt. Silti kannattajakunta on kaikista eduskuntapuolueista keskustalaisin, elleivät demarit ole sitä hiukan enemmän mutta vasemmalla silti. Huomiolle pantavaa on, että puolueella on vähemmän kannattajia äärioikealla kuin Kokoomuksella ja saman verran kuin Keskustalla.

 

Make It The Finnish Way: keskustalaisin puolue äärioikealle

Kun nyt eduskunta nöyryytti itseään älyllisesti pakottamalla Perussuomalaiset oikeaan laitaan ja todellisesta elämästä vanhastaan tiedämme puolueen kannattajakunnan olevan keskustalaisin, lienee osuvin termi puolueen asemoitumiselle laitakeskusta. Termi on itsessään pöljä, mutta niin on eduskuntakin ideologisessa ja valtapoliittisessa öyhötyksessään. Muistuttakoon käsite puolueita Perussuomalaisten paikan pöljästä siirrosta.

 

Hymähdyksen siirtokohun aikoihin aiheutti perustelu siitä, että Pohjoismaiden Neuvostossa puolueen paikka on oikealla. Milloin jostain toissijaisesta ja puolituntemattomasta keskustelukerhosta on tullut eduskunnassa paikan määräävä organisaatio?

 

Epä-älyllinen oli myös perustelu siitä, että RKP halusi keskustaan. Se olisi ihan hyvin voinut keskustaan tulla ilman, että Perussuomalaiset siirretään laitaoikealle. Syy kikkailuun oli tietenkin se, että Kokoomus ei halunnut Suomen oikeistolaisimpana puolueena olla oikeimpana. Kun toteamme yltä RKP:n kannattajakunnan senkin oikeistolaiseksi, voimme katsoa, etteivät oikeat oikeistopuolueet halua olla oikealla vaan leikkiä olevansa keskustaa (mikä tekee touhusta yhä naurettavampaa pelleilyä).

 

Perussuomalaisten paikkaa äärioikealla perusteltiin myös sillä, että puolue kuului (vielä ennen EU-vaaleja) europarlamentissa konservatiivien eli Euroopan kokoomuslaisten ryhmään, joka puolestaan oli kristillisdemokraattien (EPP), jossa Kokoomus on, oikealla puolella. Eli aikoinaan Kokoomus on ängennyt itsensä Euroopan kristillisdemokraattien ryhmään EU-parlamentissa luultavasti vain siksi, että se on isompi kuin konservatiivien ryhmä. Tätä istumajärjestystä, mikä ei siis kuvaa Kokoomusta aatteellisesti, käytetään perusteluna työntää Perussuomalaiset laitaan. Huomiolle pantavaa on, ettei Perussuomalaisten silloinen konservatiivien ryhmä ollut äärioikealla parlamentissa vaan sieltä löytyi vielä irtolaisia ja kaksi muuta ryhmää.

 

Esitetyt perustelut eivät siis tukeneet pitävästi ajatusta siirtää Perussuomalaiset oikealle. Poliittisen historian professori Timo Soikkasen luonnehdinta on, että keskustassa on populistinen herravihalinja, joka omaksuu ajatuksia oikealta ja vasemmalta. Se auttaa ymmärtämään, miksi keskustaan syntyy yhä uudelleen protestipuolueita ja että miksi Perussuomalaiset ovat niin keskustalaisia. Ylipäätään ulkomaisten instituutioiden istumajärjestyksen vertaaminen Suomeen on vain tarkoitushakuista leikkimistä, koska suomalainen puoluekartta on omanlaisensa. Keskeinen ero moniin maihin on, että meillä on perinteisesti ollut suuri maaseudulta ponnistava keskustalainen puolue, eikä osin siitä samasta syystä kristillisdemokraateilla ole ollut merkittävää kannatusta. Uskovaisten merkittävästi kannattaman Keskustan aidoin paikka europarlamentissa olisi Kokoomuksen valloittama kristillisdemokraatit, eikä - varsin oudosti - liberaalien ryhmä. Huomaamme esimerkeistä, etteivät Kokoomuksen ja Keskustan paikat europarlamentissa ole järin johdonmukaisia, jolloin niihin vetoaminen ei senkään takia ole jalostavaa.

 

Yhtenä puolustuksena istumajärjestykseen oli, ettei se kuvaa poliittista asemoitumista nykypäivänä. Tästä seuraa vastakysymys, miksi sitten vaivautua ylipäätään muuttamaan sitä, jos sillä ei ole mitään merkitystä?

 

Mikä sitten voisi perustella Perussuomalaisten paikan äärioikealla? Jos jätetään televisiokuvanäkökulmat huomiotta, käytännössä on olemassa kaksi perustetta. Sillä paikalla vasemmisto voi ikään kuin virallistaa todellisuuden vastaisen mustamaalauskäsitteen Perussuomalaisista. Vasemmiston propagandan mielikuvat olivat siten vahvempia kuin todellisuus. Vasemmisto on haukkunut puoluetta äärioikeistolaiseksi (mikä itsessään on tieteellisesti virheellinen väittämä, koska äärioikeisto kapinoi demokratiaa vastaan) ja nyt vasemmisto sai haukkunsa muutettua muodollisesti todeksi. Toinen peruste on, että äärioikea katsotaan oikeistopopulistien paikaksi, historian vastaisesti tosin. Sen voi nähdä indikaationa kansallismielisyyden ja globalismin akselin vahvistumisesta ja että Kokoomus haluaisi täten olla globalistisempi. Monihan huomasi, että Antti Rinteen hallituksen tärkeimmät pyrkimykset ovat rajojemme ulkopuolella (Afrikka, ilmasto, EU). Tästä seuraa epävarmuus siitä, onko suomalaisten asia globalisteille lopulta niin tärkeää, kun kiehtova maailmakin olisi pelastettava. Kärjistäen: rikkaan maan köyhät eivät kiinnosta?

 

Miksi jauhaa vielä yhdestä istumajärjestyksestä? Tapaus on selkeimpiä konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka epäjohdonmukainen eduskunnan enemmistö halutessaan on, kun pinnallinen arvoposeeraus, valta ja vastustamisen halu ajavat sitä päätöksiin. Kun kerran näin, niin sitten voi käydä samoin toistekin. Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta, SMP sai saman kohtelun. Se kannattaa muistaa.

 

Lisätty linkit ehdokkaista alkuun 16.7.2019 9:58

]]>
36 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278393-perussuomalaiset-keskustalaisimpia-vasemmisto-punertuu#comments äänestäjät Eduskunnan istumajärjestys Keskusta Oikeisto Vasemmisto Mon, 15 Jul 2019 16:28:56 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278393-perussuomalaiset-keskustalaisimpia-vasemmisto-punertuu
Mikä on keskustan idea ja tarkoitus? http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278361-mika-on-keskustan-idea-ja-tarkoitus <p>Keskusta etsii puheenjohtajaa. Halukkaita on vähän. Vain Antti Kaikkonen ja Katri Kulmuni ovat pyrkimässä puheenjohtajaksi. Annika Saarikon nimi on jatkuvasti esillä, vaikka hän ei pyri puheenjohtajaksi syksyllä 2019. Voi kysyä, valitseeko keskusta syksyn 2019 ylimääräisessä puoluekokouksessa puheenjohtajan vai Annikka Saarikolle äitiysloman sijaisen.</p><p>Saarikkoon kohdistuneet toiveet ihmetyttävät. Hänen nimensä esillä pitäminen vaikeuttaa syksyllä valittavan puheenjohtajan asemaa. Ajatteleeko keskustan valtaeliitti asiaa niin lyhytjänteisesti, että syksyllä 2019 valitaan väliaikainen pätkäjohtaja, joka talven jälkeen potkaistaan pois ja valitaan Saarikko kesän 2020 sääntömääräisessä puoluekokouksessa puheenjohtajaksi.</p><p>Hätäisesti toteutetut keulakuvan vaihtamiset eivät keskustaa auta. Puolue on hukannut oman identiteettinsä. Peruskannattajakunta on kutistunut pahaenteisen pieneksi. Onko keskusta edes kiinnostunut vanhamaalaisliittolaisten äänistä tai Paavo Väyryselle äänensä antaneista, joita oli 2018 presidentinvaaleissa 185 000.</p><p>Kysymys kuuluu, miksi Halla-ahon perussuomalaiset voittivat eniten juuri keskustalta? Vastaus kuuluu, että kansallismielisyys ei ole kuollut. Politiikassa saa puolustaa suomalaisia. Ihmiset eivät tykkää kun suomalaisia syyllistetään ilmastonmuutoksesta ja vanhalla autolla ajamisesta.</p><p>Siniseen tulevaisuuteen loikannut Timo Soini toi politiikkaan ns. hillotolppa-käytännön. Soinin hillotolppana oli ulkoministerin paikan turvaaminen loppuvaalikaudeksi.</p><p>Keskusta omaksui Soinin käytännön nopeasti. Viime vaalikaudella keskustalaisen hillotolppailun suunnannäyttäjänä toimi eduskunnasta pudonnut Paula Lehtomäki, jonka pääministeri Juha Sipilä otti valtiosihteeriksi. Äänestäjien hylkäämälle Lehtomäelle järjestyi valtiosihteerinä liki puolta parempi palkka kuin kansanedustajalla. Vaalikauden loppupuolella hänelle järjestettiin vielä paremmin palkattu pesti Pohjoismaiden Neuvostoon.</p><p>Antti Rinteen hallituksessa määräaikaisten valtiosihteerien määrä kasvoi tuntuvasti. Kasvua selittää ennen kaikkea se, että oli paljon vaaleissa pudonneita kansanedustajia, joita hallituspuolueet (myös keskusta) nimesivät valtiosihteereiksi. Rinteen hallitus kolminkertaisti valtiosihteerien määrän ja tuplasi erityisavustajien määrän.</p><p>Valtiosihteerien runsas määrä keventää ministereiden työtaakkaa, mutta kohtuus kaikessa. Toivottavasti keskustan uusi puheenjohtaja huolehtii, että vaalikaudella 2019-2023 valtiosihteerin paikkaa ei käytetä siirtotienä vielä paremmin palkattuun palkkiovirkaan kuten tapahtui Lehtomäen kohdalla. Keskustan kannatus ei nouse hillotolppien rakentelulla, mutta nousu voisi lähteä kansan syvien rivien ajatusten oivaltamisesta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskusta etsii puheenjohtajaa. Halukkaita on vähän. Vain Antti Kaikkonen ja Katri Kulmuni ovat pyrkimässä puheenjohtajaksi. Annika Saarikon nimi on jatkuvasti esillä, vaikka hän ei pyri puheenjohtajaksi syksyllä 2019. Voi kysyä, valitseeko keskusta syksyn 2019 ylimääräisessä puoluekokouksessa puheenjohtajan vai Annikka Saarikolle äitiysloman sijaisen.

Saarikkoon kohdistuneet toiveet ihmetyttävät. Hänen nimensä esillä pitäminen vaikeuttaa syksyllä valittavan puheenjohtajan asemaa. Ajatteleeko keskustan valtaeliitti asiaa niin lyhytjänteisesti, että syksyllä 2019 valitaan väliaikainen pätkäjohtaja, joka talven jälkeen potkaistaan pois ja valitaan Saarikko kesän 2020 sääntömääräisessä puoluekokouksessa puheenjohtajaksi.

Hätäisesti toteutetut keulakuvan vaihtamiset eivät keskustaa auta. Puolue on hukannut oman identiteettinsä. Peruskannattajakunta on kutistunut pahaenteisen pieneksi. Onko keskusta edes kiinnostunut vanhamaalaisliittolaisten äänistä tai Paavo Väyryselle äänensä antaneista, joita oli 2018 presidentinvaaleissa 185 000.

Kysymys kuuluu, miksi Halla-ahon perussuomalaiset voittivat eniten juuri keskustalta? Vastaus kuuluu, että kansallismielisyys ei ole kuollut. Politiikassa saa puolustaa suomalaisia. Ihmiset eivät tykkää kun suomalaisia syyllistetään ilmastonmuutoksesta ja vanhalla autolla ajamisesta.

Siniseen tulevaisuuteen loikannut Timo Soini toi politiikkaan ns. hillotolppa-käytännön. Soinin hillotolppana oli ulkoministerin paikan turvaaminen loppuvaalikaudeksi.

Keskusta omaksui Soinin käytännön nopeasti. Viime vaalikaudella keskustalaisen hillotolppailun suunnannäyttäjänä toimi eduskunnasta pudonnut Paula Lehtomäki, jonka pääministeri Juha Sipilä otti valtiosihteeriksi. Äänestäjien hylkäämälle Lehtomäelle järjestyi valtiosihteerinä liki puolta parempi palkka kuin kansanedustajalla. Vaalikauden loppupuolella hänelle järjestettiin vielä paremmin palkattu pesti Pohjoismaiden Neuvostoon.

Antti Rinteen hallituksessa määräaikaisten valtiosihteerien määrä kasvoi tuntuvasti. Kasvua selittää ennen kaikkea se, että oli paljon vaaleissa pudonneita kansanedustajia, joita hallituspuolueet (myös keskusta) nimesivät valtiosihteereiksi. Rinteen hallitus kolminkertaisti valtiosihteerien määrän ja tuplasi erityisavustajien määrän.

Valtiosihteerien runsas määrä keventää ministereiden työtaakkaa, mutta kohtuus kaikessa. Toivottavasti keskustan uusi puheenjohtaja huolehtii, että vaalikaudella 2019-2023 valtiosihteerin paikkaa ei käytetä siirtotienä vielä paremmin palkattuun palkkiovirkaan kuten tapahtui Lehtomäen kohdalla. Keskustan kannatus ei nouse hillotolppien rakentelulla, mutta nousu voisi lähteä kansan syvien rivien ajatusten oivaltamisesta.

]]>
7 http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278361-mika-on-keskustan-idea-ja-tarkoitus#comments Annika Saarikko Antti Kaikkonen Katri Kulmuni Keskusta Perussuomalaiset Sun, 14 Jul 2019 18:57:39 +0000 Harri Mäki-Petäjä http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278361-mika-on-keskustan-idea-ja-tarkoitus
Mikä erottaa Suomen maakunnat Pohjois-Koreasta ja muista diktatuureista? http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278340-mika-erottaa-suomen-maakunnat-pohjois-koreasta-ja-muista-diktatuureista <p>Suomen maakuntia yhdistää Pohjois-Koreaan ja muihin diktatuureihin yksipuoluejärjestelmä. Erona on vain se, että Suomen maakunnissa ei teloiteta toisinajattelevia.</p><p>Maakunnat ovat eläneet Keskustan komennossa, joka on aiheuttanut tiiviin &rdquo;Hyvä Veli järjestelmän&rdquo; syntymisen maakuntien hallintoon. Jota ovat edesauttaneet muiden puolueiden maakuntapoliitikot, katson tilannetta sivusta tumput suorina, peläten omaa asemaansa, eli on alistuttu epäterveeseen maakuntien kehitykseen ja väestökatoon.</p><p>Minä väitän omalla kokemuksellani, että maakuntiin on valittu Keskustapuolueen virkamiehiä, syyttäjiä, tuomareita jopa lääkäreitä omasta &rdquo;porukasta&rdquo;.&nbsp;&nbsp;Joissain maakunnissa jopa määrätyn herätysliikkeen jäsenet valvovat hyvin pienen piirin etuja.</p><p>Tästä on syntynyt tilanne, että yksi puolue on välillisesti ja suoranaisesti ohjannut ja määrännyt virkamieskuntaa toimimaan yhden puolueen edustajien eduksi ja toisten vahingoksi. Koko maakunnan ja kuntien hallinnon vahingoksi.</p><p>Siitä on seurannut se, että paikallinen yritystoiminta ja aluehallinto on pystynyt vaikuttamaan yritystoiminnan keskittymiseen muutaman Keskustapuolueen aktiivipoliitikon määräysvallan alle.</p><p>Tässä kehityksessä on edesauttanut poliittinen valta, jota on aktiivisesti tukeneet Keskustapuolueen ministerit ja kansanedustajat &rdquo;sulle-mulle&rdquo; periaatteella.</p><p>Useassa maakunnassa on myös media, jopa YLE:n paikallismedia, omalta osaltaan auttanut tätä epätervettä kehitystä, sillä toiset puolueet ja mediat ovat keskittyneet vain kehä kolmosen ja suurkaupunkien riippumattomaan seurantaan ja kehitykseen.</p><p>Saadaksemme Suomen maakunnat jälleen aktiivisiksi ja toimiviksi alueiksi, ja turvataksemme niiden vapaan kehityksen yhtäläisesti nykysuomen kokonaistavoitteiden mukaisesti, niin demokratia on palautettava maakuntiin, että se kattaa kaikkien puolueiden näkemysten määrittelemät yhteiset tavoitteet maakuntien kehityksestä ja tulevaisuudesta.&nbsp;</p><p>Maakunnissa on annettava mahdollisuus myös muille kuin Keskustapuoleen jäsenten luoville ja idearikkaille henkilöille ilman, että menestyvien yrittäjien täytyy alistua Keskustan ohjauksessa olevien paikallispankkien rahoituksen armoille ja laittomiin konkursseihin, jota maakuntien syyttäjät ja tuomioistuimet tukevat.&nbsp;Niin on toimittu, ja tänäkin päivänä maakunnissa toimitaan ilman mitään valvontaa.&nbsp;</p><p>Maakuntiin on saatava puolueettomia ja riippumattomia asianajajia, syyttäjiä ja tuomareita. Nyt yrittäjien ja muiden velallisten työntuloksia siirretään laittomasti Keskustapuolueen tai jonkun herätysliikkeen jäsenten omistukseen ja määräysvaltaan konkurssien kautta, joita tukevat syyttäjät ja tuomioistuimet.</p><p>Avatkaa silmänne ja suunne maakunnissa ja valtakunnassa, että maakunnat saadaan jälleen osaksi koko Suomea ja elinvoimaisiksi, sekä tuottamaan ja maksamaan itse tarvitsemansa terveys-, vanhusten- ja muut palvelut. &nbsp;Ei ole mahdollista, että suurin osa Suomesta ei tuota omia kustannuksiaan, vaikka sillä on suurimmat resurssit tuottaa tuloa.</p><p><strong>Keskustapuolue on näyttänyt tapansa hoitaa maakuntien hallinnon ja talouden. Tulos on kaikin puolin negatiivinen, joten toisten on otettava maakunnista vastuu!</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen maakuntia yhdistää Pohjois-Koreaan ja muihin diktatuureihin yksipuoluejärjestelmä. Erona on vain se, että Suomen maakunnissa ei teloiteta toisinajattelevia.

Maakunnat ovat eläneet Keskustan komennossa, joka on aiheuttanut tiiviin ”Hyvä Veli järjestelmän” syntymisen maakuntien hallintoon. Jota ovat edesauttaneet muiden puolueiden maakuntapoliitikot, katson tilannetta sivusta tumput suorina, peläten omaa asemaansa, eli on alistuttu epäterveeseen maakuntien kehitykseen ja väestökatoon.

Minä väitän omalla kokemuksellani, että maakuntiin on valittu Keskustapuolueen virkamiehiä, syyttäjiä, tuomareita jopa lääkäreitä omasta ”porukasta”.  Joissain maakunnissa jopa määrätyn herätysliikkeen jäsenet valvovat hyvin pienen piirin etuja.

Tästä on syntynyt tilanne, että yksi puolue on välillisesti ja suoranaisesti ohjannut ja määrännyt virkamieskuntaa toimimaan yhden puolueen edustajien eduksi ja toisten vahingoksi. Koko maakunnan ja kuntien hallinnon vahingoksi.

Siitä on seurannut se, että paikallinen yritystoiminta ja aluehallinto on pystynyt vaikuttamaan yritystoiminnan keskittymiseen muutaman Keskustapuolueen aktiivipoliitikon määräysvallan alle.

Tässä kehityksessä on edesauttanut poliittinen valta, jota on aktiivisesti tukeneet Keskustapuolueen ministerit ja kansanedustajat ”sulle-mulle” periaatteella.

Useassa maakunnassa on myös media, jopa YLE:n paikallismedia, omalta osaltaan auttanut tätä epätervettä kehitystä, sillä toiset puolueet ja mediat ovat keskittyneet vain kehä kolmosen ja suurkaupunkien riippumattomaan seurantaan ja kehitykseen.

Saadaksemme Suomen maakunnat jälleen aktiivisiksi ja toimiviksi alueiksi, ja turvataksemme niiden vapaan kehityksen yhtäläisesti nykysuomen kokonaistavoitteiden mukaisesti, niin demokratia on palautettava maakuntiin, että se kattaa kaikkien puolueiden näkemysten määrittelemät yhteiset tavoitteet maakuntien kehityksestä ja tulevaisuudesta. 

Maakunnissa on annettava mahdollisuus myös muille kuin Keskustapuoleen jäsenten luoville ja idearikkaille henkilöille ilman, että menestyvien yrittäjien täytyy alistua Keskustan ohjauksessa olevien paikallispankkien rahoituksen armoille ja laittomiin konkursseihin, jota maakuntien syyttäjät ja tuomioistuimet tukevat. Niin on toimittu, ja tänäkin päivänä maakunnissa toimitaan ilman mitään valvontaa. 

Maakuntiin on saatava puolueettomia ja riippumattomia asianajajia, syyttäjiä ja tuomareita. Nyt yrittäjien ja muiden velallisten työntuloksia siirretään laittomasti Keskustapuolueen tai jonkun herätysliikkeen jäsenten omistukseen ja määräysvaltaan konkurssien kautta, joita tukevat syyttäjät ja tuomioistuimet.

Avatkaa silmänne ja suunne maakunnissa ja valtakunnassa, että maakunnat saadaan jälleen osaksi koko Suomea ja elinvoimaisiksi, sekä tuottamaan ja maksamaan itse tarvitsemansa terveys-, vanhusten- ja muut palvelut.  Ei ole mahdollista, että suurin osa Suomesta ei tuota omia kustannuksiaan, vaikka sillä on suurimmat resurssit tuottaa tuloa.

Keskustapuolue on näyttänyt tapansa hoitaa maakuntien hallinnon ja talouden. Tulos on kaikin puolin negatiivinen, joten toisten on otettava maakunnista vastuu!

]]>
8 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278340-mika-erottaa-suomen-maakunnat-pohjois-koreasta-ja-muista-diktatuureista#comments Keskusta Maakunnat Sun, 14 Jul 2019 03:02:00 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278340-mika-erottaa-suomen-maakunnat-pohjois-koreasta-ja-muista-diktatuureista
Rinteen hallitus ja keskustan kannatus http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278158-rinteen-hallitus-ja-keskustan-kannatus <p>Huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen syntyi SDP:n niukasti voitettua vaalit Rinteen hallitus. Keskusta päätti rökäletappiostaan huolimatta empimisen jälkeen mennä hallitukseen. Hallituksessa ovat nyt mukana suuruusjärjestyksessä SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP. Eli varsin laajapohjainen hallitus.</p><p>Keskusta perusteli hallitukseen osallistumistaan sillä,&nbsp; että hallitusohjelmassa ovat mukana kaikki keskustan kymmenen kynnyskysymyksen vaatimukset. Viimeisimmät gallupit kertovat kuitenkin keskustalle karua kieltään. Keskustan äänestäjäkunta ei ilmeisesti katso keskustan hallitustietä hyvällä silmällä. Puolueen kannatus on laskenut ennätysalas. Vain 11,7% äänestäisi keskustaa Ylen gallupin mukaan nyt.</p><p>Keskustan kannatuksen alho on tuonut esiin keskustan ja vihreiden kovin erilaiset käsitykset hallitusohjelmasta. Puolueiden näkemykset eroavat lähes kaikessa, esim. aktiivimallin purku, pakolaispolitiikka, jalkapannat, turpeen käyttö, sellutehtaat jne. Kuvaa sotkee lisäksi vielä keskustan avoin puheenjohtajuus Sipilän jälkeen.</p><p><a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006166600.html" title="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006166600.html">https://www.is.fi/politiikka/art-2000006166600.html</a></p><p>Keskusta otti tietoisen riskin lähtiessään mukaan Rinteen hallitukseen. Jo vaaleissa keskustan vaalitulos oli heikko. Ylen galluptulos paljastaa keskustan äänestäjien selkeän kahtiajaon. Viime aikoina keskustan politiikkaa on tehnyt yksin puolueen liberaalisiipi, tähän puolueen arvokonservatiivit ovat joutuneet tyytymään.</p><p>Ylimääräisessä puoluekokouksessaan keskusta valitsee itselleen uuden puheenjohtajan syyskuussa. Toistaiseksi kisaan ovat ilmoittautuneet vain Antti Kaikkonen ja Katri Kulmuni, muut ovat toistaiseksi kieltäytyneet. Hallituksen ministereinä kummalle tahansa heistä on vain rajalliset mahdollisuudet&nbsp; kirkastaa puolueen kuvaa ja erottautua muista polititiikan keskustaan asemoituneista puolueista. Keskustan alhaiseen kannatukseen ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä näkyvillä ratkaisua.</p><p>Tämä kaikki tekee Rinteen hallituksen tien vaikeaksi. Enneaikaiset vaalitkaan eivät nyt näytä mahdottomilta.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen syntyi SDP:n niukasti voitettua vaalit Rinteen hallitus. Keskusta päätti rökäletappiostaan huolimatta empimisen jälkeen mennä hallitukseen. Hallituksessa ovat nyt mukana suuruusjärjestyksessä SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP. Eli varsin laajapohjainen hallitus.

Keskusta perusteli hallitukseen osallistumistaan sillä,  että hallitusohjelmassa ovat mukana kaikki keskustan kymmenen kynnyskysymyksen vaatimukset. Viimeisimmät gallupit kertovat kuitenkin keskustalle karua kieltään. Keskustan äänestäjäkunta ei ilmeisesti katso keskustan hallitustietä hyvällä silmällä. Puolueen kannatus on laskenut ennätysalas. Vain 11,7% äänestäisi keskustaa Ylen gallupin mukaan nyt.

Keskustan kannatuksen alho on tuonut esiin keskustan ja vihreiden kovin erilaiset käsitykset hallitusohjelmasta. Puolueiden näkemykset eroavat lähes kaikessa, esim. aktiivimallin purku, pakolaispolitiikka, jalkapannat, turpeen käyttö, sellutehtaat jne. Kuvaa sotkee lisäksi vielä keskustan avoin puheenjohtajuus Sipilän jälkeen.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006166600.html

Keskusta otti tietoisen riskin lähtiessään mukaan Rinteen hallitukseen. Jo vaaleissa keskustan vaalitulos oli heikko. Ylen galluptulos paljastaa keskustan äänestäjien selkeän kahtiajaon. Viime aikoina keskustan politiikkaa on tehnyt yksin puolueen liberaalisiipi, tähän puolueen arvokonservatiivit ovat joutuneet tyytymään.

Ylimääräisessä puoluekokouksessaan keskusta valitsee itselleen uuden puheenjohtajan syyskuussa. Toistaiseksi kisaan ovat ilmoittautuneet vain Antti Kaikkonen ja Katri Kulmuni, muut ovat toistaiseksi kieltäytyneet. Hallituksen ministereinä kummalle tahansa heistä on vain rajalliset mahdollisuudet  kirkastaa puolueen kuvaa ja erottautua muista polititiikan keskustaan asemoituneista puolueista. Keskustan alhaiseen kannatukseen ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä näkyvillä ratkaisua.

Tämä kaikki tekee Rinteen hallituksen tien vaikeaksi. Enneaikaiset vaalitkaan eivät nyt näytä mahdottomilta.

 

 

 

]]>
143 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278158-rinteen-hallitus-ja-keskustan-kannatus#comments Kotimaa Keskusta Rinteen hallitus Vihreät Mon, 08 Jul 2019 10:44:29 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278158-rinteen-hallitus-ja-keskustan-kannatus
Puheeni Rovaniemen kesäkylässä 7.7. http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278127-puheeni-rovaniemen-kesakylassa-77 <p>Hyvät Rovaniemen Kesäkylän järjestäjät ja vieraat!</p><p>On suuri kunnia olla puhumassa teille täällä tänä päivänä, kun kesäkylä on tuonut maaseudun keskelle kaupunkia. Tällaisia tapahtumia tarvitaan. Vaikka Rovaniemen keskustassakin maaseutuidentiteetti ja yhteys maahan sekä luontoon on ihmisillä edelleen vankka, ei näin ei ole kaikkialla. Viimeisen vuoden aikana käyty poliittinen keskustelu osoittaa, että suomalaisten luonto- ja maaseutusuhde on heikentymässä. Mikäli annamme tämän kehityksen jatkua vastaavanlaisena, ei siitä tule seuraamaan yhtään mitään hyvää.&nbsp;</p><p>Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää, että elävää luonto- ja maaseutusuhdetta ylläpidetään jatkuvasti. Rovaniemen Kesäkylän järjestäjänä toimivalle Lehtojärven kyläyhdistykselle ei voi esittää riittävästi kiitoksia tämän täyttämisessä. Tekisi mieleni suoraan sanottuna esittää haaste, että Lehtojärven kyläyhdistys toisi tämän tapahtuman Rovaniemen lisäksi myös vaikkapa Helsinkiin. Cityvihreyden ja vajavaisen luontosuhteen kaupungeissa tällaiselle olisi mitä suurin tarve.</p><p>Hyvät ystävät! Olen erittäin huolissani suomalaisten ja erityisesti kaupunkiseutujen ihmisten luontosuhteesta. Maailmalla vajavainen luontosuhde on jo luokiteltu oireyhtymäksi, eikä kaikilla ihmisillä ole enää ymmärrystä, mistä ruoka pöytiimme tulee ja miten sitä tuotetaan. Aggressiiviset, itseään &rdquo;luonnonsuojelijoiksi&rdquo; nimittävät järjestöt työntävät sosiaaliseen mediaan säälimättä esimerkiksi eläintuotantoon vastaista propagandaa, joka ei pidä millään tasolla paikkaansa. Suomalainen maa- ja erätalous on maailman eettisintä sekä ekologisinta. Silti sitä pyritään vähättelemään. Tälle kehitykselle meidän maaseudun ja luontoa lähellä olevien ihmisten on laitettava loppu!</p><p>Meillä täällä Lapissa on totuttu siihen, että kun herrat tekevät päätöksiä, me vain puristelemme kättä taskussamme nyrkkiin. Ei enää! Tänä sosiaalisen median aikakautena meidän jokaisen on mahdollista olla oma mediamme. Lehtojärven, Rovaniemen, lappilaisten tuottajien ja tietysti, veteraanikelkkailijoiden, todellisuus sekä elämäntapa on uskallettava tuoda rohkeasti julkisuuteen. Siinä ei nimittäin ole mitään hävettävää. Ei vaikka soijalattea litkivät cityvihreät kuinka itkisivät. Meidän ei tule tuntea alemmuutta, vaan ylpeyttä siitä mitä me olemme. Maalaisia. Tai maalaiskaupunkilaisia.</p><p>Suomessa on viimeisinä vuosina puhuttu paljon kaupungistumisesta &rdquo;globaalina megatrendinä&rdquo;, jota vastaan ei kannata taistella. Näin puhuvat ajattelevat, että kaupungistuminen tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset pakataan asumaan etelän kaupunkeihin. Hevonkukkua, sanon minä. Kiinassa nousee miljoonakaupunkeja vuosittain, mutta mitä meillä on? Yksi 650000 asukkaan tuppukylä nimeltään Helsinki. Meidän tulisi ymmärtää, että globaali kaupungistuminen luo itse asiassa Suomelle mahdollisuuden maaseutuistua. Miljoonakaupunkiin ihmiset kaipaavat aitoja elämyksiä, ja niitä he nytkin tulevat hakemaan täältä Lapista. Samoin puhtaan ruuan arvostus ja kysyntä nousee. Se ruoka on tuotettava jossain. Miksi ei siis täällä meillä Lapissa?</p><p>Arvoisa juhlayleisö! Haluan vielä kerran kiittää Lehtojärven kyläyhdistystä tämän onnistuneen tapahtuman järjestämisestä. Tällaista talkoohenkeä ja yhteisöllisyyttä tämä maa tällä hetkellä kaipaa. Toivon että meistä jokainen voi täältä lähtiessään, puoluekannastaan riippumatta, seistä ylpeästi suomalaisen maaseudun, maatalouden, lähiruuan ja pohjoisen elämäntavan puolella. Nykymaailmassa meitä vastaan nousee useita uhkia, mutta meidän on uskallettava rohkeasti nousta yhdessä niitä vastaan. Yhtenäisenä rintamana meitä ei nimittäin koskaan nujerreta!</p><p>Lopuksi on pakko mainita, että Suomella on tällä hetkellä hallitus, jolla on keskustalaisin hallitusohjelma koskaan. Se lupaa paljon hyvää Lapille ja koko Suomen maaseudulle. Pidetään nyt yhdessä huolta, että tämä ohjelma myös toteutetaan. Me olemme sen lopultakin täällä pohjoisessa ansainneet. Tulen itse omassa työssäni varmistamaan, että Lapin perinteiset elinkeinot matkailu, maa-, metsä- ja porotalous sekä meille hyvin perinteinen erätalous menestyvät. Samalla tulen pitämään huolta, että meille lappilaisille tärkeiden luontoharrastusten metsästyksen, kalastuksen ja luonnontuotteiden keräilyn mahdollisuudet säilytetään.&nbsp;</p><p>Kiitos teille kaikille ja viihtyisää kesäkyläpäivää! Nähdään jälleen ensi vuonna täällä... ja toivon mukaan myös Helsingissä. Kiitos.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyvät Rovaniemen Kesäkylän järjestäjät ja vieraat!

On suuri kunnia olla puhumassa teille täällä tänä päivänä, kun kesäkylä on tuonut maaseudun keskelle kaupunkia. Tällaisia tapahtumia tarvitaan. Vaikka Rovaniemen keskustassakin maaseutuidentiteetti ja yhteys maahan sekä luontoon on ihmisillä edelleen vankka, ei näin ei ole kaikkialla. Viimeisen vuoden aikana käyty poliittinen keskustelu osoittaa, että suomalaisten luonto- ja maaseutusuhde on heikentymässä. Mikäli annamme tämän kehityksen jatkua vastaavanlaisena, ei siitä tule seuraamaan yhtään mitään hyvää. 

Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää, että elävää luonto- ja maaseutusuhdetta ylläpidetään jatkuvasti. Rovaniemen Kesäkylän järjestäjänä toimivalle Lehtojärven kyläyhdistykselle ei voi esittää riittävästi kiitoksia tämän täyttämisessä. Tekisi mieleni suoraan sanottuna esittää haaste, että Lehtojärven kyläyhdistys toisi tämän tapahtuman Rovaniemen lisäksi myös vaikkapa Helsinkiin. Cityvihreyden ja vajavaisen luontosuhteen kaupungeissa tällaiselle olisi mitä suurin tarve.

Hyvät ystävät! Olen erittäin huolissani suomalaisten ja erityisesti kaupunkiseutujen ihmisten luontosuhteesta. Maailmalla vajavainen luontosuhde on jo luokiteltu oireyhtymäksi, eikä kaikilla ihmisillä ole enää ymmärrystä, mistä ruoka pöytiimme tulee ja miten sitä tuotetaan. Aggressiiviset, itseään ”luonnonsuojelijoiksi” nimittävät järjestöt työntävät sosiaaliseen mediaan säälimättä esimerkiksi eläintuotantoon vastaista propagandaa, joka ei pidä millään tasolla paikkaansa. Suomalainen maa- ja erätalous on maailman eettisintä sekä ekologisinta. Silti sitä pyritään vähättelemään. Tälle kehitykselle meidän maaseudun ja luontoa lähellä olevien ihmisten on laitettava loppu!

Meillä täällä Lapissa on totuttu siihen, että kun herrat tekevät päätöksiä, me vain puristelemme kättä taskussamme nyrkkiin. Ei enää! Tänä sosiaalisen median aikakautena meidän jokaisen on mahdollista olla oma mediamme. Lehtojärven, Rovaniemen, lappilaisten tuottajien ja tietysti, veteraanikelkkailijoiden, todellisuus sekä elämäntapa on uskallettava tuoda rohkeasti julkisuuteen. Siinä ei nimittäin ole mitään hävettävää. Ei vaikka soijalattea litkivät cityvihreät kuinka itkisivät. Meidän ei tule tuntea alemmuutta, vaan ylpeyttä siitä mitä me olemme. Maalaisia. Tai maalaiskaupunkilaisia.

Suomessa on viimeisinä vuosina puhuttu paljon kaupungistumisesta ”globaalina megatrendinä”, jota vastaan ei kannata taistella. Näin puhuvat ajattelevat, että kaupungistuminen tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset pakataan asumaan etelän kaupunkeihin. Hevonkukkua, sanon minä. Kiinassa nousee miljoonakaupunkeja vuosittain, mutta mitä meillä on? Yksi 650000 asukkaan tuppukylä nimeltään Helsinki. Meidän tulisi ymmärtää, että globaali kaupungistuminen luo itse asiassa Suomelle mahdollisuuden maaseutuistua. Miljoonakaupunkiin ihmiset kaipaavat aitoja elämyksiä, ja niitä he nytkin tulevat hakemaan täältä Lapista. Samoin puhtaan ruuan arvostus ja kysyntä nousee. Se ruoka on tuotettava jossain. Miksi ei siis täällä meillä Lapissa?

Arvoisa juhlayleisö! Haluan vielä kerran kiittää Lehtojärven kyläyhdistystä tämän onnistuneen tapahtuman järjestämisestä. Tällaista talkoohenkeä ja yhteisöllisyyttä tämä maa tällä hetkellä kaipaa. Toivon että meistä jokainen voi täältä lähtiessään, puoluekannastaan riippumatta, seistä ylpeästi suomalaisen maaseudun, maatalouden, lähiruuan ja pohjoisen elämäntavan puolella. Nykymaailmassa meitä vastaan nousee useita uhkia, mutta meidän on uskallettava rohkeasti nousta yhdessä niitä vastaan. Yhtenäisenä rintamana meitä ei nimittäin koskaan nujerreta!

Lopuksi on pakko mainita, että Suomella on tällä hetkellä hallitus, jolla on keskustalaisin hallitusohjelma koskaan. Se lupaa paljon hyvää Lapille ja koko Suomen maaseudulle. Pidetään nyt yhdessä huolta, että tämä ohjelma myös toteutetaan. Me olemme sen lopultakin täällä pohjoisessa ansainneet. Tulen itse omassa työssäni varmistamaan, että Lapin perinteiset elinkeinot matkailu, maa-, metsä- ja porotalous sekä meille hyvin perinteinen erätalous menestyvät. Samalla tulen pitämään huolta, että meille lappilaisille tärkeiden luontoharrastusten metsästyksen, kalastuksen ja luonnontuotteiden keräilyn mahdollisuudet säilytetään. 

Kiitos teille kaikille ja viihtyisää kesäkyläpäivää! Nähdään jälleen ensi vuonna täällä... ja toivon mukaan myös Helsingissä. Kiitos.

]]>
3 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278127-puheeni-rovaniemen-kesakylassa-77#comments Keskusta maatalous Sun, 07 Jul 2019 11:04:15 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278127-puheeni-rovaniemen-kesakylassa-77
Turkistarhaus heikentää nuorten hyvinvointia http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278101-turkistarhaus-heikentaa-nuorten-hyvinvointia <p>Tutustuin eilen, sateisena illanryökäleenä turkistarhaajan poikaan. Minun oli tarkoitus käydä vain yhdellä olusella Helsingin Kalliossa, jotta saan hieman liikuntaa. Ilta kehittyi lopulta kuitenkin pitkän kaavan mukaiseksi yllättävien kohtaamisten sarjaksi, jossa oli runsaasti myös elokuvallisia elementtejä. Kommunisti, persu, eläinoikeuspuolueen jäsen ja turkistarhaajan vesa sattuivat samaan pöytään ja ottivat mukavan illan muistoksi baarissa yhteiskuvan.</p><p>Millaista on elää turkistarhaajan poikana Suomessa, jossa suomalaisten enemmistö on kannattanut elinkeinon lopettamista jo vuosikymmeniä? Nuori mies kysyi minulta, että osaanko kuvitella, miltä tuntuu, kun kuusivuotiaana näkee televisiossa, kuinka omia vanhempia syytetään sarjamurhaajiksi. Varmasti traumatisoivalta. Pieni lapsi asettuu varmaan aina vanhempiensa puolelle, ellei häntä ole kohdeltu todella huonosti. Mutta eikö murrosiän kapinassa jo yleensä kyseenalaisteta monia vanhempien toimia ja ajattelutapoja? Varmaan koko toimeentulon lähteen kyseenalaistaminen on tietenkin vaikeampaa, jos turkistarhaus ei satu olemaan sivuelinkeino, kuten se yleensä nykypäivänä ilmeisesti on sen harjoittajille.</p><p>Minulle tässä kohtaamisessa oli avartavinta se, kuinka koin turkistarhauksen puolustajan voivan olla kuitenkin lämpimän, huomaavaisen ja älykkään. Ihmiselle voi kehittyä selvästi lapsuudessa jokin irrationaalinen pimeä puoli, joka on tavallaan erillään ihmisen muusta persoonasta. Tähän pimeään puoleen kuului tässä tapauksessa myös turkiseläinten demonisointi. Kun kysyin, että miten koiraan voi suhtautua eri tavalla kuin turkiseläimeen, niin sain painokkaan vastauksen, että turkiseläimet ovat petoja - koirat eivät. Entä sitten kissat - eivätkö kissatkin ole petoja? Ovatko petoeläimet jotenkin syyntakeisia ja ansaitsevat rangaistukseksi häkkielämän? Näitä kysymyksiä en enää esittänyt, koska aihe herätti miehessä voimakkaita puolustusreaktioita ja tunteita.</p><p>Jäin miettimään, että kuinka paljon kohtaamani nuoren miehen tiivis ketjupolttaminen johtui siitä, että hänellä oli turkistarhauksen taakka harteillaan. Mies kertoi saaneensa paljon &quot;paskaa niskaansa&quot; Kallion &quot;punavihreässä kuplassa&quot; taustansa vuoksi ja yllättäen tätä oli satanut myös hänen kotiseudullaan Länsi-Suomessa. Turkistarhaus on varmasti vahingollista turkistarhaajien lapsille ja vaikeuttaa heidän elämäänsä. Turkistarhaus on vahingollista myös monille nuorille, joille syntyy lapsuudessa tunnesiteitä eläimiin ja sitten he jossain vaiheessa törmäävät elinkeinoon, jossa eläin ei ole mitään muuta kuin hyödyke ja jonka tarpeista huolehditaan vain sen verran, että sen turkki kasvaisi hyväksi. Turkin hyvälaatuisuudella ei ole tutkimusten mukaan juurikaan tekemistä eläimen hyvinvoinnin kanssa - tämä lienee jalostuksen seurausta.</p><p>Kun itse näin nuorena aikoinaan Sari Sinikettu -dokumentin turkistarhauksen arjesta huusin ääneen, itkin ja raivosin itsekseni. Luulen, että sain siitä trauman, vaikka olin jo perehtynyt paljon tuotantoeläinten kohteluun maailmalla ja Suomessa. Nuoren elämä on tunnemyrskyisää, sydänsuruja ja itsetunnon kanssa kamppailua, sekä kovaa suorittamista hyvän tulevaisuuden eteen. Tässä rankassa elämänvaiheessa monelle avautuu sitten se ruma todellisuus ihmislajista, jota itse edustaa. Mitä herkempi nuori on ja mitä vahvemmat tunnesiteet eläimiin on muodostunut, sitä helpommin turkis- ja muiden tuotantoeläinten julma kohtelu aiheuttaa henkisiä vaikeuksia, kuten masennusta.</p><p>Valitettavasti keskusta ei välitä eläimistä, eikä sen koommin nuoristakaan. Se on mitä ilmeisimmin vesittänyt hallituksen hyvän tahdon eläinsuojelulain kehittämiseksi inhimillisemmäksi. Turkistarhaukseen ei hallitusohjelmassa esitetä puututtavan mitenkään. Tämä on ollut valtava pettymys eläinsuojelujärjestöille, kuten Animalialle. Syyllisiä ovat myös muut hallitusvastuussa olevat puolueet, kun eivät asettaneet asiaa kynnyskysymykseksi hallitusneuvotteluissa. Vaikka pitäisi eläimiä arvottomina ja niiden kärsimystä mitättömänä, niin tämä on isku erityisesti myös nuorten naisten kasvoille.</p><p>Eläinten kohtelu on hyvin merkityksellinen yhteiskunnallinen asia. Etelä-Aasiassa syntynyt ja ihmiskunnan älykkäimpien kansojen keskuuteen valtauskonnoksi levinnyt buddhalaisuus korostaa eläinten humaania kohtelua keskeisenä hyvän elämän mittana. Ihmiskunnassa, joka pitää itsekkäästi vain oman lajinsa asioita tärkeinä edistää politiikassa ei ole mitään hienoa.<br /><br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tutustuin eilen, sateisena illanryökäleenä turkistarhaajan poikaan. Minun oli tarkoitus käydä vain yhdellä olusella Helsingin Kalliossa, jotta saan hieman liikuntaa. Ilta kehittyi lopulta kuitenkin pitkän kaavan mukaiseksi yllättävien kohtaamisten sarjaksi, jossa oli runsaasti myös elokuvallisia elementtejä. Kommunisti, persu, eläinoikeuspuolueen jäsen ja turkistarhaajan vesa sattuivat samaan pöytään ja ottivat mukavan illan muistoksi baarissa yhteiskuvan.

Millaista on elää turkistarhaajan poikana Suomessa, jossa suomalaisten enemmistö on kannattanut elinkeinon lopettamista jo vuosikymmeniä? Nuori mies kysyi minulta, että osaanko kuvitella, miltä tuntuu, kun kuusivuotiaana näkee televisiossa, kuinka omia vanhempia syytetään sarjamurhaajiksi. Varmasti traumatisoivalta. Pieni lapsi asettuu varmaan aina vanhempiensa puolelle, ellei häntä ole kohdeltu todella huonosti. Mutta eikö murrosiän kapinassa jo yleensä kyseenalaisteta monia vanhempien toimia ja ajattelutapoja? Varmaan koko toimeentulon lähteen kyseenalaistaminen on tietenkin vaikeampaa, jos turkistarhaus ei satu olemaan sivuelinkeino, kuten se yleensä nykypäivänä ilmeisesti on sen harjoittajille.

Minulle tässä kohtaamisessa oli avartavinta se, kuinka koin turkistarhauksen puolustajan voivan olla kuitenkin lämpimän, huomaavaisen ja älykkään. Ihmiselle voi kehittyä selvästi lapsuudessa jokin irrationaalinen pimeä puoli, joka on tavallaan erillään ihmisen muusta persoonasta. Tähän pimeään puoleen kuului tässä tapauksessa myös turkiseläinten demonisointi. Kun kysyin, että miten koiraan voi suhtautua eri tavalla kuin turkiseläimeen, niin sain painokkaan vastauksen, että turkiseläimet ovat petoja - koirat eivät. Entä sitten kissat - eivätkö kissatkin ole petoja? Ovatko petoeläimet jotenkin syyntakeisia ja ansaitsevat rangaistukseksi häkkielämän? Näitä kysymyksiä en enää esittänyt, koska aihe herätti miehessä voimakkaita puolustusreaktioita ja tunteita.

Jäin miettimään, että kuinka paljon kohtaamani nuoren miehen tiivis ketjupolttaminen johtui siitä, että hänellä oli turkistarhauksen taakka harteillaan. Mies kertoi saaneensa paljon "paskaa niskaansa" Kallion "punavihreässä kuplassa" taustansa vuoksi ja yllättäen tätä oli satanut myös hänen kotiseudullaan Länsi-Suomessa. Turkistarhaus on varmasti vahingollista turkistarhaajien lapsille ja vaikeuttaa heidän elämäänsä. Turkistarhaus on vahingollista myös monille nuorille, joille syntyy lapsuudessa tunnesiteitä eläimiin ja sitten he jossain vaiheessa törmäävät elinkeinoon, jossa eläin ei ole mitään muuta kuin hyödyke ja jonka tarpeista huolehditaan vain sen verran, että sen turkki kasvaisi hyväksi. Turkin hyvälaatuisuudella ei ole tutkimusten mukaan juurikaan tekemistä eläimen hyvinvoinnin kanssa - tämä lienee jalostuksen seurausta.

Kun itse näin nuorena aikoinaan Sari Sinikettu -dokumentin turkistarhauksen arjesta huusin ääneen, itkin ja raivosin itsekseni. Luulen, että sain siitä trauman, vaikka olin jo perehtynyt paljon tuotantoeläinten kohteluun maailmalla ja Suomessa. Nuoren elämä on tunnemyrskyisää, sydänsuruja ja itsetunnon kanssa kamppailua, sekä kovaa suorittamista hyvän tulevaisuuden eteen. Tässä rankassa elämänvaiheessa monelle avautuu sitten se ruma todellisuus ihmislajista, jota itse edustaa. Mitä herkempi nuori on ja mitä vahvemmat tunnesiteet eläimiin on muodostunut, sitä helpommin turkis- ja muiden tuotantoeläinten julma kohtelu aiheuttaa henkisiä vaikeuksia, kuten masennusta.

Valitettavasti keskusta ei välitä eläimistä, eikä sen koommin nuoristakaan. Se on mitä ilmeisimmin vesittänyt hallituksen hyvän tahdon eläinsuojelulain kehittämiseksi inhimillisemmäksi. Turkistarhaukseen ei hallitusohjelmassa esitetä puututtavan mitenkään. Tämä on ollut valtava pettymys eläinsuojelujärjestöille, kuten Animalialle. Syyllisiä ovat myös muut hallitusvastuussa olevat puolueet, kun eivät asettaneet asiaa kynnyskysymykseksi hallitusneuvotteluissa. Vaikka pitäisi eläimiä arvottomina ja niiden kärsimystä mitättömänä, niin tämä on isku erityisesti myös nuorten naisten kasvoille.

Eläinten kohtelu on hyvin merkityksellinen yhteiskunnallinen asia. Etelä-Aasiassa syntynyt ja ihmiskunnan älykkäimpien kansojen keskuuteen valtauskonnoksi levinnyt buddhalaisuus korostaa eläinten humaania kohtelua keskeisenä hyvän elämän mittana. Ihmiskunnassa, joka pitää itsekkäästi vain oman lajinsa asioita tärkeinä edistää politiikassa ei ole mitään hienoa.


 

]]>
75 http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278101-turkistarhaus-heikentaa-nuorten-hyvinvointia#comments Eläinsuojelulaki Keskusta Nuorten pahoinvointi Tuotantoeläimet Turkistarhaus Sat, 06 Jul 2019 15:57:20 +0000 Henna Kajava http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278101-turkistarhaus-heikentaa-nuorten-hyvinvointia
Keskustan vaikea tilanne http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278022-keskustan-vaikea-tilanne <p>Tänään julkaistun Ylen gallupin mukaan keskustan tilanne muuttuu yhä hankalammaksi.</p> <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10509309" title="https://yle.fi/uutiset/3-10509309">https://yle.fi/uutiset/3-10509309</a></p> <p>Kevään ek-vaaleissa keskusta koki pääministeripuolueena murskatappion saamalla vain 13,8%:n kannatuksen. Vaalien jälkeen puolue ilmoitti jäävänsä oppositioon mutta kuitenkin luikahti 5%:n raosta tukemaan Rinteen vihervasemmistolaista hallitusta. Hallituksen menon ehdoiksi keskusta esitti 10 kovaa kynnyskysymystä. Niistä puolue ilmoitti saaneensa yksitoista hallitusohjelmaan ja siksi se on mukana Rinteen hallituksessa.</p> <p>Keskustan kannatus on kuitenkin vaalien jälkeen jatkanut laskuaan ja tämänpäiväisessä gallupissa sen kannatus on enää 11,7 prosenttia. Eli kaikkien aikojen huonoin tulos. Eli ilmeisesti hallitukseen osallistuminen ei ole vakuuttanut keskustan kannattajia. Ylen gallupin tausta-aineiston mukaan keskusta on menettänyt kannatustaan eniten gallup-kärki perussuomalaisille. Myös yhä useampi viljelijä on kokenut puoluekantansa epävarmaksi.</p> <p>Keskustan viime hallituskauden virheet ovat nyt maksussa. Sote- ja maakuntauudistuksen kaatumisesta keskusta voi syyttää vain itseään. Miksi soteuudistukseen piti hallituskriisin uhalla kytkeä maakuntauudistus? Bernerin taksiuudistus johti kaaokseen jne.</p> <p>Yhtenä syynä on varmasti myös keskustan epäselvä johtajuus-tilanne. Juha Sipiklä jatkaa puheenjohtajana vielä syyskuulle, jolloin uusi puheenjohtaja valitaan. Toistaiseksi kisaan ovat ilmoittautuneet Antti Kaikkonen ja Katri Kulmuni, Mika Lintilä pohtii vielä omaa kantaansa.&nbsp; Kaikkonen ja Kulmuni kuuluvat keskustan liberaalisiipeen, mutta onko se keskustan perinteisten kannattajien tahdon mukaista?</p> <p>Moni on jo vuosia ihmetellyt, miksi agraaritaustainen puolue pysyy jatkuvasti Suomessa ns.suurten puolueiden joukossa? Onko nyt keskustan &quot;suuruuden aika&quot; lopullisesti ohi?</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään julkaistun Ylen gallupin mukaan keskustan tilanne muuttuu yhä hankalammaksi.

https://yle.fi/uutiset/3-10509309

Kevään ek-vaaleissa keskusta koki pääministeripuolueena murskatappion saamalla vain 13,8%:n kannatuksen. Vaalien jälkeen puolue ilmoitti jäävänsä oppositioon mutta kuitenkin luikahti 5%:n raosta tukemaan Rinteen vihervasemmistolaista hallitusta. Hallituksen menon ehdoiksi keskusta esitti 10 kovaa kynnyskysymystä. Niistä puolue ilmoitti saaneensa yksitoista hallitusohjelmaan ja siksi se on mukana Rinteen hallituksessa.

Keskustan kannatus on kuitenkin vaalien jälkeen jatkanut laskuaan ja tämänpäiväisessä gallupissa sen kannatus on enää 11,7 prosenttia. Eli kaikkien aikojen huonoin tulos. Eli ilmeisesti hallitukseen osallistuminen ei ole vakuuttanut keskustan kannattajia. Ylen gallupin tausta-aineiston mukaan keskusta on menettänyt kannatustaan eniten gallup-kärki perussuomalaisille. Myös yhä useampi viljelijä on kokenut puoluekantansa epävarmaksi.

Keskustan viime hallituskauden virheet ovat nyt maksussa. Sote- ja maakuntauudistuksen kaatumisesta keskusta voi syyttää vain itseään. Miksi soteuudistukseen piti hallituskriisin uhalla kytkeä maakuntauudistus? Bernerin taksiuudistus johti kaaokseen jne.

Yhtenä syynä on varmasti myös keskustan epäselvä johtajuus-tilanne. Juha Sipiklä jatkaa puheenjohtajana vielä syyskuulle, jolloin uusi puheenjohtaja valitaan. Toistaiseksi kisaan ovat ilmoittautuneet Antti Kaikkonen ja Katri Kulmuni, Mika Lintilä pohtii vielä omaa kantaansa.  Kaikkonen ja Kulmuni kuuluvat keskustan liberaalisiipeen, mutta onko se keskustan perinteisten kannattajien tahdon mukaista?

Moni on jo vuosia ihmetellyt, miksi agraaritaustainen puolue pysyy jatkuvasti Suomessa ns.suurten puolueiden joukossa? Onko nyt keskustan "suuruuden aika" lopullisesti ohi?

 

]]>
59 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278022-keskustan-vaikea-tilanne#comments Kansanrintamahallitus Keskusta Puolueitten kannatus Thu, 04 Jul 2019 11:56:55 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278022-keskustan-vaikea-tilanne