Avoimuus http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/134232/all Mon, 29 Apr 2019 21:39:22 +0300 fi Koostuuko Aito avioliitto ry:n hallitus pelkästä puheenjohtajasta? http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275237-koostuuko-aito-avioliitto-ryn-hallitus-pelkasta-puheenjohtajasta <p>Aito avioliitto ry:n piikittelyn kohteena on varsin usein valtakunnallinen ihmisoikeusjärjestö Seta ry.</p><p>Setan ja sen jäsenjärjestöjen sivuilla vieraillessa voi tehdä selkeän havainnon: hallinnoinnin ja toiminnan osalta vallitsee täysi avoimuus. Esimerkiksi Setan hallituksen kokoonpanon voi selvittää helposti. Tilanne on sama myös Setan jäsenjärjestöjen kohdalla. Tukijoidenkin tiedot ovat saatavilla.</p><p>Kun vierailee Aito avioliitto -yhdistyksen sivuilla, ei tietoa ole varsinaisesti edes puheenjohtajastakaan, vaan sekin tieto pitää osata lukea eksymällä kenties sattumalta puheenjohtajan kirjoittamaan kirjoitukseen.</p><p>Mikä tällainen vastuuhenkilöitänsä lapsellisesti piilotteleva salaseurayhdistys on arvostelemaan yhtikäs ketään tai mitään?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aito avioliitto ry:n piikittelyn kohteena on varsin usein valtakunnallinen ihmisoikeusjärjestö Seta ry.

Setan ja sen jäsenjärjestöjen sivuilla vieraillessa voi tehdä selkeän havainnon: hallinnoinnin ja toiminnan osalta vallitsee täysi avoimuus. Esimerkiksi Setan hallituksen kokoonpanon voi selvittää helposti. Tilanne on sama myös Setan jäsenjärjestöjen kohdalla. Tukijoidenkin tiedot ovat saatavilla.

Kun vierailee Aito avioliitto -yhdistyksen sivuilla, ei tietoa ole varsinaisesti edes puheenjohtajastakaan, vaan sekin tieto pitää osata lukea eksymällä kenties sattumalta puheenjohtajan kirjoittamaan kirjoitukseen.

Mikä tällainen vastuuhenkilöitänsä lapsellisesti piilotteleva salaseurayhdistys on arvostelemaan yhtikäs ketään tai mitään?

]]>
23 http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275237-koostuuko-aito-avioliitto-ryn-hallitus-pelkasta-puheenjohtajasta#comments Aito avioliitto Avoimuus Läpinäkyvyys Mon, 29 Apr 2019 18:39:22 +0000 Mika Mäenpää-Louekoski http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275237-koostuuko-aito-avioliitto-ryn-hallitus-pelkasta-puheenjohtajasta
Erikoissairaanhoidon yhtiöittämisessä kuntapäättäjät sivuutettu http://riittakuismanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273714-erikoissairaanhoidon-yhtioittamisessa-kuntapaattajat-sivuutettu <p>Joulukuussa Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit perustivat yhteisen Tays Alustayhtiö oy:n. Sen tehtäväksi tuli erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaminen piirien yhteisen osakeyhtiön kautta. STM ja Kuntaliitto eivät ole kovin innostuneita yhtiöittämisestä. Uhkana näkevät avoimuuden puutteen ja demokratiavajeen.</p><p>Kuulin asiasta ensimmäisen kerran median kautta (AL 19.11.2018) enkä siis valtuutettuna. &nbsp;Tyrmistyneenä soitin miltei kaikkiin Pirkanmaan kuntiin ja kysyin miten näin massiivista asiaa on heidän valtuustoissa/hallituksessa käsitelty. Yhdessäkään kunnassa asiaa ei ole käsitelty omistajaohjausasiana eivätkä he olleet edes tietoisia asiasta. Olen tiedustellut asiaa myös PSHP:n valtuutetuilta ja minulle kerrottiin, että asiasta ei tulla tekemään lausuntokierrosta kuntiin ja asia on päätetty kuntien johdon kanssa. Valtuutetuille asiaa ei siis tulla missään vaiheessa tuomaan. Juna meni jo, näin kerrottiin, kun asiaa selvitin.</p><p>STM ja Kuntaliittokaan eivät ole olleet kovin innostuneita yhtiöittämisestä. Uhkana näkevät mm. avoimuuden puutteen ja demokratiavajeen. Realisoitunut uhkakuva?</p><p>Erikoissairaanhoidossa on tapahtunut muitakin huolestuttavia piirteitä. Hallituksen keskittämis-/päivystysasetuksella perusteltiin leikkaustoiminnan ja synnytysten lopettaminen useista pienistä julkisista, kustannustehokkaista sairaaloista. Yksityisen sektorin sairaaloissa leikkaustoiminta sai kuitenkin jatkua, vaikkei niissä vaadittua päivystysvalmiutta ollutkaan.</p><p>Sastamalassa synnytysosasto lakkautettiin ja nyt matalan riskin synnytyksistä uhkaa tulla riskisynnytyksiä, jotka tapahtuvat suunnittelemattomasti matkalla sairaalaan. Harvinaisten erikoisalojen keskittäminen on järkevää, mutta synnytykset?</p><p>Kyseinen päivystysasetus johti myös siihen, että leikkauksia ohjattiin jo valmiiksi tukossa oleviin keskussairaaloihin. Jonoja purkaakseen keskussairaalat sitten ulkoistavat niitä yksityisille yrityksille.</p><p>Entä onko kokonaistaloudelliset vaikutusarviot tehty? Erikoissairaanhoidon kilpavarustelu ja massiiviset investoinnit johtavat vääjäämättä kustannusten nousuun. Tays investoi 300 miljoonalla. Lisäksi Pohjola sairaala rakentaa omille asiakkailleen 4 sairaalaa. Tällainen toiminta johtaa päällekkäisyyteen, turhiin investointeihin ja kokonaiskustannusten nousuun kunnille. Eikö tosiasialliset tuottavuustavoitteet pitäisi olla selvillä ennen toimeenpanoa? Omistajien tuotto-odotukset tulevat myös vaikuttamaan siihen, että kokonaiskustannukset yhteiskunnalle eivät ainakaan laske ja kokonaisverotus tulee todennäköisesti kasvamaan.</p><p>Kuten sote-uudistuksessa, niin tässäkin on hirmuinen kiire. Miten näin massiivista ja kauaskantoista ratkaisua tehdään näin nopealla aikataululla? Kysymyksessähän on 13&nbsp;700 henkilöstö ja noin miljardin euron toimintatuotot ja -kulut. Missä ovat vaikutusarviot hoidon integraatioon? Millä tavalla kuvaan tulee sosiaalipuoli? Ja miksi näin massiivisessa päätöksessä kuntien päättäjät on sivuutettu?</p><p>Tays on tuottavuuskehitykseltään paras yliopistosairaala. Näin korkeatasoinen ja tuottava toiminta tulee kiinnostamaan sijoittajiakin. Miten yhtiöittäminen vaikuttaa tuleviin ratkaisuihin?</p><p>Suurimpana ongelmana on kuitenkin avoimuuden puute.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Joulukuussa Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit perustivat yhteisen Tays Alustayhtiö oy:n. Sen tehtäväksi tuli erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaminen piirien yhteisen osakeyhtiön kautta. STM ja Kuntaliitto eivät ole kovin innostuneita yhtiöittämisestä. Uhkana näkevät avoimuuden puutteen ja demokratiavajeen.

Kuulin asiasta ensimmäisen kerran median kautta (AL 19.11.2018) enkä siis valtuutettuna.  Tyrmistyneenä soitin miltei kaikkiin Pirkanmaan kuntiin ja kysyin miten näin massiivista asiaa on heidän valtuustoissa/hallituksessa käsitelty. Yhdessäkään kunnassa asiaa ei ole käsitelty omistajaohjausasiana eivätkä he olleet edes tietoisia asiasta. Olen tiedustellut asiaa myös PSHP:n valtuutetuilta ja minulle kerrottiin, että asiasta ei tulla tekemään lausuntokierrosta kuntiin ja asia on päätetty kuntien johdon kanssa. Valtuutetuille asiaa ei siis tulla missään vaiheessa tuomaan. Juna meni jo, näin kerrottiin, kun asiaa selvitin.

STM ja Kuntaliittokaan eivät ole olleet kovin innostuneita yhtiöittämisestä. Uhkana näkevät mm. avoimuuden puutteen ja demokratiavajeen. Realisoitunut uhkakuva?

Erikoissairaanhoidossa on tapahtunut muitakin huolestuttavia piirteitä. Hallituksen keskittämis-/päivystysasetuksella perusteltiin leikkaustoiminnan ja synnytysten lopettaminen useista pienistä julkisista, kustannustehokkaista sairaaloista. Yksityisen sektorin sairaaloissa leikkaustoiminta sai kuitenkin jatkua, vaikkei niissä vaadittua päivystysvalmiutta ollutkaan.

Sastamalassa synnytysosasto lakkautettiin ja nyt matalan riskin synnytyksistä uhkaa tulla riskisynnytyksiä, jotka tapahtuvat suunnittelemattomasti matkalla sairaalaan. Harvinaisten erikoisalojen keskittäminen on järkevää, mutta synnytykset?

Kyseinen päivystysasetus johti myös siihen, että leikkauksia ohjattiin jo valmiiksi tukossa oleviin keskussairaaloihin. Jonoja purkaakseen keskussairaalat sitten ulkoistavat niitä yksityisille yrityksille.

Entä onko kokonaistaloudelliset vaikutusarviot tehty? Erikoissairaanhoidon kilpavarustelu ja massiiviset investoinnit johtavat vääjäämättä kustannusten nousuun. Tays investoi 300 miljoonalla. Lisäksi Pohjola sairaala rakentaa omille asiakkailleen 4 sairaalaa. Tällainen toiminta johtaa päällekkäisyyteen, turhiin investointeihin ja kokonaiskustannusten nousuun kunnille. Eikö tosiasialliset tuottavuustavoitteet pitäisi olla selvillä ennen toimeenpanoa? Omistajien tuotto-odotukset tulevat myös vaikuttamaan siihen, että kokonaiskustannukset yhteiskunnalle eivät ainakaan laske ja kokonaisverotus tulee todennäköisesti kasvamaan.

Kuten sote-uudistuksessa, niin tässäkin on hirmuinen kiire. Miten näin massiivista ja kauaskantoista ratkaisua tehdään näin nopealla aikataululla? Kysymyksessähän on 13 700 henkilöstö ja noin miljardin euron toimintatuotot ja -kulut. Missä ovat vaikutusarviot hoidon integraatioon? Millä tavalla kuvaan tulee sosiaalipuoli? Ja miksi näin massiivisessa päätöksessä kuntien päättäjät on sivuutettu?

Tays on tuottavuuskehitykseltään paras yliopistosairaala. Näin korkeatasoinen ja tuottava toiminta tulee kiinnostamaan sijoittajiakin. Miten yhtiöittäminen vaikuttaa tuleviin ratkaisuihin?

Suurimpana ongelmana on kuitenkin avoimuuden puute.

]]>
0 http://riittakuismanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273714-erikoissairaanhoidon-yhtioittamisessa-kuntapaattajat-sivuutettu#comments Avoimuus Erikoissairaanhoito Keskittäminen Omistajaohjaus Yhtiöittäminen Sun, 07 Apr 2019 18:29:30 +0000 riitta kuismanen http://riittakuismanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273714-erikoissairaanhoidon-yhtioittamisessa-kuntapaattajat-sivuutettu
Helsinkiin tulee lisää avoimia kokouksia http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272904-helsinkiin-tulee-lisaa-avoimia-kokouksia <p>Minulla oli tällä viikolla ilo olla Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnassa <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Paatostiedote/2019/Sote_2019-03-26_Sotelk_6_Pt/index.html" target="_blank">päättämässä siitä</a>, että lautakunta pitää 23.4. julkisen kokouksen. Kokouksesta lähetetään myös verkkolähetystä <a href="https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi" target="_blank">Helsinki-kanavalle</a>.</p><p>Päätös pohjautuu piraattien kaupunginvaltuutettu Petrus Pennasen vuosi sitten tekemään <a href="https://www.hel.fi/static/public/apk/pennapet/F8D91098-1331-4479-963F-9066C7104B9C/Liite.pdf" target="_blank">valtuustoaloitteeseen</a>, joka <a href="https://helsinki.piraattipuolue.fi/2018/11/piraattien-avoimuusaloite-sai-kannatusta-valtuustossa/" target="_blank">sai kannatusta eri puolueista</a>. Ideana oli lisätä avoimia kokouksia. Toistaiseksi vain kaupunginvaltuuston kokouksia on voinut seurata netistä, vaikka myös lautakunnissa tehdään tärkeitä päätöksiä.</p><p>Käsittelin avoimia kokouksia kohtaan esitettyjä epäilyjä <a href="http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253386-avoimuutta-helsinkiin" target="_blank">aiemmassa kirjoituksessani</a>, joten ei niistä sen enempää - sen sijaan muutama sana avoimuuden hyödyistä.</p><p>Sosiaali- ja terveyslautakunnalla on monia sidosryhmiä: vammaiset ja vanhukset ja heidän omaishoitajansa, lastensuojeluasiakkaat perheineen, palveluja toteuttavat kaupungin työntekijät ammattiyhdistyksineen, vapaaehtoistyötä ja ostopalveluja tuottavat järjestöt ja alalla toimivat yritykset - muutamia mainitakseni.</p><p>Nämä sidosryhmät ovat sote-alalla suomalaisen kansalaisyhteiskunnan kivijalkoja. Heidän aktiivisuutensa ja yhteistyönsä kaupungin kanssa vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitykseen merkittävästi. Juuri heillä on kiinnostusta tietää, mitä sote-lautakunnassa tapahtuu.</p><p>Tärkeintä ei ole se, mitä on päätetty, koska pöytäkirjat ovat nykyiselläänkin julkisia. Tärkeitä on nähdä millaisen keskustelun pohjalta päätöksiin päädytään.</p><p>Kansalaisyhteiskunnan ongelmana on usein se, että vaikuttamiseen herätään vasta liian myöhäisessä vaiheessa, kun päätöksenteko on jo pitkällä. Osittain tämä johtuu avoimuuden puutteesta valmisteluvaiheessa. Näen lautakuntien avoimet kokoukset yhtenä ratkaisuna tähän ongelmaan. Avoimuus paranee jo ennen valtuustokäsittelyä.</p><p>Avoimuus parantaa oikean tiedon leviämistä ja ehkäisee huhuja. Kun avoimista kokouksista tulee käytäntö, poliitikot alkavat pian ihmetellä, miksi ne koskaan olivat suljettuja.</p><p>Avoimuudessa nimenomaan verkkolähetykset ovat nykypäivää. Avointen kokousten käytännön järjestelyjen helpottamiseksi pitäisi minusta tehdä lakimuutos, ettei fyysistä pääsyä paikan päälle edellytettäisi ollenkaan. Pitäisi olla mahdollista pitää julkinen kokous niin, että julkisuus tarkoittaa pelkkää nettistriimiä.</p><p>Helsinki hyväksyi syksyllä 2017 <a href="https://www.hel.fi/Helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/strategia-ja-talous/kaupunkistrategia/" target="_blank">kaupunkistrategian</a>, jonka mukaan &quot;Helsinki vahvistaa asemaansa osallisuuden ja avoimuuden kansainvälisenä edelläkävijänä&quot;. Piraatit haastoivat muut puolueet ryhtymään sanoista tekoihin. Tässä on nyt alustavasti onnistuttu - kiitos kaikille yhteistyöstä!</p><p>Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi myös vastaavan, piraattien kaupunginvaltuutettu <a href="http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=3&amp;docid=1071735&amp;fbclid=IwAR2udz0UEdNSEweOYyWuc7oaR-QvL5jtigTHURYygr-RrSrYWLzsNzG0-C0" target="_blank">Arto Lampilan aloitteen</a>. Ainakin Jyväskylän <a href="http://www.ksml.fi/kotimaa/Lautakunnalla-avoin-kokous-Jyv%C3%A4skyl%C3%A4ss%C3%A4-%E2%80%93-yleis%C3%B6-p%C3%A4%C3%A4see-seuraamaan-saavatko-seniorit-liukuesteet-kenkiins%C3%A4/1243592" target="_blank">perusturvalautakunta</a> ja sivistyslautakunta ovat sen jälkeen pitäneet julkisen kokouksen. Kokemukset ovat kuulemma olleet myönteisiä.</p><p>Toinen avoimuutta parantava uudistus Helsingissä on ollut <a href="http://ruuti.munstadi.fi/nuorten-lautakuntakokeilu-alkaa-helsingissa/" target="_blank">nuorisoedustajien mukaan ottaminen lautakuntiin</a> läsnäolo- ja puheoikeudella. Tervetullut uudistus sekin! Seuraavaksi nuorten osallisuutta pitäisi parantaa helpottamalla äänestämistä <a href="http://varusmiesliitto.fi/2019/01/07/myos-varusmiesten-aanen-on-kuuluttava-vaaleissa-2/" target="_blank">armeijassa</a> ja oppilaitoksissa, sekä äänestysikärajaa alentamalla.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Minulla oli tällä viikolla ilo olla Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnassa päättämässä siitä, että lautakunta pitää 23.4. julkisen kokouksen. Kokouksesta lähetetään myös verkkolähetystä Helsinki-kanavalle.

Päätös pohjautuu piraattien kaupunginvaltuutettu Petrus Pennasen vuosi sitten tekemään valtuustoaloitteeseen, joka sai kannatusta eri puolueista. Ideana oli lisätä avoimia kokouksia. Toistaiseksi vain kaupunginvaltuuston kokouksia on voinut seurata netistä, vaikka myös lautakunnissa tehdään tärkeitä päätöksiä.

Käsittelin avoimia kokouksia kohtaan esitettyjä epäilyjä aiemmassa kirjoituksessani, joten ei niistä sen enempää - sen sijaan muutama sana avoimuuden hyödyistä.

Sosiaali- ja terveyslautakunnalla on monia sidosryhmiä: vammaiset ja vanhukset ja heidän omaishoitajansa, lastensuojeluasiakkaat perheineen, palveluja toteuttavat kaupungin työntekijät ammattiyhdistyksineen, vapaaehtoistyötä ja ostopalveluja tuottavat järjestöt ja alalla toimivat yritykset - muutamia mainitakseni.

Nämä sidosryhmät ovat sote-alalla suomalaisen kansalaisyhteiskunnan kivijalkoja. Heidän aktiivisuutensa ja yhteistyönsä kaupungin kanssa vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitykseen merkittävästi. Juuri heillä on kiinnostusta tietää, mitä sote-lautakunnassa tapahtuu.

Tärkeintä ei ole se, mitä on päätetty, koska pöytäkirjat ovat nykyiselläänkin julkisia. Tärkeitä on nähdä millaisen keskustelun pohjalta päätöksiin päädytään.

Kansalaisyhteiskunnan ongelmana on usein se, että vaikuttamiseen herätään vasta liian myöhäisessä vaiheessa, kun päätöksenteko on jo pitkällä. Osittain tämä johtuu avoimuuden puutteesta valmisteluvaiheessa. Näen lautakuntien avoimet kokoukset yhtenä ratkaisuna tähän ongelmaan. Avoimuus paranee jo ennen valtuustokäsittelyä.

Avoimuus parantaa oikean tiedon leviämistä ja ehkäisee huhuja. Kun avoimista kokouksista tulee käytäntö, poliitikot alkavat pian ihmetellä, miksi ne koskaan olivat suljettuja.

Avoimuudessa nimenomaan verkkolähetykset ovat nykypäivää. Avointen kokousten käytännön järjestelyjen helpottamiseksi pitäisi minusta tehdä lakimuutos, ettei fyysistä pääsyä paikan päälle edellytettäisi ollenkaan. Pitäisi olla mahdollista pitää julkinen kokous niin, että julkisuus tarkoittaa pelkkää nettistriimiä.

Helsinki hyväksyi syksyllä 2017 kaupunkistrategian, jonka mukaan "Helsinki vahvistaa asemaansa osallisuuden ja avoimuuden kansainvälisenä edelläkävijänä". Piraatit haastoivat muut puolueet ryhtymään sanoista tekoihin. Tässä on nyt alustavasti onnistuttu - kiitos kaikille yhteistyöstä!

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi myös vastaavan, piraattien kaupunginvaltuutettu Arto Lampilan aloitteen. Ainakin Jyväskylän perusturvalautakunta ja sivistyslautakunta ovat sen jälkeen pitäneet julkisen kokouksen. Kokemukset ovat kuulemma olleet myönteisiä.

Toinen avoimuutta parantava uudistus Helsingissä on ollut nuorisoedustajien mukaan ottaminen lautakuntiin läsnäolo- ja puheoikeudella. Tervetullut uudistus sekin! Seuraavaksi nuorten osallisuutta pitäisi parantaa helpottamalla äänestämistä armeijassa ja oppilaitoksissa, sekä äänestysikärajaa alentamalla.

 

]]>
4 http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272904-helsinkiin-tulee-lisaa-avoimia-kokouksia#comments Avoimuus Helsinki Fri, 29 Mar 2019 13:26:06 +0000 Ahto Apajalahti http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272904-helsinkiin-tulee-lisaa-avoimia-kokouksia
Fear is the path to the dark side http://jounimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272050-fear-is-the-path-to-the-dark-side <p>&ldquo;Fear leads to anger. Anger leads to hate. Hate leads to suffering.&rdquo; (Yoda, 1999)</p><p>&nbsp;</p><p>Eräs suuri ajattelija sanoi näin, enkä pienenä pohtinut lausetta sen kummemmin. Noiden sanojen merkitys on kuitenkin vuosien saatossa palannut mieleeni kerta toisensa jälkeen etenkin populismin nousun myötä. Kyseessä on yksi parhaista sanoituksista jatkumoon, joka on tehnyt totuudenjälkeisen politiikan ja populismin nousun mahdolliseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Mielestäni siitä kuitenkin puuttuu yksi olennainen askel. Ennen pelkoa ihminen ei tiedä riittävästi, minkä vuoksi asioihin luonnollisesti suhtaudutaan varauksella.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuo varauksellinen suhtautuminen aiheuttaa tunnistamattomia ennakkokäsityksiä, joita kutsutaan myös biaseiksi (harmi, ettei kyseiselle sanalle ole suoraa suomennosta). Biasit ovat täysin luonnollisia, mutta niitä voi käyttää väärin. Esimerkiksi Cambridge Analytica on järjestelmällisesti hyödyntänyt ennakkokäsityksiä ensin Brexitin mahdollistamisessa ja heti perään Trumpin valtaan valitsemisessa. Molemmissa tapauksissa vaikutus oli merkittävä jo vaaleihin valmistautuessa, mutta vaikutus oli tyrmäävä vaaleja edeltäneiden gallupien ja toteutuneiden tulosten välillä. Ero oli molemmissa tapauksissa lähes 5%, mikä käänsi molemmissa tapauksissa vaalien lopputuloksen.</p><p>&nbsp;</p><p>Palatakseni tuohon viisaaseen sanontaan, tietämättömyyden merkitys kaiken taustalla ei nouse siitä esille.&nbsp;Voisiko Yoda päivittää quotensa seuraavasti:</p><p>Ignorance is the path to the dark side.</p><p>Ignorance leads to fear. Fear leads to anger. Anger leads to hate. Hate leads to suffering.</p><p>Tietämättömyys on reitti pimeälle puolelle.</p><p>Tietämättömyys johtaa pelkoon. Pelko johtaa suuttumukseen. Suuttumus johtaa vihaan. Viha johtaa kärsimykseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Tietämättömyys ja siitä seuraavat tiedostamattomat ennakkokäsitykset luovat edellytykset epäluulolle ja pelolle. Yleissivistys on paras keino epäluulojen ja pelkojen kohtaamiseen. Siihen kuuluvat olennaisesti mediakriittisyys, opiskelu ja itsetutkiskelu. Toisaalta pelkoa voi ruokkia lisäämällä epäluuloa ja tuomalla esiin tosia tai valheellisia tietoja epäluulon ja pelon kohteesta. Näin epäluulon ja pelon voi muuttaa suuttumukseksi. Suuttumusta ruokkimalla matka vihaan on kovin lyhyt. Etenkin, kun ympärillä on yhteisö, joka rakentaa yhteenkuuluvuuden tunnetta suuttumuksesta. Kun riittävä hurmoksellinen tila on saavutettu, viha on tosiasiallinen tunne. Viha on mahdollista aktivoida toiminnaksi vihan kohdetta vastaan. Kun tämä tapahtuu, seurauksena on itsestään selvästi kärsimys. Ja kun tämän kaiken summaa, tietämättömyys on reitti pimeälle puolelle.</p><p>&nbsp;</p><p>Onkin tehtävä valinta valoisan ja pimeän puolen välillä. Kumman sinä valitset?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> “Fear leads to anger. Anger leads to hate. Hate leads to suffering.” (Yoda, 1999)

 

Eräs suuri ajattelija sanoi näin, enkä pienenä pohtinut lausetta sen kummemmin. Noiden sanojen merkitys on kuitenkin vuosien saatossa palannut mieleeni kerta toisensa jälkeen etenkin populismin nousun myötä. Kyseessä on yksi parhaista sanoituksista jatkumoon, joka on tehnyt totuudenjälkeisen politiikan ja populismin nousun mahdolliseksi.

 

Mielestäni siitä kuitenkin puuttuu yksi olennainen askel. Ennen pelkoa ihminen ei tiedä riittävästi, minkä vuoksi asioihin luonnollisesti suhtaudutaan varauksella.

 

Tuo varauksellinen suhtautuminen aiheuttaa tunnistamattomia ennakkokäsityksiä, joita kutsutaan myös biaseiksi (harmi, ettei kyseiselle sanalle ole suoraa suomennosta). Biasit ovat täysin luonnollisia, mutta niitä voi käyttää väärin. Esimerkiksi Cambridge Analytica on järjestelmällisesti hyödyntänyt ennakkokäsityksiä ensin Brexitin mahdollistamisessa ja heti perään Trumpin valtaan valitsemisessa. Molemmissa tapauksissa vaikutus oli merkittävä jo vaaleihin valmistautuessa, mutta vaikutus oli tyrmäävä vaaleja edeltäneiden gallupien ja toteutuneiden tulosten välillä. Ero oli molemmissa tapauksissa lähes 5%, mikä käänsi molemmissa tapauksissa vaalien lopputuloksen.

 

Palatakseni tuohon viisaaseen sanontaan, tietämättömyyden merkitys kaiken taustalla ei nouse siitä esille. Voisiko Yoda päivittää quotensa seuraavasti:

Ignorance is the path to the dark side.

Ignorance leads to fear. Fear leads to anger. Anger leads to hate. Hate leads to suffering.

Tietämättömyys on reitti pimeälle puolelle.

Tietämättömyys johtaa pelkoon. Pelko johtaa suuttumukseen. Suuttumus johtaa vihaan. Viha johtaa kärsimykseen.

 

Tietämättömyys ja siitä seuraavat tiedostamattomat ennakkokäsitykset luovat edellytykset epäluulolle ja pelolle. Yleissivistys on paras keino epäluulojen ja pelkojen kohtaamiseen. Siihen kuuluvat olennaisesti mediakriittisyys, opiskelu ja itsetutkiskelu. Toisaalta pelkoa voi ruokkia lisäämällä epäluuloa ja tuomalla esiin tosia tai valheellisia tietoja epäluulon ja pelon kohteesta. Näin epäluulon ja pelon voi muuttaa suuttumukseksi. Suuttumusta ruokkimalla matka vihaan on kovin lyhyt. Etenkin, kun ympärillä on yhteisö, joka rakentaa yhteenkuuluvuuden tunnetta suuttumuksesta. Kun riittävä hurmoksellinen tila on saavutettu, viha on tosiasiallinen tunne. Viha on mahdollista aktivoida toiminnaksi vihan kohdetta vastaan. Kun tämä tapahtuu, seurauksena on itsestään selvästi kärsimys. Ja kun tämän kaiken summaa, tietämättömyys on reitti pimeälle puolelle.

 

Onkin tehtävä valinta valoisan ja pimeän puolen välillä. Kumman sinä valitset?

 

]]>
2 http://jounimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272050-fear-is-the-path-to-the-dark-side#comments Avoimuus Sivistys Star Wars Tieto Valeuutinen Tue, 19 Mar 2019 17:03:33 +0000 Jouni Markkanen http://jounimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272050-fear-is-the-path-to-the-dark-side
Avoimuutta lisää - kuntien ostolaskut verkkoon http://paulikiuru1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264124-avoimuutta-lisaa-kuntien-ostolaskut-verkkoon <p>&nbsp;</p><p>Moni kunta nimeää avoimuuden yhdeksi toimintaansa kuvaavaksi arvoksi. Kirjaus on kannatettava, mutta kuntakohtaiset erot toteutuksessa ovat huomattavia. Toimintakulttuuri muuttuu usein hitaasti, vaikka laki on kaikille sama. Toiset haluavat tehdä ainoastaan välttämättömimmän; edelläkävijät pyrkivät lisäämään avoimuutta ja vuorovaikutusta kaikilla tavoin.</p><p>Kuntalaki edellyttää avoimuutta ja vuorovaikutusta. Lisäksi laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta eli julkisuuslaki lähtee siitä, että viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, ellei laissa nimenomaan toisin säädetä. Viranomaisen tulee toimia julkisuusmyönteisesti. Pääsääntöisesti tiedon pyytäjän ei tarvitse edes selvittää henkilöllisyyttään eikä perustella tietopyyntöään.</p><p>Tiedonsaannin rajoittamiselle on oltava asiallinen syy. Jos pyydettyä tietoa ei anneta, kielteinen päätös on perusteltava lainkohta mainiten. Luottamushenkilöurallani olen muutaman kerran törmännyt vaikeuksiin tiedon saamisessa. Yleensä tilanne on ratkennut, kun olen pyytänyt kieltäytymispäätöksen kirjallisena.</p><p>Kuntien osakeyhtiöt vetoavat usein osakeyhtiölakiin ja kieltäytyvät sen nojalla antamasta tietoja. Osakeyhtiölaki ei edellytä, että kunnallisen yhtiön pitäisi salata asioita. Osakeyhtiö voi itse päättää avoimemmasta toimintatavasta.</p><p>Kunnat ja kuntataustaiset toimijat tekevät vuosittain hankintoja 20 miljardilla eurolla. Kuntien ostolaskujen avaaminen verkossa on edennyt vaihtelevasti. Pirkanmaalta mukana ovat ainakin Tampere, Nokia, Sastamala ja uusimpana Valkeakoski. Kotikaupungissani asia nostettiin esiin valtuustoaloitteellani. Helsinki on myös mukana, mutta esimerkiksi Turku, Lahti ja Vaasa eivät ole vielä edenneet toteutukseen.</p><p>Kysymys tiedon omistajuudesta on periaatteellinen. Yhteisillä rahoillamme tehtyjen hankintojen ostolaskut tulisi olla avoimesti näkyvillä. Se vahvistaa luottamusta hallintoon ja reiluun kilpailutukseen. Avoimuus myös pienentää riskiä korruptiosta. Harkintaa ja säästöjä tulisi varmasti lisää myös suorahankintoihin.</p><p>Avoindata.fi -palvelu on kansallinen palvelu. Sen tehtävänä on koota julkisen hallinnon avoin data yhteen paikkaan.</p><p>Pauli Kiuru (kok)<br />Kansanedustaja</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Moni kunta nimeää avoimuuden yhdeksi toimintaansa kuvaavaksi arvoksi. Kirjaus on kannatettava, mutta kuntakohtaiset erot toteutuksessa ovat huomattavia. Toimintakulttuuri muuttuu usein hitaasti, vaikka laki on kaikille sama. Toiset haluavat tehdä ainoastaan välttämättömimmän; edelläkävijät pyrkivät lisäämään avoimuutta ja vuorovaikutusta kaikilla tavoin.

Kuntalaki edellyttää avoimuutta ja vuorovaikutusta. Lisäksi laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta eli julkisuuslaki lähtee siitä, että viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, ellei laissa nimenomaan toisin säädetä. Viranomaisen tulee toimia julkisuusmyönteisesti. Pääsääntöisesti tiedon pyytäjän ei tarvitse edes selvittää henkilöllisyyttään eikä perustella tietopyyntöään.

Tiedonsaannin rajoittamiselle on oltava asiallinen syy. Jos pyydettyä tietoa ei anneta, kielteinen päätös on perusteltava lainkohta mainiten. Luottamushenkilöurallani olen muutaman kerran törmännyt vaikeuksiin tiedon saamisessa. Yleensä tilanne on ratkennut, kun olen pyytänyt kieltäytymispäätöksen kirjallisena.

Kuntien osakeyhtiöt vetoavat usein osakeyhtiölakiin ja kieltäytyvät sen nojalla antamasta tietoja. Osakeyhtiölaki ei edellytä, että kunnallisen yhtiön pitäisi salata asioita. Osakeyhtiö voi itse päättää avoimemmasta toimintatavasta.

Kunnat ja kuntataustaiset toimijat tekevät vuosittain hankintoja 20 miljardilla eurolla. Kuntien ostolaskujen avaaminen verkossa on edennyt vaihtelevasti. Pirkanmaalta mukana ovat ainakin Tampere, Nokia, Sastamala ja uusimpana Valkeakoski. Kotikaupungissani asia nostettiin esiin valtuustoaloitteellani. Helsinki on myös mukana, mutta esimerkiksi Turku, Lahti ja Vaasa eivät ole vielä edenneet toteutukseen.

Kysymys tiedon omistajuudesta on periaatteellinen. Yhteisillä rahoillamme tehtyjen hankintojen ostolaskut tulisi olla avoimesti näkyvillä. Se vahvistaa luottamusta hallintoon ja reiluun kilpailutukseen. Avoimuus myös pienentää riskiä korruptiosta. Harkintaa ja säästöjä tulisi varmasti lisää myös suorahankintoihin.

Avoindata.fi -palvelu on kansallinen palvelu. Sen tehtävänä on koota julkisen hallinnon avoin data yhteen paikkaan.

Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja

]]>
0 http://paulikiuru1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264124-avoimuutta-lisaa-kuntien-ostolaskut-verkkoon#comments Avoimuus Kunnat Päätöksenteko. läpinäkyvyys Yrittäjyys Tue, 13 Nov 2018 15:59:39 +0000 Pauli Kiuru http://paulikiuru1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264124-avoimuutta-lisaa-kuntien-ostolaskut-verkkoon
Holmström, avoimuus ja demokratia http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259278-holmstrom-avoimuus-ja-demokratia <p>Ehdinkin jo ihmetellä, missä viipyi hyökkäys Nobel-ekonomisti Bengt Holmströmiä vastaan hänen lausuttuaan julki ajatuksiaan avoimuudesta ja demokratiasta. Turhaan ihmettelin, sillä tulihan se sieltä, tosin on jo laantunutkin. Palaan kuitenkin vielä teemaan.</p><p>Jos ymmärsin Holmströmin teesit oikein &ndash; ja varaus on tehtävä, sillä ne ovat minulle välittyneet vain haastattelun laatineen toimittajan sanoin &ndash; hän katsoo, että avoimuudessa on menty niin pitkälle, että kansa on menettänyt luottamuksensa poliittiseen järjestelmään. Luottamus on mennyt, koska poliitikot ovat siinä määrin julkisuuden valokeilassa, että he eivät pysty tekemään kompromisseja missään asioissa karkottamatta äänestäjiään. Herää kysymys, miksi juuri kompromissit, jotka vaativat jonkinlaista tinkimistä omista, maksimaallisista tavoitteista, johtavat äänestäjien luottamuksen/kannatuksen menettämiseen.</p><p>Holmström elää ja työskentelee Yhdysvalloissa, on ollut siellä vuosikymmeniä. Niinpä voi olettaa, että hän on päätynyt teeseihinsä seurattuaan nimenomaan Yhdysvaltain poliittista elämää ja sen muuttumista. Yksi perustavanlaatuinen kehityskulku siellä on äänestäjäkunnan polarisoituminen mielipiteiltään yhä kauempana toistaan oleviin blokkeihin. Ilmiön perimmäisiä syitä on tässä mahdotonta käydä selvittämään ja tuskinpa niitä kukaan tyhjentävästi tunteekaan, mutta sitä on pahentanut äänestysalueiden jakaantuminen, eikä vain jakaantuminen vaan tarkoituksellinen jakaminen siten, että jo suurin osa kongressiedustajien paikoista on suurella enemmistöllä yhden puolueen hallussa. Seuraus on ollut, että tärkein vaali on itse asiassa kummankin pääpuolueen sisäinen esivaali kongressiehdokkuudesta. Poliittisen aktiivisuuden matalan tason takia siinä taas pärjäävät parhaiten äärimmäisyysajatteluun taipuvaisten puolueaktivistien tukea nauttivat henkilöt.</p><p>Tämä kehityskulku ei ole eilen tapahtunut, vaan se on ollut näkyvissä jo vuosikymmeniä. Viime presidentinvaaleissa se ulottui myös Yhdysvaltain presidentin valintaan, ja sen seuraukset ovat siitä syystä nyt räikeästi näkyvissä.</p><p>Muissa länsimaissa, Suomessakin, on tapahtumassa samankaltaista kehitystä, mutta se ei ole yhtä pitkällä kuin Yhdysvalloissa, eikä ole varmaa, johtaako se koskaan yhtä pitkälle.</p><p>Holmströmin avoimuuskritiikki tuntuu sinänsä järkeenkäyvältä, mutta &rdquo;avoimuus&rdquo; ei oikeastaan kuvaa ilmiötä oikein ja on sitä paitsi edellä kuvaamastani näkökulmasta vain osa suurempaa ongelmaa. Tai ehkä oikeammin oire suuremmasta ongelmasta.</p><p>Mediateollisuuden tuottama hellittämätön, armoton julkisuuden valokeilaan asettaminen ei ole yhtä kuin avoimuus. Standardiväite, että kaiken nostaminen julkisuuteen jotenkin suodattaisi esiin ja panisi menestymään parhaat ideat, parhaat politiikan päämäärät ja tekijät, on naiivi. Varsinkaan se ei toimi hedonistisessa kulutusyhteiskunnassa, jossa niin aineellisten kuin aineettomien tarpeiden välitön tyydytys ajaa aina ohi pitkän tähtäimen näkökohtien, tulevaisuuteen investoivan säästämisen. &rdquo;Avoimuus&rdquo; on itse asiassa nimenomaan vauhdittanut kehitystä kohti tällaista hedonistista tarpeentyydytystä.</p><p>Holmström olisi varmaankin pääsyt vähemmällä ryöpytyksellä, jos hän olisi esittänyt avoimuuden liiallisuutta koskevan kritiikkinsä osana vielä laajempaa ja perustavampaa poliittisen filosofian kysymystä: kumpi on parempi, edustuksellisen demokratia vai suora demokratia.</p><p>Suora demokratia, jossa äänestäjäkunta päättää politiikan sisällöstä ilman välikäsiä oli &ndash; sikäli kuin tiedetään &ndash; käytössä antiikin Kreikan muutamassa kaupunkivaltiossa ja Rooman tasavallassa (joskin meillä on taipumusta anakronistisesti heijastaa omia demokratian mielikuviamme kokonaan toisenlaisen maailmankuvan vallassa olleisiin aikakausiin). Kreikassa se sortui ilmiöihin, joista nykytermein käyttäisimme varmaankin nimitystä populismi ja demagogia. Roomassakin koettiin samaa, mutta siellä tasavallan loppua joudutti myös valtakunnan kasvaminen niin suureksi, että kansankokoukseen ei enää voinut käytännössä osallistua, vaikka kansalaisoikeudet olisi ulotettu Rooman ulkopuolelle, mitä roomalaiset evät halunneet tehdä.</p><p>Nykyaikaisen demokratian suuri oivallus oli nimenomaan edustuksellisuus: että kansa valitsee vaaleilla itselleen edustajat, jotka käyttävät poliittista valtaa vaalien väliaikoina. Se mahdollisti alueellisesti suurten valtakuntien siirtymisen demokratioiksi, vaikka ei tietysti yksin siihen riittänyt. Tämä perusmallin päälle on sitten rakennettu hallitusten vastuullisuus parlamenteille, puoluejärjestelmät ja muut demokratian toimimisen kannalta oleelliset rakenteet.</p><p>Tämä järjestelmä on nyt uhanalainen kahdellakin tavalla. Ensimmäinen uhka ovat kasvavat vaatimukset korvata edustuksellinen demokratia suoralla. Teknisesti se olisikin jo mahdollista maantieteellisen etäisyyden estämättä. Kansanäänestykset ovat yksi esimerkki tästä suuntauksesta, mutta ilmiö on syvällisempi. &rdquo;Kansan edustajiin&rdquo; ja itse asiassa koko niin sanottuun poliittiseen luokkaan kohdistuu yhä suurempi epäluottamus, pilkka ja halveksunta. Siinä ei ole enää kyse terveestä kritiikistä yksittäisiä poliittisia päätöksiä ja niiden tekijöitä kohtaan, vaan yhä suuremmassa määrin epäluottamuksesta koko edustuksellista järjestelmää kohtaan.</p><p>Toisekseen, edustuksellinen demokratia on murenemassa sitäkin kautta, että kansan edustajien käyttäytyminen parlamenteissa ja vaalitaisteluissa alkaa muistuttaa yhä enemmän antiikin kansankokousten käyttäytymistä kaikkine kohtalokkaine lieveilmiöineen: tahdin määräävät kansankiihottajat, olivat nämä itse kansanedustajia tai ei. Hellittämätön ja julma julkisuus &rdquo;avoimuuden&rdquo; kaavussa toimii katalysaattorina sille, että vähänkin isompien ja pitkää valmistelua vaativien hankkeiden läpivienti käy yhä vaikeammaksi. Mitä isompi asia, sitä pikkumaisemmat näkemykset. Valmius kompromisseihin rinnastuu jo petturuuteen. Suun paneminen säkkiä myöten ei onnistu, oli vallassa vasemmisto tai oikeisto. On jo näkyvissä, että edellisen parlamentin (ja sen valtaan nostaman hallituksen) päätökset kyseenalaistetaan niin, että luottamus lakien pysyvyyteen on heikkenemässä. Poliittisia vastustajia leimataan rikollisiksi ja uhataan rangaistuksilla kunhan päästään itse valtaan. Antiikin Ateenan ostrakismos-instituutio tulee jo mieleen.</p><p>Yhdysvalloissa tämä on pisimmällä, mutta mitä iso edellä, sitä pieni perässä. Valitettavasti on pakko sanoa, että ulospääsyä tästä kuolemanspiraalista ei ole näkyvissä.</p> Ehdinkin jo ihmetellä, missä viipyi hyökkäys Nobel-ekonomisti Bengt Holmströmiä vastaan hänen lausuttuaan julki ajatuksiaan avoimuudesta ja demokratiasta. Turhaan ihmettelin, sillä tulihan se sieltä, tosin on jo laantunutkin. Palaan kuitenkin vielä teemaan.

Jos ymmärsin Holmströmin teesit oikein – ja varaus on tehtävä, sillä ne ovat minulle välittyneet vain haastattelun laatineen toimittajan sanoin – hän katsoo, että avoimuudessa on menty niin pitkälle, että kansa on menettänyt luottamuksensa poliittiseen järjestelmään. Luottamus on mennyt, koska poliitikot ovat siinä määrin julkisuuden valokeilassa, että he eivät pysty tekemään kompromisseja missään asioissa karkottamatta äänestäjiään. Herää kysymys, miksi juuri kompromissit, jotka vaativat jonkinlaista tinkimistä omista, maksimaallisista tavoitteista, johtavat äänestäjien luottamuksen/kannatuksen menettämiseen.

Holmström elää ja työskentelee Yhdysvalloissa, on ollut siellä vuosikymmeniä. Niinpä voi olettaa, että hän on päätynyt teeseihinsä seurattuaan nimenomaan Yhdysvaltain poliittista elämää ja sen muuttumista. Yksi perustavanlaatuinen kehityskulku siellä on äänestäjäkunnan polarisoituminen mielipiteiltään yhä kauempana toistaan oleviin blokkeihin. Ilmiön perimmäisiä syitä on tässä mahdotonta käydä selvittämään ja tuskinpa niitä kukaan tyhjentävästi tunteekaan, mutta sitä on pahentanut äänestysalueiden jakaantuminen, eikä vain jakaantuminen vaan tarkoituksellinen jakaminen siten, että jo suurin osa kongressiedustajien paikoista on suurella enemmistöllä yhden puolueen hallussa. Seuraus on ollut, että tärkein vaali on itse asiassa kummankin pääpuolueen sisäinen esivaali kongressiehdokkuudesta. Poliittisen aktiivisuuden matalan tason takia siinä taas pärjäävät parhaiten äärimmäisyysajatteluun taipuvaisten puolueaktivistien tukea nauttivat henkilöt.

Tämä kehityskulku ei ole eilen tapahtunut, vaan se on ollut näkyvissä jo vuosikymmeniä. Viime presidentinvaaleissa se ulottui myös Yhdysvaltain presidentin valintaan, ja sen seuraukset ovat siitä syystä nyt räikeästi näkyvissä.

Muissa länsimaissa, Suomessakin, on tapahtumassa samankaltaista kehitystä, mutta se ei ole yhtä pitkällä kuin Yhdysvalloissa, eikä ole varmaa, johtaako se koskaan yhtä pitkälle.

Holmströmin avoimuuskritiikki tuntuu sinänsä järkeenkäyvältä, mutta ”avoimuus” ei oikeastaan kuvaa ilmiötä oikein ja on sitä paitsi edellä kuvaamastani näkökulmasta vain osa suurempaa ongelmaa. Tai ehkä oikeammin oire suuremmasta ongelmasta.

Mediateollisuuden tuottama hellittämätön, armoton julkisuuden valokeilaan asettaminen ei ole yhtä kuin avoimuus. Standardiväite, että kaiken nostaminen julkisuuteen jotenkin suodattaisi esiin ja panisi menestymään parhaat ideat, parhaat politiikan päämäärät ja tekijät, on naiivi. Varsinkaan se ei toimi hedonistisessa kulutusyhteiskunnassa, jossa niin aineellisten kuin aineettomien tarpeiden välitön tyydytys ajaa aina ohi pitkän tähtäimen näkökohtien, tulevaisuuteen investoivan säästämisen. ”Avoimuus” on itse asiassa nimenomaan vauhdittanut kehitystä kohti tällaista hedonistista tarpeentyydytystä.

Holmström olisi varmaankin pääsyt vähemmällä ryöpytyksellä, jos hän olisi esittänyt avoimuuden liiallisuutta koskevan kritiikkinsä osana vielä laajempaa ja perustavampaa poliittisen filosofian kysymystä: kumpi on parempi, edustuksellisen demokratia vai suora demokratia.

Suora demokratia, jossa äänestäjäkunta päättää politiikan sisällöstä ilman välikäsiä oli – sikäli kuin tiedetään – käytössä antiikin Kreikan muutamassa kaupunkivaltiossa ja Rooman tasavallassa (joskin meillä on taipumusta anakronistisesti heijastaa omia demokratian mielikuviamme kokonaan toisenlaisen maailmankuvan vallassa olleisiin aikakausiin). Kreikassa se sortui ilmiöihin, joista nykytermein käyttäisimme varmaankin nimitystä populismi ja demagogia. Roomassakin koettiin samaa, mutta siellä tasavallan loppua joudutti myös valtakunnan kasvaminen niin suureksi, että kansankokoukseen ei enää voinut käytännössä osallistua, vaikka kansalaisoikeudet olisi ulotettu Rooman ulkopuolelle, mitä roomalaiset evät halunneet tehdä.

Nykyaikaisen demokratian suuri oivallus oli nimenomaan edustuksellisuus: että kansa valitsee vaaleilla itselleen edustajat, jotka käyttävät poliittista valtaa vaalien väliaikoina. Se mahdollisti alueellisesti suurten valtakuntien siirtymisen demokratioiksi, vaikka ei tietysti yksin siihen riittänyt. Tämä perusmallin päälle on sitten rakennettu hallitusten vastuullisuus parlamenteille, puoluejärjestelmät ja muut demokratian toimimisen kannalta oleelliset rakenteet.

Tämä järjestelmä on nyt uhanalainen kahdellakin tavalla. Ensimmäinen uhka ovat kasvavat vaatimukset korvata edustuksellinen demokratia suoralla. Teknisesti se olisikin jo mahdollista maantieteellisen etäisyyden estämättä. Kansanäänestykset ovat yksi esimerkki tästä suuntauksesta, mutta ilmiö on syvällisempi. ”Kansan edustajiin” ja itse asiassa koko niin sanottuun poliittiseen luokkaan kohdistuu yhä suurempi epäluottamus, pilkka ja halveksunta. Siinä ei ole enää kyse terveestä kritiikistä yksittäisiä poliittisia päätöksiä ja niiden tekijöitä kohtaan, vaan yhä suuremmassa määrin epäluottamuksesta koko edustuksellista järjestelmää kohtaan.

Toisekseen, edustuksellinen demokratia on murenemassa sitäkin kautta, että kansan edustajien käyttäytyminen parlamenteissa ja vaalitaisteluissa alkaa muistuttaa yhä enemmän antiikin kansankokousten käyttäytymistä kaikkine kohtalokkaine lieveilmiöineen: tahdin määräävät kansankiihottajat, olivat nämä itse kansanedustajia tai ei. Hellittämätön ja julma julkisuus ”avoimuuden” kaavussa toimii katalysaattorina sille, että vähänkin isompien ja pitkää valmistelua vaativien hankkeiden läpivienti käy yhä vaikeammaksi. Mitä isompi asia, sitä pikkumaisemmat näkemykset. Valmius kompromisseihin rinnastuu jo petturuuteen. Suun paneminen säkkiä myöten ei onnistu, oli vallassa vasemmisto tai oikeisto. On jo näkyvissä, että edellisen parlamentin (ja sen valtaan nostaman hallituksen) päätökset kyseenalaistetaan niin, että luottamus lakien pysyvyyteen on heikkenemässä. Poliittisia vastustajia leimataan rikollisiksi ja uhataan rangaistuksilla kunhan päästään itse valtaan. Antiikin Ateenan ostrakismos-instituutio tulee jo mieleen.

Yhdysvalloissa tämä on pisimmällä, mutta mitä iso edellä, sitä pieni perässä. Valitettavasti on pakko sanoa, että ulospääsyä tästä kuolemanspiraalista ei ole näkyvissä.

]]>
41 http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259278-holmstrom-avoimuus-ja-demokratia#comments Kotimaa Avoimuus Demagogia Demokratia Holmström Polarisaatio Fri, 10 Aug 2018 06:58:12 +0000 Antti Kuosmanen http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259278-holmstrom-avoimuus-ja-demokratia
Kuka valvoo hankintoja Helsingissä? http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257131-kuka-valvoo-hankintoja-helsingissa <p>Helsingin virkamiesjohtajilta kysyttiin, valvovatko he julkisten hankintojen toteuttamista riittävästi. Johtajat vastasivat valvovansa riittävästi. Näin toimii sisäinen valvonta Helsingissä. Oikeasti.</p><p>Helsingissä tarkastuslautakunta antaa vuosittain <a href="https://www.arviointikertomus.fi/" target="_blank">arviointikertomuksen</a>. Siinä arvioidaan, toimiiko kaupunki järkevästi ja toteutuvatko valtuuston päätökset. Vuoden 2017 osalta arvioitiin hankintojen ohjausta, siis sitä, miten hyvin kaupunki osaa tehdä kaikenlaiset hankinnat toimistopöydistä vammaispalveluihin. Hankinnat muodostavat 40 % kaupungin menoista.</p><p>Ilahduttavasti tarkasteluun oli otettu myös &quot;eettisten periaatteiden tuntemus, hankintojen valvonta ja hankintaosaaminen&quot;. Tutkimusmenetelmä tosin on hieman hämmentävä. Asiasta lähetettiin kysely kaupungin toimialojen johtaville virkamiehille.</p><p>Omia alaisiaan johtajat osasivat arvioida ehkä vielä realistisesti: 17 %:n mielestä alaisten hankintaosaaminen ei ole ajan tasalla. Itseään johtajat arvioivat suopeammin: vain 6 % oli sitä mieltä, ettei hankintoja valvota riittävästi.</p><p>Niinpä arviointikertomuksen <a href="https://www.arviointikertomus.fi/sites/default/files/pdf/arviointikertomus_2017_0.pdf" target="_blank">johtopäätös kuuluu</a>: &quot;Eettisten periaateiden noudattamista valvotaan yleisesti otaen hyvin.&quot; Yllätys!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Avoimuudessa ja osallisuudessa puutteita</strong></p><p>Kiinnitin asiaan huomiota, kun sosiaali- ja terveyslautakuntaan tuotiin lausuntoesitys, jonka mukaan hankintojen &quot;läpinäkyvyys, julkisuus ja avoimuus todetaan arviointikertomuksessa myös tasoltaan hyväksi&quot;.</p><p>Tämä kuulosti oudolta, kun takana oli vammaispalvelujen hankinta, jota oli ruodittu mediassa juuri läpinäkyvyyden, julkisuuden ja avoimuuden puutteiden vuoksi.</p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-06-20_Kvsto_13_El/5CB539DB-ECDE-C824-AA12-638683A00001/Liite.pdf" target="_blank">Lausuntoon</a> hyväksyttiinkin minun ja <a href="http://leobergman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/" target="_blank">liberaalien Leo Bergmanin</a> aloitteellisuuden myötä yksimielisesti lisäys: &quot;Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että hankintamenettelyjen avoimuuteen ja kuntalaisten osallisuuden toteutumiseen liittyy kehittämistarpeita, joihin tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota syksyllä 2017 hyväksytyn <a href="https://www.hel.fi/static/helsinki/kaupunkistrategia/kaupunkistrategia-2017-2021.pdf" target="_blank">kaupunkistrategian</a> osallisuus- ja avoimuustavoitteen mukaisesti.&quot;</p><p>Mitä tämä siis tarkoittaa? Sitä, että <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005562859.html" target="_blank">keväällä kohutun</a> vammaispalvelujen hankinnan yhteydessä tuli ilmi, ettei sosiaali- ja terveystoimialalla ole selkeitä toimintatapoja siitä, miten osallisuutta toteutetaan. Miten palvelujen käyttäjiä ja heidän omaisiaan kuullaan valmisteluvaiheessa? Miten varmistetaan, että heidät otetaan riittävästi mukaan valmisteluun?</p><p>Toinen ongelma on avoimuus: hankinta-asiakirjat ovat salaisia siihen asti kunnes tarjouskilpailu julkaistaan <a href="https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/" target="_blank">Hankintailmoitukset.fi</a>-sivustolla. Tässä vedotaan <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161397" target="_blank">hakintalakiin</a>, mutta olisi syytä selvittää, tarvitseeko laintulkinnan olla näin tiukka.</p><p>Nyt hankinnoista on hyvin vaikeaa käydä ajoissa julkista keskustelua. Tämä on ongelma erityisesti silloin, kun on kyseessä jokin palveluhankinta, esimerkiksi vammaispalvelut tai nyt <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Esitys/2018/Sote_2018-06-19_Sotelk_12_El/347160BF-2719-C2EA-BA06-63FD7E500007/Uudenmaan_lastensuojelun_ymparivuorokautisten_palv.html" target="_blank">käsittelyssä olevat lastensuojelupalvelut</a>. Näiden palveluiden asiakkaat ja heidän omaisensa joutuvat olemaan koko valmisteluvaiheen ajan pimennossa siitä millaisilla ehdoilla heidän palvelujaan jatkossa toteutetaan.</p><p>Tämä ei ole oikein. Muutoksia pitää tehdä, vaikka sitten lainsäädännön tasolla.</p><p>Olisi myös hyvä, jos muiden lautakuntien ei tarvitsisi jatkossa joutua lisäämään kriittisempiä sävyjä tarkastuslautakunnan yltiöpositiivisiin arvioihin.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin virkamiesjohtajilta kysyttiin, valvovatko he julkisten hankintojen toteuttamista riittävästi. Johtajat vastasivat valvovansa riittävästi. Näin toimii sisäinen valvonta Helsingissä. Oikeasti.

Helsingissä tarkastuslautakunta antaa vuosittain arviointikertomuksen. Siinä arvioidaan, toimiiko kaupunki järkevästi ja toteutuvatko valtuuston päätökset. Vuoden 2017 osalta arvioitiin hankintojen ohjausta, siis sitä, miten hyvin kaupunki osaa tehdä kaikenlaiset hankinnat toimistopöydistä vammaispalveluihin. Hankinnat muodostavat 40 % kaupungin menoista.

Ilahduttavasti tarkasteluun oli otettu myös "eettisten periaatteiden tuntemus, hankintojen valvonta ja hankintaosaaminen". Tutkimusmenetelmä tosin on hieman hämmentävä. Asiasta lähetettiin kysely kaupungin toimialojen johtaville virkamiehille.

Omia alaisiaan johtajat osasivat arvioida ehkä vielä realistisesti: 17 %:n mielestä alaisten hankintaosaaminen ei ole ajan tasalla. Itseään johtajat arvioivat suopeammin: vain 6 % oli sitä mieltä, ettei hankintoja valvota riittävästi.

Niinpä arviointikertomuksen johtopäätös kuuluu: "Eettisten periaateiden noudattamista valvotaan yleisesti otaen hyvin." Yllätys!

 

Avoimuudessa ja osallisuudessa puutteita

Kiinnitin asiaan huomiota, kun sosiaali- ja terveyslautakuntaan tuotiin lausuntoesitys, jonka mukaan hankintojen "läpinäkyvyys, julkisuus ja avoimuus todetaan arviointikertomuksessa myös tasoltaan hyväksi".

Tämä kuulosti oudolta, kun takana oli vammaispalvelujen hankinta, jota oli ruodittu mediassa juuri läpinäkyvyyden, julkisuuden ja avoimuuden puutteiden vuoksi.

Lausuntoon hyväksyttiinkin minun ja liberaalien Leo Bergmanin aloitteellisuuden myötä yksimielisesti lisäys: "Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että hankintamenettelyjen avoimuuteen ja kuntalaisten osallisuuden toteutumiseen liittyy kehittämistarpeita, joihin tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota syksyllä 2017 hyväksytyn kaupunkistrategian osallisuus- ja avoimuustavoitteen mukaisesti."

Mitä tämä siis tarkoittaa? Sitä, että keväällä kohutun vammaispalvelujen hankinnan yhteydessä tuli ilmi, ettei sosiaali- ja terveystoimialalla ole selkeitä toimintatapoja siitä, miten osallisuutta toteutetaan. Miten palvelujen käyttäjiä ja heidän omaisiaan kuullaan valmisteluvaiheessa? Miten varmistetaan, että heidät otetaan riittävästi mukaan valmisteluun?

Toinen ongelma on avoimuus: hankinta-asiakirjat ovat salaisia siihen asti kunnes tarjouskilpailu julkaistaan Hankintailmoitukset.fi-sivustolla. Tässä vedotaan hakintalakiin, mutta olisi syytä selvittää, tarvitseeko laintulkinnan olla näin tiukka.

Nyt hankinnoista on hyvin vaikeaa käydä ajoissa julkista keskustelua. Tämä on ongelma erityisesti silloin, kun on kyseessä jokin palveluhankinta, esimerkiksi vammaispalvelut tai nyt käsittelyssä olevat lastensuojelupalvelut. Näiden palveluiden asiakkaat ja heidän omaisensa joutuvat olemaan koko valmisteluvaiheen ajan pimennossa siitä millaisilla ehdoilla heidän palvelujaan jatkossa toteutetaan.

Tämä ei ole oikein. Muutoksia pitää tehdä, vaikka sitten lainsäädännön tasolla.

Olisi myös hyvä, jos muiden lautakuntien ei tarvitsisi jatkossa joutua lisäämään kriittisempiä sävyjä tarkastuslautakunnan yltiöpositiivisiin arvioihin.

 

]]>
1 http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257131-kuka-valvoo-hankintoja-helsingissa#comments Avoimuus Helsinki Julkiset hankinnat Kunnat Osallisuus Tue, 19 Jun 2018 08:27:24 +0000 Ahto Apajalahti http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257131-kuka-valvoo-hankintoja-helsingissa
Arkadianmäen Kirstunvartija ja rivien välit http://tiinaarlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254162-arkadianmaen-kirstunvartija-ja-rivien-valit <p>&nbsp;</p><p>Aloitin Pertti J Rosilan&nbsp;Arkadianmäen Kirstunvartija&nbsp;kirjan lukemisen. Olen päässyt sivun 30 loppuun.</p><p>&rdquo;Eduskunnan hallinto-osasto tekee työsopimuksen henkilön kanssa, jonka kansanedustaja haluaa avustajakseen. En muista viime vuosilta tapauksia, että hallinto olisi torjunut yhtäkään kansanedustajan esittämää henkilöä. Minä olisin torpannut useankin, mutta olen ollut huutava ääni korvesta, jota ei ole kuunneltu. Harvasta valintasihdistä tai oikeasti sen kokonaan puuttumisesta johtuu, että varsinkin vuoden 2011 vaalien jälkeen eduskuntaan on tullut täysin sopimattomia avustajia. Eräistä on päästy eroon sopimalla ja maksamalla. Joidenkin kanssa on jouduttu käräjöimään, ja joitakin joudutaan vain sietämään. Ongelmatapaukset eivät vain vähennä avustajien työn arvostusta, vaan heikentävät koko eduskunnan arvostusta.&rdquo;(Rosila)</p><p>Koska itse olen vuonna 2011 eduskuntaan palkattu avustaja ja tietääkseni vielä ainoa, joka on eduskunnan kanslian kanssa koskaan käräjillä käynyt ja jutun voittanutkin, niin herättihän tuo kohta kirjassa hiukan ihmetystä.</p><p>Millainen kristallipallo Rosilalla on ollut käytössä jos hän olisi osannut torpata &rdquo;vääriä&rdquo; avustajia? Tuon kristallipallon olisi varmasti moni meistä avustajistakin halunnut itselleen ennen päätöksen tekoa avustajaksi lähtemisestään.</p><p>Rosilan vihjailu sopimattomista avustajista ilman jutun tarkempaa avaamista antaa oudon kuvan eduskunnan toiminnasta. Ymmärrän toki sen, että kirstunvartijaa harmittaa kansanedustajien aiheuttamien sotkujen maksaminen eikä häntä varmaan innosta myöskään lainsäätäjien lain rikkominen.</p><p>Oikeudenkäyntini 2012-2014 &rdquo;määräaikaisten työsopimusten ja työsuhteen kestoa on&nbsp; perusteettomasti rajattu, sekä työsopimuksen perusteettomasta&nbsp; päättämisestä; ensisijaisesti työsopimuksen tosiasiallisesta purkamisesta, toissijaisesti työsopimuksen irtisanomisesta&rdquo; .</p><p>Käräjäoikeuden tuomio (lainaukset) kertoo mistä oikeudenkäynnissä oli kyse: &nbsp;<br /><br />&rdquo;Arlinin ja Hongiston välisestä viestittelystä käräjäoikeus on saanut sen käsityksen, että heidän välillään on ollut läheisempi suhde kuin pelkkä työtoveruus. Kuinka pitkälle suhde on edennyt jää arvoitukseksi, eikä sillä ole tämän jutun ratkaisun kannalta merkitystä.&rdquo;<br />&rdquo;Se, että Hongiston ja Arlinin henkilökohtainen suhde on viilentynyt ja muuttunut Hongiston mielestä kiusalliseksi ei ole myöskään hyväksyttävä peruste Arlinin työsuhteen päättämiselle.&rdquo;<br /><br />&rdquo;Ei ole ollut olemassa perusteltua syytä tehdä Arlinin kanssa määräaikaisia työsopimuksia, joiden yhteenlaskettu kesto alittaa kansanedustajan toimikauden.&rdquo;<br />&rdquo;Vastaajalla ei ole ollut asiallista ja painavaa syytä päättää Arlinin työsuhdetta.&rdquo;<br />&quot;Arlin on irtisanottu, vaikka hänen määräaikainen työsopimuksensa olisi päättynyt kaksi päivää myöhemmin, mitä käräjäoikeus pitää loukkaavana menettelynä.&rdquo;<br />&rdquo;Arlin ei itse ole antanut aihetta työsopimuksen päättämiseen.&rdquo;<br /><br />&rdquo;Vastaaja on pääosin hävinnyt asian. Vastaaja on vedonnut siihen, että se on sovinnollisesti tarjonnut yhdeksän kuukauden palkkaa vastaavan määrän korvaukseksi Arlinille ja viitannut ratkaisuun KKO:2008:52. Käräjäoikeus toteaa, että siinä asiassa oli kysymys kiinteistönkaupasta. Sovintotarjouksen tehnyt osapuoli tuomittiin lopulta maksamaan vastapuolelle vähemmän kuin hän oli tarjonnut sovintoneuvotteluissa ja häntä pidettiin jutun voittaneena osapuolena. Siinä jutussa vastapuoli oli aiheuttanut poikkeuksellisen laajan todistelun ja siten suuret kulut.&nbsp; Käräjäoikeus pitää tätä asiaa poikkeavana tuosta asiasta, koska tässä on ollut kyse työsuhteesta, jossa työntekijää pidetään lähtökohtaisesti suojattavana osapuolena.&nbsp;Arlin ei ole korvausten puolesta voittanut rahallisesti paljoakaan vastaajan sovintotarjoukseen nähden. Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen perusteet ja sen irtisanomisen perusteet ovat kuitenkin olleet sen verran oikeudellisesti epäselviä asioita, että oikeudenkäynnille on ollut perusteltu aihe.&rdquo;</p><p>Oikeudenkäyntini takia nykyisillä avustajilla on parempi työsuhdeturva.<br />Se, että kansanedustaja halusi päästä minusta eroon omista henkilökohtaisista syistään, ei tee minusta epäpätevää tai sopimatonta avustajaa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Aloitin Pertti J Rosilan Arkadianmäen Kirstunvartija kirjan lukemisen. Olen päässyt sivun 30 loppuun.

”Eduskunnan hallinto-osasto tekee työsopimuksen henkilön kanssa, jonka kansanedustaja haluaa avustajakseen. En muista viime vuosilta tapauksia, että hallinto olisi torjunut yhtäkään kansanedustajan esittämää henkilöä. Minä olisin torpannut useankin, mutta olen ollut huutava ääni korvesta, jota ei ole kuunneltu. Harvasta valintasihdistä tai oikeasti sen kokonaan puuttumisesta johtuu, että varsinkin vuoden 2011 vaalien jälkeen eduskuntaan on tullut täysin sopimattomia avustajia. Eräistä on päästy eroon sopimalla ja maksamalla. Joidenkin kanssa on jouduttu käräjöimään, ja joitakin joudutaan vain sietämään. Ongelmatapaukset eivät vain vähennä avustajien työn arvostusta, vaan heikentävät koko eduskunnan arvostusta.”(Rosila)

Koska itse olen vuonna 2011 eduskuntaan palkattu avustaja ja tietääkseni vielä ainoa, joka on eduskunnan kanslian kanssa koskaan käräjillä käynyt ja jutun voittanutkin, niin herättihän tuo kohta kirjassa hiukan ihmetystä.

Millainen kristallipallo Rosilalla on ollut käytössä jos hän olisi osannut torpata ”vääriä” avustajia? Tuon kristallipallon olisi varmasti moni meistä avustajistakin halunnut itselleen ennen päätöksen tekoa avustajaksi lähtemisestään.

Rosilan vihjailu sopimattomista avustajista ilman jutun tarkempaa avaamista antaa oudon kuvan eduskunnan toiminnasta. Ymmärrän toki sen, että kirstunvartijaa harmittaa kansanedustajien aiheuttamien sotkujen maksaminen eikä häntä varmaan innosta myöskään lainsäätäjien lain rikkominen.

Oikeudenkäyntini 2012-2014 ”määräaikaisten työsopimusten ja työsuhteen kestoa on  perusteettomasti rajattu, sekä työsopimuksen perusteettomasta  päättämisestä; ensisijaisesti työsopimuksen tosiasiallisesta purkamisesta, toissijaisesti työsopimuksen irtisanomisesta” .

Käräjäoikeuden tuomio (lainaukset) kertoo mistä oikeudenkäynnissä oli kyse:  

”Arlinin ja Hongiston välisestä viestittelystä käräjäoikeus on saanut sen käsityksen, että heidän välillään on ollut läheisempi suhde kuin pelkkä työtoveruus. Kuinka pitkälle suhde on edennyt jää arvoitukseksi, eikä sillä ole tämän jutun ratkaisun kannalta merkitystä.”
”Se, että Hongiston ja Arlinin henkilökohtainen suhde on viilentynyt ja muuttunut Hongiston mielestä kiusalliseksi ei ole myöskään hyväksyttävä peruste Arlinin työsuhteen päättämiselle.”

”Ei ole ollut olemassa perusteltua syytä tehdä Arlinin kanssa määräaikaisia työsopimuksia, joiden yhteenlaskettu kesto alittaa kansanedustajan toimikauden.”
”Vastaajalla ei ole ollut asiallista ja painavaa syytä päättää Arlinin työsuhdetta.”
"Arlin on irtisanottu, vaikka hänen määräaikainen työsopimuksensa olisi päättynyt kaksi päivää myöhemmin, mitä käräjäoikeus pitää loukkaavana menettelynä.”
”Arlin ei itse ole antanut aihetta työsopimuksen päättämiseen.”

”Vastaaja on pääosin hävinnyt asian. Vastaaja on vedonnut siihen, että se on sovinnollisesti tarjonnut yhdeksän kuukauden palkkaa vastaavan määrän korvaukseksi Arlinille ja viitannut ratkaisuun KKO:2008:52. Käräjäoikeus toteaa, että siinä asiassa oli kysymys kiinteistönkaupasta. Sovintotarjouksen tehnyt osapuoli tuomittiin lopulta maksamaan vastapuolelle vähemmän kuin hän oli tarjonnut sovintoneuvotteluissa ja häntä pidettiin jutun voittaneena osapuolena. Siinä jutussa vastapuoli oli aiheuttanut poikkeuksellisen laajan todistelun ja siten suuret kulut.  Käräjäoikeus pitää tätä asiaa poikkeavana tuosta asiasta, koska tässä on ollut kyse työsuhteesta, jossa työntekijää pidetään lähtökohtaisesti suojattavana osapuolena. Arlin ei ole korvausten puolesta voittanut rahallisesti paljoakaan vastaajan sovintotarjoukseen nähden. Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen perusteet ja sen irtisanomisen perusteet ovat kuitenkin olleet sen verran oikeudellisesti epäselviä asioita, että oikeudenkäynnille on ollut perusteltu aihe.”

Oikeudenkäyntini takia nykyisillä avustajilla on parempi työsuhdeturva.
Se, että kansanedustaja halusi päästä minusta eroon omista henkilökohtaisista syistään, ei tee minusta epäpätevää tai sopimatonta avustajaa.

 

]]>
0 http://tiinaarlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254162-arkadianmaen-kirstunvartija-ja-rivien-valit#comments Arkadianmäki Avoimuus Eduskunta-avustajat Politiikan arki Työsopimuslaki Sat, 21 Apr 2018 07:47:53 +0000 Tiina Arlin http://tiinaarlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254162-arkadianmaen-kirstunvartija-ja-rivien-valit
Avoimuutta Helsinkiin http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253386-avoimuutta-helsinkiin <p>Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia, mutta kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokoukset eivät. Miksi?</p><p>Helsingissä kaupunginvaltuuston kokouksia voi katsoa <a href="http://helsinkikanava.fi/" target="_blank">Helsinki-kanavalta</a>. Valtuusto ei ole kuitenkaan ainoa tärkeä päätöksentekijä. Kaupunginhallitus sekä lautakunnat, niiden jaostot ja toimikunnat tekevät myös tärkeitä päätöksiä, mutta niiden kokouksia ei voi katsoa mistään. Ne pidetään suljettujen ovien takana, vaikka suurin osa niiden käsittelemistä asioista on julkisia.</p><p>Helsinki hyväksyi syksyllä 2017 <a href="https://www.hel.fi/kaupunkistrategia">kaupunkistrategian</a>, jonka mukaan &quot;Helsinki vahvistaa asemaansa osallisuuden ja avoimuuden kansainvälisenä edelläkävijänä&quot;. Nyt pitäisi ryhtyä sanoista tekoihin.</p><p>Helsingissä piraatit ovat näyttäneet esimerkkiä <a href="http://helsinki.piraattipuolue.fi/2017/11/lehdistotiedote-piraatit-360-striimaavat-valtuustoryhman-kokoukset/" target="_blank">lähettämällä suoraa verkkolähetystä</a> valtuustoryhmänsä kokouksista. Tällaista ei tiettävästi kukaan Suomessa ole aiemmin tehnyt eikä tee. (Ks. esim. <a href="https://www.facebook.com/609752089/videos/10156303937552090/" target="_blank">videotallenne 4.4. pidetystä kokouksesta</a>.)</p><p>Lisäksi piraattien kaupunginvaltuutettu Petrus Pennanen <a href="https://twitter.com/petruspennanen/status/981549516242419713" target="_blank">jätti eilen valtuustoaloitteen</a> avoimista kokouksista. Aloitteessa esitetään, että kaupungin toimielinten pitäisi kokeilla ainakin osittain avoimia kokouksia tällä valtuustokaudella. Avoimuus toteutettaisiin ensisijaisesti verkkolähetyksellä.</p><p>Aloitteen 17 allekirjoittajan joukossa ovat kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Otso Kivekäs (vihr.), feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro ja <a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/aloitteet/aloitteet-2014/aloite-kokousten-avaamisesta-julkisiksi">vastaavan sisältöisen aloitteen</a> edellisellä valtuustokaudella tehnyt Sami Muttilainen (vas.).</p><p>Aloite kohtaa varmasti myös vastustusta, joten on syytä jo etukäteispainotteisesti kumota muutama vastaväite.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Kokouksista tulisi poliittista teatteria&quot;</strong></p><p>Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat pahimmillaan poliittista teatteria ja kuuluisan <a href="https://www.youtube.com/watch?v=3i4EVfLtIu8" target="_blank">kasvisruokapäiväkeskustelun</a> kaltaista sekoilua. Leviäisikö sama meininki myös muihin toimielimiin?</p><p>En usko. Olen sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen ja istunut muutamissa kokouksissa. Lautakunnassa istutaan yhden pöyden ympärillä ja käsitellään hyvin konkreettisia asioita. Lisäksi 13 jäsenen kokous on aika erilainen kuin 85 jäsenen kokous. Valtuuston kokouksissa olisi teatteria avoimuudesta riippumatta, eikä avoimuus toisi lautakuntiin teatteria.</p><p>Yhdessäkään sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa, jossa olen istunut, ei ole ollut yhtäkään sellaista puheenvuoroa, jonka lähettäminen verkkoon olisi jotenkin nolannut esittäjänsä. Lautakunnassa on käyty monia mielenkiintoisia keskusteluja, jotka olisivat ansainneet laajemmankin yleisön. On sääli, että ne ovat jääneet vain kokoushuoneen seinien sisään.</p><p>Avoimuus on nykypäivää.&nbsp;Avoimuus parantaa oikean tiedon leviämistä ja ehkäisee huhuja. Kun avoimista kokouksista tulee käytäntö, poliitikot alkavat pian ihmetellä, miksi ne koskaan olivat suljettuja.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Kokouksissa käsitellään myös salassapidettäviä asioita&quot;</strong></p><p>Esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsitellään asioita, jotka ovat yksityisyyden suojan tai kilpailutuksiin liittyvien säännösten takia salassapidettäviä. Suurin osa asioista on kuitenkin täysin julkisia. Kokouksissa voisi olla erikseen julkinen osa ja suljettu osa, tai sitten salassapidettävät asiat voitaisiin keskittää tiettyihin suljettuihin kokouksiin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Toteuttaminen olisi käytännössä hankalaa&quot;</strong></p><p>Virkamiesten laintulkinta on kuulemma se, että kokouksiin pitäisi järjestää myös fyysinen läsnäolomahdollisuus, eli pelkkä striimaus ei riitä. Striimaus on kuitenkin nykyään ensisijainen tapa seurata kokouksia, ja fyysisen läsnäolomahdollisuuden vaatiminen hankaloittaisi kokousjärjestelyjä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoushuoneessa ei ole yleisölle paikkoja. Vieraiden ihmisten päästäminen kokoustiloihin voisi edellyttää ylimääräisiä vahtimestaripalveluja.</p><p>Tämä tulkinta on johtanut siihen, että aiemmin <a href="https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/video?id=3331">avoimuutta kokeillut ympäristölautakunta</a> joutui kokoontumaan kaupunginvaltuuston istuntosalissa. Se taas ei ole pienelle lautakunnalle ollenkaan sopiva paikka kokoustaa.</p><p>Avoimuuden parantaminen ei kertakaikkiaan voi tyssätä tällaiseen muotoseikkaan. <a href="http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150410#L12P101" target="_blank">Laissa</a> ei suoraan säännellä avoimuuden toteuttamistapoja. Jos &quot;virallista&quot; avoimuutta pidetään kuitenkin näin hankalasti toteutettavana, voisiko kokoukset striimata &quot;epävirallisesti&quot; ilman että ne olisivat virallisesti avoimia?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Kokousten kuvaaminen olisi kallista&quot;</strong></p><p>Aiemmin virkamiestasolta <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2015/Kanslia_2015-05-20_Kvsto_10_Pk/94D4C9AA-5D36-4A35-B32D-D92D32CEC727/Kj_-_Valtuutettu_Sami_Muttilaisen_aloite_kaupungin.html" target="_blank">on viestitetty</a>, että lautakunnan kokouksen lähettäminen Helsinki-kanavan kautta maksaisi 700 euroa kokousta kohti. Vaikka tämäkään ei&nbsp; muuttaisi kokousten järjestämiskuluja järisyttävästi, halvempia mahdollisuuksia on olemassa.</p><p>Helsingin piraattien valtuustoryhmän kokouksia on striimattu satasen webkameralla, jonka operointiin ei tarvita lisähenkilökuntaa. Vastaavasti voitaisiin toimia myös lautakunnissa. Valtuustoaloitteen tarkoitus on selvittää avoimuuteen mahdollisimman yksinkertaista toteuttamistapaa, josta aiheutuvat lisäkustannukset olisivat mahdollisimman pieniä.</p><p>Uskon vakaasti, että avoimuus on tulevaisuutta. Avoimuus vahvistaa ihmisten uskoa kansanvaltaiseen päätöksentekoon. Etsitään yhdessä ratkaisu!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia, mutta kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokoukset eivät. Miksi?

Helsingissä kaupunginvaltuuston kokouksia voi katsoa Helsinki-kanavalta. Valtuusto ei ole kuitenkaan ainoa tärkeä päätöksentekijä. Kaupunginhallitus sekä lautakunnat, niiden jaostot ja toimikunnat tekevät myös tärkeitä päätöksiä, mutta niiden kokouksia ei voi katsoa mistään. Ne pidetään suljettujen ovien takana, vaikka suurin osa niiden käsittelemistä asioista on julkisia.

Helsinki hyväksyi syksyllä 2017 kaupunkistrategian, jonka mukaan "Helsinki vahvistaa asemaansa osallisuuden ja avoimuuden kansainvälisenä edelläkävijänä". Nyt pitäisi ryhtyä sanoista tekoihin.

Helsingissä piraatit ovat näyttäneet esimerkkiä lähettämällä suoraa verkkolähetystä valtuustoryhmänsä kokouksista. Tällaista ei tiettävästi kukaan Suomessa ole aiemmin tehnyt eikä tee. (Ks. esim. videotallenne 4.4. pidetystä kokouksesta.)

Lisäksi piraattien kaupunginvaltuutettu Petrus Pennanen jätti eilen valtuustoaloitteen avoimista kokouksista. Aloitteessa esitetään, että kaupungin toimielinten pitäisi kokeilla ainakin osittain avoimia kokouksia tällä valtuustokaudella. Avoimuus toteutettaisiin ensisijaisesti verkkolähetyksellä.

Aloitteen 17 allekirjoittajan joukossa ovat kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Otso Kivekäs (vihr.), feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro ja vastaavan sisältöisen aloitteen edellisellä valtuustokaudella tehnyt Sami Muttilainen (vas.).

Aloite kohtaa varmasti myös vastustusta, joten on syytä jo etukäteispainotteisesti kumota muutama vastaväite.

 

"Kokouksista tulisi poliittista teatteria"

Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat pahimmillaan poliittista teatteria ja kuuluisan kasvisruokapäiväkeskustelun kaltaista sekoilua. Leviäisikö sama meininki myös muihin toimielimiin?

En usko. Olen sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen ja istunut muutamissa kokouksissa. Lautakunnassa istutaan yhden pöyden ympärillä ja käsitellään hyvin konkreettisia asioita. Lisäksi 13 jäsenen kokous on aika erilainen kuin 85 jäsenen kokous. Valtuuston kokouksissa olisi teatteria avoimuudesta riippumatta, eikä avoimuus toisi lautakuntiin teatteria.

Yhdessäkään sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa, jossa olen istunut, ei ole ollut yhtäkään sellaista puheenvuoroa, jonka lähettäminen verkkoon olisi jotenkin nolannut esittäjänsä. Lautakunnassa on käyty monia mielenkiintoisia keskusteluja, jotka olisivat ansainneet laajemmankin yleisön. On sääli, että ne ovat jääneet vain kokoushuoneen seinien sisään.

Avoimuus on nykypäivää. Avoimuus parantaa oikean tiedon leviämistä ja ehkäisee huhuja. Kun avoimista kokouksista tulee käytäntö, poliitikot alkavat pian ihmetellä, miksi ne koskaan olivat suljettuja.

 

"Kokouksissa käsitellään myös salassapidettäviä asioita"

Esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsitellään asioita, jotka ovat yksityisyyden suojan tai kilpailutuksiin liittyvien säännösten takia salassapidettäviä. Suurin osa asioista on kuitenkin täysin julkisia. Kokouksissa voisi olla erikseen julkinen osa ja suljettu osa, tai sitten salassapidettävät asiat voitaisiin keskittää tiettyihin suljettuihin kokouksiin.

 

"Toteuttaminen olisi käytännössä hankalaa"

Virkamiesten laintulkinta on kuulemma se, että kokouksiin pitäisi järjestää myös fyysinen läsnäolomahdollisuus, eli pelkkä striimaus ei riitä. Striimaus on kuitenkin nykyään ensisijainen tapa seurata kokouksia, ja fyysisen läsnäolomahdollisuuden vaatiminen hankaloittaisi kokousjärjestelyjä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoushuoneessa ei ole yleisölle paikkoja. Vieraiden ihmisten päästäminen kokoustiloihin voisi edellyttää ylimääräisiä vahtimestaripalveluja.

Tämä tulkinta on johtanut siihen, että aiemmin avoimuutta kokeillut ympäristölautakunta joutui kokoontumaan kaupunginvaltuuston istuntosalissa. Se taas ei ole pienelle lautakunnalle ollenkaan sopiva paikka kokoustaa.

Avoimuuden parantaminen ei kertakaikkiaan voi tyssätä tällaiseen muotoseikkaan. Laissa ei suoraan säännellä avoimuuden toteuttamistapoja. Jos "virallista" avoimuutta pidetään kuitenkin näin hankalasti toteutettavana, voisiko kokoukset striimata "epävirallisesti" ilman että ne olisivat virallisesti avoimia?

 

"Kokousten kuvaaminen olisi kallista"

Aiemmin virkamiestasolta on viestitetty, että lautakunnan kokouksen lähettäminen Helsinki-kanavan kautta maksaisi 700 euroa kokousta kohti. Vaikka tämäkään ei  muuttaisi kokousten järjestämiskuluja järisyttävästi, halvempia mahdollisuuksia on olemassa.

Helsingin piraattien valtuustoryhmän kokouksia on striimattu satasen webkameralla, jonka operointiin ei tarvita lisähenkilökuntaa. Vastaavasti voitaisiin toimia myös lautakunnissa. Valtuustoaloitteen tarkoitus on selvittää avoimuuteen mahdollisimman yksinkertaista toteuttamistapaa, josta aiheutuvat lisäkustannukset olisivat mahdollisimman pieniä.

Uskon vakaasti, että avoimuus on tulevaisuutta. Avoimuus vahvistaa ihmisten uskoa kansanvaltaiseen päätöksentekoon. Etsitään yhdessä ratkaisu!

]]>
0 http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253386-avoimuutta-helsinkiin#comments Avoimuus Demokratia Helsinki Kunnat Thu, 05 Apr 2018 17:22:53 +0000 Ahto Apajalahti http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253386-avoimuutta-helsinkiin
Se paha kylänpolitikointi ja se "hyvä politikointi" http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251333-se-paha-kylanpolitikointi-ja-se-hyva-politikointi <p>SDP:n <a href="https://demokraatti.fi/luottamuspulasta-luottamuspuolueisiin-kirjoittaa-sdpn-puoluesihteeri-antton-ronnholm/">puoluesihteeri Antton Rönnholmin kolumni </a>antoi aiheita pohdinnoille. Rönnholm kirjoittaa osuvasti: &rdquo; ...asiat voivat riidellä, mutta sanotaan kuten toivottaisiin itselle sanottavan. Etsitään aitoja ratkaisuja, yritetään ymmärtää vähemmän väärin. Ja kun ei syödä sanoja, ei syödä myöskään luottamusta.&rdquo;</p><p>On asioita, joista joskus en voi olla muiden kanssa samaa mieltä ja silloin yksinäisenä mietin kannattiko lupautua vaaleissa ihmisten edustajaksi, jos en edusta esimerkiksi reuna-alueilla asuvien lohjalaisten etuja. Petänkö ihmisten luottamusta olemalla hiljaa? Kuka edustaa heitä kaupunkikeskeisessä päätöksenteossa? Varmasti myös muut kaupunkien ja kuntien haja-asustusalueilla asuvat luottamushenkilöt ovat pohtineet tätä samaa.</p><p>Ymmärrän, ettei vastakkainasettelu ole hyvä asia, mutta todellisuus puhuu sen puolesta, että ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikkansa mukaan. On jo eri kunnissa ja kaupungeissa nähtävissä, että palvelut karkaavat kylistä suuriin asutuskeskuksiin. Kaupunkien ja kuntien palvelujen keskittämistä ajavat päättäjät puhuvat kielteisesti haja-asutusalueiden etujen ajamisesta, ideologisista syistä tai/ja koska se on omien poliittisten intressien vastaista. Hekin haluavat palvella äänestäjäkuntansa, koska eivät halua ymmärrettävästi menettää äänestäjiensä luottamusta.&nbsp; Kaupunkien keskustoissa ja suuremmissa taajamissa on paljon äänestäjiä. Näin haja-asustusalueiden edustajat ovat vähemmistössä ja paineet heitä kohtaan ovat kovia, jos ja kun he rohkenevat päätöksenteossa olla eri mieltä. Näin vaikka juhlapuheissa korostetaan lähidemokratian merkitystä ja, että halutaan kuunnella kaikkia kuntalaisia ja kaupunkilaisia.&nbsp;</p><p>Käytännössä, jos luottamushenkilö puolustaa vaikkapa pienen kylän palvelun säilymistä, häntä syytetään kylänpolitikoinnista. Kylät merkitsevät paljon kylien asukkaille. Nämä paikat ovat osa ihmisten identiteetistä samalla tavalla kuin kaupungin keskusta on keskustassa asuville.&nbsp;Koska nyt kirjoitan tällä tavoin, harrastan kylänpolitikointia, ihan kuin kylissä asuvien asioilla ei olisi merkitystä laisinkaan.</p><p>Ero on siinä, että kun vaikkapa Nurmijärvellä ajetaan Klaukkalan uimahallia, se on kylänpolitikointia, mutta Rajamäen uimahallin laajentaminen ja ehostaminen ei ole! Kun Lohjan tai muun kaupungin keskustassa sijaitsevan palvelun paranemista ajetaan, mitä politikointia se silloin on? Kun muut luottamushenkilöt haluavat, että yksi tai kaksi luottamushenkilöä taipuisivat ryhmän tahtoon, eikö se juuri ole politikointia?&nbsp;</p><p>Kylänpolitikointi tai politikointi on ruma sana, mutta sitä käytetään väärin nimenomaan politikoinnin tarkoituksessa, selän takana puhumisessa, lehmäkauppojen sovittelussa. Avoimuus ja läpinäkyvyys on parasta mitä päätöksenteossa voi tapahtua, mutta kuinka moni luottamushenkilö toimii avoimesti ja läpinäkyvästi?</p><p>En pysty syömään sanojani. Näin vaikka eri mieltä olevat sanoisivat, että se on sooloilu tai kylänpolitikointi.&nbsp;</p><p>Rönnholm sanoo kolumnin lopussa, että menestyksekäs muutos voi tapahtua vain luottamuksen ilmapiirissä. Toivon, että eri mieltä oleminen ei johtaisi kenenkään luottamuksen puutteeseen vaan päin vastoin meidän pitäisi antaa tilaa erilaisille mielipiteille ja myös niille mielipiteille joita emme haluaisi kuunnella. Me kaikki, haja-asutusalueillakin, olemme yhdenvertaisia kuntalaisia, kaupunkilaisia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholmin kolumni antoi aiheita pohdinnoille. Rönnholm kirjoittaa osuvasti: ” ...asiat voivat riidellä, mutta sanotaan kuten toivottaisiin itselle sanottavan. Etsitään aitoja ratkaisuja, yritetään ymmärtää vähemmän väärin. Ja kun ei syödä sanoja, ei syödä myöskään luottamusta.”

On asioita, joista joskus en voi olla muiden kanssa samaa mieltä ja silloin yksinäisenä mietin kannattiko lupautua vaaleissa ihmisten edustajaksi, jos en edusta esimerkiksi reuna-alueilla asuvien lohjalaisten etuja. Petänkö ihmisten luottamusta olemalla hiljaa? Kuka edustaa heitä kaupunkikeskeisessä päätöksenteossa? Varmasti myös muut kaupunkien ja kuntien haja-asustusalueilla asuvat luottamushenkilöt ovat pohtineet tätä samaa.

Ymmärrän, ettei vastakkainasettelu ole hyvä asia, mutta todellisuus puhuu sen puolesta, että ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikkansa mukaan. On jo eri kunnissa ja kaupungeissa nähtävissä, että palvelut karkaavat kylistä suuriin asutuskeskuksiin. Kaupunkien ja kuntien palvelujen keskittämistä ajavat päättäjät puhuvat kielteisesti haja-asutusalueiden etujen ajamisesta, ideologisista syistä tai/ja koska se on omien poliittisten intressien vastaista. Hekin haluavat palvella äänestäjäkuntansa, koska eivät halua ymmärrettävästi menettää äänestäjiensä luottamusta.  Kaupunkien keskustoissa ja suuremmissa taajamissa on paljon äänestäjiä. Näin haja-asustusalueiden edustajat ovat vähemmistössä ja paineet heitä kohtaan ovat kovia, jos ja kun he rohkenevat päätöksenteossa olla eri mieltä. Näin vaikka juhlapuheissa korostetaan lähidemokratian merkitystä ja, että halutaan kuunnella kaikkia kuntalaisia ja kaupunkilaisia. 

Käytännössä, jos luottamushenkilö puolustaa vaikkapa pienen kylän palvelun säilymistä, häntä syytetään kylänpolitikoinnista. Kylät merkitsevät paljon kylien asukkaille. Nämä paikat ovat osa ihmisten identiteetistä samalla tavalla kuin kaupungin keskusta on keskustassa asuville. Koska nyt kirjoitan tällä tavoin, harrastan kylänpolitikointia, ihan kuin kylissä asuvien asioilla ei olisi merkitystä laisinkaan.

Ero on siinä, että kun vaikkapa Nurmijärvellä ajetaan Klaukkalan uimahallia, se on kylänpolitikointia, mutta Rajamäen uimahallin laajentaminen ja ehostaminen ei ole! Kun Lohjan tai muun kaupungin keskustassa sijaitsevan palvelun paranemista ajetaan, mitä politikointia se silloin on? Kun muut luottamushenkilöt haluavat, että yksi tai kaksi luottamushenkilöä taipuisivat ryhmän tahtoon, eikö se juuri ole politikointia? 

Kylänpolitikointi tai politikointi on ruma sana, mutta sitä käytetään väärin nimenomaan politikoinnin tarkoituksessa, selän takana puhumisessa, lehmäkauppojen sovittelussa. Avoimuus ja läpinäkyvyys on parasta mitä päätöksenteossa voi tapahtua, mutta kuinka moni luottamushenkilö toimii avoimesti ja läpinäkyvästi?

En pysty syömään sanojani. Näin vaikka eri mieltä olevat sanoisivat, että se on sooloilu tai kylänpolitikointi. 

Rönnholm sanoo kolumnin lopussa, että menestyksekäs muutos voi tapahtua vain luottamuksen ilmapiirissä. Toivon, että eri mieltä oleminen ei johtaisi kenenkään luottamuksen puutteeseen vaan päin vastoin meidän pitäisi antaa tilaa erilaisille mielipiteille ja myös niille mielipiteille joita emme haluaisi kuunnella. Me kaikki, haja-asutusalueillakin, olemme yhdenvertaisia kuntalaisia, kaupunkilaisia.

]]>
15 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251333-se-paha-kylanpolitikointi-ja-se-hyva-politikointi#comments Kotimaa Avoimuus Lähidemokratia Päätöksenteon läpinäkyvyys Politikointi Sat, 24 Feb 2018 08:45:58 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251333-se-paha-kylanpolitikointi-ja-se-hyva-politikointi
Valiokuntavuodoista vankeutta - miten käy demokratian ja avoimuuden? http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251157-valiokuntavuodoista-vankeutta-miten-kay-demokratian-ja-avoimuuden <p>Ilta-Sanomat <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005573379.html">uutisoi </a>tänään Eduskunnan työjärjestyksen muutoksesta, joka on avoimen yhteiskunnan kannalta hyvin kyseenlainen. Alun perin tiedusteluvaliokunnan jäseniä koskeva ja heidän osaltaan perusteltavissa oleva sakko- ja vankeusrangaistuksen uhalla terästetty linjaus on IS:n mukaan sellainen, ettei kansanedustaja voisi kertoa julkisuuteen tai minnekään salassa pidettäviä tai &rdquo;vaiteliaisuuden piiriin&rdquo; kuuluvia asioita rangaistuksen uhalla. Rangaistus olisi sakkoa tai maksimissaan kuusi kuukautta vankeutta ja toisin kuin aiemmin oli suunniteltu, linjaus koskisi kaikkia valiokuntia.&nbsp;</p><p><em>Periaatteessa&nbsp;</em>juuri mikään ei muutu, koska vaiteliaisuutta on jo ennestäänkin vaadittu monissa tilanteissa, mutta signaali on selvä. Suiden on pysyttävä suljettuna ja valiokuntatyöskentely halutaan pitää entistä selvemmin suljettujen ovien takana. Tällainen ratkaisu olisi kuitenkin avoimen yhteiskunnan kannalta hyvin ikävä, koska vanha käytäntö on mahdollistanut sen, ettei poliittisesti merkittävän tiedon vuotamisesta ole rangaistu.&nbsp;</p><p>En tiedä, mitä tästä pitäisi edes sanoa. Uutta tiedustelulainsäädäntöä ajetaan läpi, kansanedustajien vaitiolovaatimuksia tiukennetaan, hallitus toimii itäeurooppalaishenkisellä mandaatilla vastoin yleistä mielipidettä eikä vaivaudu edes dialogiin opposition kanssa, politiikka on monelta osin ollut aktiivisen eriarvoistavaa, peruuttamattomia koko suomalaista yhteiskuntaa muuttavia päätöksiä ollaan runnomassa läpi, vaikka vaalit ovat jo ensi vuonna... Suomalainen poliittinen kulttuuri on ottanut enenevässä määrin ikävän käännöksen, eikä suunta näytä hyvälle.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com">vpleivo@gmail.com</a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank">Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank">Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilta-Sanomat uutisoi tänään Eduskunnan työjärjestyksen muutoksesta, joka on avoimen yhteiskunnan kannalta hyvin kyseenlainen. Alun perin tiedusteluvaliokunnan jäseniä koskeva ja heidän osaltaan perusteltavissa oleva sakko- ja vankeusrangaistuksen uhalla terästetty linjaus on IS:n mukaan sellainen, ettei kansanedustaja voisi kertoa julkisuuteen tai minnekään salassa pidettäviä tai ”vaiteliaisuuden piiriin” kuuluvia asioita rangaistuksen uhalla. Rangaistus olisi sakkoa tai maksimissaan kuusi kuukautta vankeutta ja toisin kuin aiemmin oli suunniteltu, linjaus koskisi kaikkia valiokuntia. 

Periaatteessa juuri mikään ei muutu, koska vaiteliaisuutta on jo ennestäänkin vaadittu monissa tilanteissa, mutta signaali on selvä. Suiden on pysyttävä suljettuna ja valiokuntatyöskentely halutaan pitää entistä selvemmin suljettujen ovien takana. Tällainen ratkaisu olisi kuitenkin avoimen yhteiskunnan kannalta hyvin ikävä, koska vanha käytäntö on mahdollistanut sen, ettei poliittisesti merkittävän tiedon vuotamisesta ole rangaistu. 

En tiedä, mitä tästä pitäisi edes sanoa. Uutta tiedustelulainsäädäntöä ajetaan läpi, kansanedustajien vaitiolovaatimuksia tiukennetaan, hallitus toimii itäeurooppalaishenkisellä mandaatilla vastoin yleistä mielipidettä eikä vaivaudu edes dialogiin opposition kanssa, politiikka on monelta osin ollut aktiivisen eriarvoistavaa, peruuttamattomia koko suomalaista yhteiskuntaa muuttavia päätöksiä ollaan runnomassa läpi, vaikka vaalit ovat jo ensi vuonna... Suomalainen poliittinen kulttuuri on ottanut enenevässä määrin ikävän käännöksen, eikä suunta näytä hyvälle. 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

]]>
3 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251157-valiokuntavuodoista-vankeutta-miten-kay-demokratian-ja-avoimuuden#comments Avoimuus Demokratia Hallinnon läpinäkyvyys Sananvapaus Tiedustelulaki Mon, 19 Feb 2018 19:46:44 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251157-valiokuntavuodoista-vankeutta-miten-kay-demokratian-ja-avoimuuden
Helsingin Sanomien pääkirjoitus on olkiukko! http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248867-helsingin-sanomien-paakirjoitus-on-olkiukko <p>Keskustelu Antti Rinteen sitaatin ympärillä räjähti taas. Tällä kerralla langan sytyttäjänä on valtakunnan päälehti, joka pääkirjoituksessa väittää mm näin: <em>&rdquo;</em><em> Rinteen ei olisi kannattanut siteerata saamaansa palautetta julkisesti. Kansa&shy;laiset ovat nyt alitajuisesti herkässä tilassa, sillä sisällissodan alusta tulee kuluneeksi sata vuotta.&rdquo;</em></p><p>Missä maassa me nyt ollaan? Eilen Sosiaali- ja terveysministeri <a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248849-sosiaali-ja-terveysministeri-pirkko-mattilan-ja-ministeriaudin-houkutus">Pirkko Mattilan (sin) sanoi työttömien kurjistamislaista,ettei hän käy keskustelua julkisuuden kautta</a><em>. </em>Nyt saman maan päälehti kehottaa maan oppositiopuolueen johtajaa muuttamaan (piilottamaan) kansalaisia mielipiteitä!</p><p>Pääkirjoituksessa neuvotaan myös näin: <em>&rdquo;Jos Rinne halusi viitata sisällissotaan, yleisluontoinen viittaus olisi voinut toimia paremmin, esimerkiksi näin: &rdquo;Monella kansalaisella ovat tulleet mieleen &shy;sisällissotaan johtaneet tapahtumat.&rdquo;</em></p><p>Tuo &rdquo;neuvo&rdquo; on harhaanjohtava ja melkoinen olkinukke. Monille kansalaisille on nyt tullut mieleen kuinka heikossa asemassa hän on. Moni kansalainen nyt miettii, että maan hallituksen päätösten takia hän joutuu taloudellisiin vaikeuksiin ja velkaantuu, vaikka kuinka aktiivinen työnhakija hän olisi.</p><p><em>&quot;Hallituksella näyttää olevan hätä aktiivimallin kanssa. Ensin se runnoi työttömiä rankaisevan mallin läpi. Nyt se pöyristyy kansalaisten pettyneestä palautteesta, jota siteerasin. Pettymys tulee esiin sadoissa viesteissä ja puheluissa. Millaista palautetta hallitus oikein odotti?&quot;</em> <a href="https://twitter.com/AnttiRinnepj?ref_src=twsrc%5Etfw&amp;ref_url=https%3A%2F%2Fdemokraatti.fi%2Fsiteeraus-hatkaytti-nyt-puhuu-antti-rinne-millaista-palautetta-hallitus-oikein-odotti%2F">Rinne kysyy Twitterissä.</a></p><p>Näyttää siltä, että myös päälehti reagoi nyt aivan kuten Sipilän hallitus. Helsingin Sanomat on vain vallan (hallituksen) apukoira. Enkä ole yksin ajatukseni kanssa. Lukekaa <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005517205.html">pääkirjoituksen kommentit</a>! Missä on se asiallinen, monipuolinen ja ennen kaikkea avoimuuden kannattava journalismi?</p><p>Jos joku ei vielä tiedä mitä olkinukke ta olkiukko on, tässä tämä määritelmä: <em>&rdquo;Olkinukke tai olkiukko (<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Englannin_kieli" title="Englannin kieli">engl.</a> straw man) on yleinen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe" title="Argumentointivirhe">argumentointivirhe</a>, jossa vastapuolen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentti" title="Argumentti">argumentti</a> sivuutetaan hyökkäämällä siitä tehtyä heikompaa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Karikatyyri" title="Karikatyyri">karikatyyria</a> vastaan. Tällöin tavallaan pannaan sanoja toisen suuhun pyrkimättä ymmärtämään sitä, mitä toinen todella tarkoittaa, jotta tämä joutuisi huonoon valoon, tai esitetään toisen ajatus niin kärjistetyssä muodossa, että sillä mitätöidään toinen tai toisen ajatus.&rdquo;</em> Wikipedia tietää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustelu Antti Rinteen sitaatin ympärillä räjähti taas. Tällä kerralla langan sytyttäjänä on valtakunnan päälehti, joka pääkirjoituksessa väittää mm näin: Rinteen ei olisi kannattanut siteerata saamaansa palautetta julkisesti. Kansa­laiset ovat nyt alitajuisesti herkässä tilassa, sillä sisällissodan alusta tulee kuluneeksi sata vuotta.”

Missä maassa me nyt ollaan? Eilen Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin) sanoi työttömien kurjistamislaista,ettei hän käy keskustelua julkisuuden kautta. Nyt saman maan päälehti kehottaa maan oppositiopuolueen johtajaa muuttamaan (piilottamaan) kansalaisia mielipiteitä!

Pääkirjoituksessa neuvotaan myös näin: ”Jos Rinne halusi viitata sisällissotaan, yleisluontoinen viittaus olisi voinut toimia paremmin, esimerkiksi näin: ”Monella kansalaisella ovat tulleet mieleen ­sisällissotaan johtaneet tapahtumat.”

Tuo ”neuvo” on harhaanjohtava ja melkoinen olkinukke. Monille kansalaisille on nyt tullut mieleen kuinka heikossa asemassa hän on. Moni kansalainen nyt miettii, että maan hallituksen päätösten takia hän joutuu taloudellisiin vaikeuksiin ja velkaantuu, vaikka kuinka aktiivinen työnhakija hän olisi.

"Hallituksella näyttää olevan hätä aktiivimallin kanssa. Ensin se runnoi työttömiä rankaisevan mallin läpi. Nyt se pöyristyy kansalaisten pettyneestä palautteesta, jota siteerasin. Pettymys tulee esiin sadoissa viesteissä ja puheluissa. Millaista palautetta hallitus oikein odotti?" Rinne kysyy Twitterissä.

Näyttää siltä, että myös päälehti reagoi nyt aivan kuten Sipilän hallitus. Helsingin Sanomat on vain vallan (hallituksen) apukoira. Enkä ole yksin ajatukseni kanssa. Lukekaa pääkirjoituksen kommentit! Missä on se asiallinen, monipuolinen ja ennen kaikkea avoimuuden kannattava journalismi?

Jos joku ei vielä tiedä mitä olkinukke ta olkiukko on, tässä tämä määritelmä: ”Olkinukke tai olkiukko (engl. straw man) on yleinen argumentointivirhe, jossa vastapuolen argumentti sivuutetaan hyökkäämällä siitä tehtyä heikompaa karikatyyria vastaan. Tällöin tavallaan pannaan sanoja toisen suuhun pyrkimättä ymmärtämään sitä, mitä toinen todella tarkoittaa, jotta tämä joutuisi huonoon valoon, tai esitetään toisen ajatus niin kärjistetyssä muodossa, että sillä mitätöidään toinen tai toisen ajatus.” Wikipedia tietää.

]]>
16 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248867-helsingin-sanomien-paakirjoitus-on-olkiukko#comments Avoimuus Helsingin Sanomat Media Vallan vahtikoira Tue, 09 Jan 2018 09:00:12 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248867-helsingin-sanomien-paakirjoitus-on-olkiukko
Lohjan demareilla on uusi puheenjohtaja http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247043-lohjan-demareilla-on-uusi-puheenjohtaja <p>Olin ilmoittanut olevani halukas Lohjan demareiden puheejohtajaksi. Meillä oli vaalit. Sain 6 ääntä. Kiitos paljon teille tuesta! Uusi puheenjohtaja on Pekka Räsänen. Hyvä!&nbsp;<br /><br />Olen iloinen, että me äänestimme kuten demokraattisessa puolueessa kuuluu. Ilmapiiri oli avoin ja rento.<br /><br />Ahonpään ja Karisjärven työväenyhdistyksen edustaja kunnallisjärjestön hallituksessa on Nina Virtanen. Päätimme asiasta aiemmin yhdistyksen syyskokouksessa.&nbsp;<br /><br />Vaikuttaminen jatkuu, ja huomenna osallistun kaupunginhallituksen kokoukseen Aslak Paleniuksen varajäsenenä. Torstaina on lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous, jossa on muun muassa Karstun koulun asia.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin ilmoittanut olevani halukas Lohjan demareiden puheejohtajaksi. Meillä oli vaalit. Sain 6 ääntä. Kiitos paljon teille tuesta! Uusi puheenjohtaja on Pekka Räsänen. Hyvä! 

Olen iloinen, että me äänestimme kuten demokraattisessa puolueessa kuuluu. Ilmapiiri oli avoin ja rento.

Ahonpään ja Karisjärven työväenyhdistyksen edustaja kunnallisjärjestön hallituksessa on Nina Virtanen. Päätimme asiasta aiemmin yhdistyksen syyskokouksessa. 

Vaikuttaminen jatkuu, ja huomenna osallistun kaupunginhallituksen kokoukseen Aslak Paleniuksen varajäsenenä. Torstaina on lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous, jossa on muun muassa Karstun koulun asia. 

]]>
9 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247043-lohjan-demareilla-on-uusi-puheenjohtaja#comments Avoimuus Lohja Lohjan demarit SDP Sun, 03 Dec 2017 17:18:46 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247043-lohjan-demareilla-on-uusi-puheenjohtaja
Lobbausrekisteri olisi lähes kaikkien etu http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243843-lobbausrekisteri-olisi-lahes-kaikkien-etu <p>Tänään eduskunnassa on käsitelty välikysymystä liittyen hallituksen visioihin raideliikenteen muutoksista. Samana päivänä ainakin&nbsp; <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/231724-vasemmisto-lyttaamassa-hallituksen-vr-myllaysta-raideliitolta-63-874e-vaalitukea">Uusi Suomi</a> ja <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005393050.html">Iltasanomat</a> ovat uutisoineet merkittävien vasemmistopuolueiden rautatietyöntekijöiden järjestöiltä saamista varsin huomattavista vaalirahoista.</p> <p>Sinäänsä kysymys ei ole mistään yllättävästä, eikä tässäkään tapauksessa tuessa välttämättä ole mitään sen hämärämpää taustalla. Ei ole ensimmäinen tai viimeinen kerta, kun ammattiliitot rahoittavat vasemmiston tai demareiden ehdokkaita. Raidealan ammattiliitto ilmeisesti myös kasvatti huomattavasti vaalipanostuksiaan 2011 vaaleista 2015 vaaleihin - mutta edunvalvonnan näkökulmasta sekään ei ole yllättävää. Riippumatta hallituspohjasta oli käytännössä varmaa, että tämän eduskuntakauden aikana asialistalla olisi myös merkittäviä raideliikenteeseen liittyviä reformeja.</p> <p>Mutta kyllähän tällaiset yhteydet välillä näyttävät pahalta, tai vähintäänkin herättävät kysymyksiä. Ja siitä tässä kaikessa on kysymys. Demokratian uskottavuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että voimme mahdollisimman läpinäkyvästi seurata, miten ja millaisilla taustavaikuttimilla yhteisistä asioistamme päätetään.</p> <p>Yksi keskeisistä meiltä puuttuvista työkaluista tähän on lobbausrekisteri. Tarvitsemme mahdollisimman laajasti eri päätöksenteon tasoja velvoittavan lobbausrekisterin. Esimerkiksi tämän päivän välikysymyskeskustelun seuraamiseen antaisi erittäin tärkeää taustatietoa, jos voisi vaivattomasti tarkistaa, millaista yhteydenpitoa raidealan ammattiliiton ja vaalirahoitusta saaneiden poliitikkojen välillä on ollut - tai vastaavasti perehtyä siihen millaisia toimijoita uudistusta valmistellut ministeri on tavannut prosessin aikana.</p> <p>Nyt tämä kaikki jää arvailujen varaan, normaali asiantuntijatyö ja edunvalvonta voivat näyttäytyä erittäin hämäräperäisenä tai röyhkeä rahoittajien tai tuttujen suosiminen voi onnistua kenenkään huomaamatta. Lobbausrekisteri olisikin positiivinen uudistus sekä poliitikkojen, lobbaajien että äänestäjien suuren enemmistön kannalta.</p> <p>Sitä odotellessa olisi ainakin syytä <a href="http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242695-suomi-tarvitsee-lobbarirekisterin">avata eduskunnan vierailijalistat</a> sekä kannustaa päättäjiä vapaaehtoisesti avaamaan toimintaansa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Arto Lampila</p> <p>Varapuheenjohtaja</p> <p>Piraattipuolue r.p.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään eduskunnassa on käsitelty välikysymystä liittyen hallituksen visioihin raideliikenteen muutoksista. Samana päivänä ainakin  Uusi Suomi ja Iltasanomat ovat uutisoineet merkittävien vasemmistopuolueiden rautatietyöntekijöiden järjestöiltä saamista varsin huomattavista vaalirahoista.

Sinäänsä kysymys ei ole mistään yllättävästä, eikä tässäkään tapauksessa tuessa välttämättä ole mitään sen hämärämpää taustalla. Ei ole ensimmäinen tai viimeinen kerta, kun ammattiliitot rahoittavat vasemmiston tai demareiden ehdokkaita. Raidealan ammattiliitto ilmeisesti myös kasvatti huomattavasti vaalipanostuksiaan 2011 vaaleista 2015 vaaleihin - mutta edunvalvonnan näkökulmasta sekään ei ole yllättävää. Riippumatta hallituspohjasta oli käytännössä varmaa, että tämän eduskuntakauden aikana asialistalla olisi myös merkittäviä raideliikenteeseen liittyviä reformeja.

Mutta kyllähän tällaiset yhteydet välillä näyttävät pahalta, tai vähintäänkin herättävät kysymyksiä. Ja siitä tässä kaikessa on kysymys. Demokratian uskottavuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että voimme mahdollisimman läpinäkyvästi seurata, miten ja millaisilla taustavaikuttimilla yhteisistä asioistamme päätetään.

Yksi keskeisistä meiltä puuttuvista työkaluista tähän on lobbausrekisteri. Tarvitsemme mahdollisimman laajasti eri päätöksenteon tasoja velvoittavan lobbausrekisterin. Esimerkiksi tämän päivän välikysymyskeskustelun seuraamiseen antaisi erittäin tärkeää taustatietoa, jos voisi vaivattomasti tarkistaa, millaista yhteydenpitoa raidealan ammattiliiton ja vaalirahoitusta saaneiden poliitikkojen välillä on ollut - tai vastaavasti perehtyä siihen millaisia toimijoita uudistusta valmistellut ministeri on tavannut prosessin aikana.

Nyt tämä kaikki jää arvailujen varaan, normaali asiantuntijatyö ja edunvalvonta voivat näyttäytyä erittäin hämäräperäisenä tai röyhkeä rahoittajien tai tuttujen suosiminen voi onnistua kenenkään huomaamatta. Lobbausrekisteri olisikin positiivinen uudistus sekä poliitikkojen, lobbaajien että äänestäjien suuren enemmistön kannalta.

Sitä odotellessa olisi ainakin syytä avata eduskunnan vierailijalistat sekä kannustaa päättäjiä vapaaehtoisesti avaamaan toimintaansa.

 

Arto Lampila

Varapuheenjohtaja

Piraattipuolue r.p.

 

]]>
10 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243843-lobbausrekisteri-olisi-lahes-kaikkien-etu#comments Avoimuus Lobbaus Lobbausrekisteri Tue, 03 Oct 2017 13:57:37 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243843-lobbausrekisteri-olisi-lahes-kaikkien-etu
Komissio hautaa tutkimustulokset, jotka eivät tue sen ajamaa politiikkaa http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243303-komissio-hautaa-tutkimustulokset-jotka-eivat-tue-sen-ajamaa-politiikkaa <p>Aikanaan Neuvostoliitolle naureskeltiin muun muassa sen takia, että siellä tieteen tutkimustulosten piti vastata aatteen ja valtion näkemyksiä. Samanlaista - ennen kaikkea taloudellista paineesta johtuen- oli toki toisinaan lännessäkin, mutta ainakin ideaalitasolla myös poliittisen päätöksenteon katsottiin nojaavaan parhaaseen mahdolliseen tietoon. Toki aivan toisenlaisestakin on esimerkkejä kuten vaikkapa jo aikapäiviä sitten virheeksi todettu huumeiden vastainen sota, mutta tuoreena lisäyksenä listaan voidaan - eikä se yllätä alaa seuranneita - laittaa piratismin vastainen kamppailu.</p> <p>Vuonna 2014 komissio tilasi raportin, jonka tehtävänä oli selvittää, millaisia vaikutuksia piratismilla on digitaalisten tuotteiden lailliseen kauppaan. Noh,&nbsp;<a href="https://juliareda.eu/2017/09/secret-copyright-infringement-study/">raportti&nbsp;</a>tuli ja lopputulema oli selvä. Mitään tilastollisesti merkittävää negatiivista yhteyttä ei voitu osoittaa. Tietysti piratismi osaltaan vaikuttaa, mutta kokonaisuuden kannalta yhteyttä ei voitu osoittaa. Toisaalta viitteitä esimerkiksi pelien myynnin lisääntymisestä havaittiin. Suosittujen elokuvien osalta laittomat katselut vaikuttivat kuitenkin selvästi laillisten katseluiden määrään, eli aivan perusteetonta piratismin vastustaminen ei ole. European Digital Rights-järjestö&nbsp;<a href="https://edri.org/did-the-eu-commission-hide-a-study/">syyttääkin&nbsp;</a>komissiota tutkimuksen tarkoitusellisesta hautaamisesta.</p> <p>Tekijänoikeudet ovat tärkeitä ja toki kyse on muustakin kuin raa&acute;asta myynnistä. Sen sijaan tämän Tekniikan Maailmankin julkaiseman&nbsp;<a href="https://tekniikanmaailma.fi/teknologia/eu-jatti-julkistamatta-300-sivuisen-tutkimuksen-jonka-mukaan-piratismista-ei-ole-haittaa-myynnille/">uutisen&nbsp;</a>tärkein asia ei ole se, mistä siinä on kyse, vaan se että komissio on jälleen kerran osoittanut sen, ettei päätöksenteko todellakaan perustu parhaaseen mahdolliseen tietoon, vaan politiikkaa ajetaan ideologia ja intressiryhmien edut edellä. Kyseessä oli kaiken lisäksi päätöksentekoa varten sen tukemiseksi tilattu raportti. Kuinka tällaiseen järjestelmään voi luottaa, jos vääränlaista tutkimustietoa esille tuovat raportit vain haudataan?&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com">vpleivo@gmail.com</a></p> <p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank">Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</a>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank">Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aikanaan Neuvostoliitolle naureskeltiin muun muassa sen takia, että siellä tieteen tutkimustulosten piti vastata aatteen ja valtion näkemyksiä. Samanlaista - ennen kaikkea taloudellista paineesta johtuen- oli toki toisinaan lännessäkin, mutta ainakin ideaalitasolla myös poliittisen päätöksenteon katsottiin nojaavaan parhaaseen mahdolliseen tietoon. Toki aivan toisenlaisestakin on esimerkkejä kuten vaikkapa jo aikapäiviä sitten virheeksi todettu huumeiden vastainen sota, mutta tuoreena lisäyksenä listaan voidaan - eikä se yllätä alaa seuranneita - laittaa piratismin vastainen kamppailu.

Vuonna 2014 komissio tilasi raportin, jonka tehtävänä oli selvittää, millaisia vaikutuksia piratismilla on digitaalisten tuotteiden lailliseen kauppaan. Noh, raportti tuli ja lopputulema oli selvä. Mitään tilastollisesti merkittävää negatiivista yhteyttä ei voitu osoittaa. Tietysti piratismi osaltaan vaikuttaa, mutta kokonaisuuden kannalta yhteyttä ei voitu osoittaa. Toisaalta viitteitä esimerkiksi pelien myynnin lisääntymisestä havaittiin. Suosittujen elokuvien osalta laittomat katselut vaikuttivat kuitenkin selvästi laillisten katseluiden määrään, eli aivan perusteetonta piratismin vastustaminen ei ole. European Digital Rights-järjestö syyttääkin komissiota tutkimuksen tarkoitusellisesta hautaamisesta.

Tekijänoikeudet ovat tärkeitä ja toki kyse on muustakin kuin raa´asta myynnistä. Sen sijaan tämän Tekniikan Maailmankin julkaiseman uutisen tärkein asia ei ole se, mistä siinä on kyse, vaan se että komissio on jälleen kerran osoittanut sen, ettei päätöksenteko todellakaan perustu parhaaseen mahdolliseen tietoon, vaan politiikkaa ajetaan ideologia ja intressiryhmien edut edellä. Kyseessä oli kaiken lisäksi päätöksentekoa varten sen tukemiseksi tilattu raportti. Kuinka tällaiseen järjestelmään voi luottaa, jos vääränlaista tutkimustietoa esille tuovat raportit vain haudataan? 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

 

]]>
2 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243303-komissio-hautaa-tutkimustulokset-jotka-eivat-tue-sen-ajamaa-politiikkaa#comments Avoimuus Demokratia EU Komissio Tekijänoikeudet Sat, 23 Sep 2017 05:12:59 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243303-komissio-hautaa-tutkimustulokset-jotka-eivat-tue-sen-ajamaa-politiikkaa