Työntekijät http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/134425/all Fri, 11 Jan 2019 20:28:03 +0200 fi Työntekijän motivointiin ei tarvita nyrkkejä http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267339-tyontekijan-motivointiin-ei-tarvita-nyrkkeja <p>Ylivieskassa yrittäjän työntekijöihinsä kohdistuneet toistuvat pahoinpitelyt saivat ajattelemaan sitä kuinka herkässä työntekijän ihmisarvoisen kohtelun unohtaminen työelämässä vielä nykyäänkin voi olla. Jakelufirman yrittäjä rankaisi virheellisestä jakelusta nuoria työntekijöitään jopa vasaran ja sorkkaraudan voimin nyrkkimotivoinnin lisäksi. Nämä yksityiskohdat eivät ole alla olevan linkin uutisessa, vaan olen saanut tietoa muuta kautta.</p><p>Työntekijän motivointi orjamarkkina-ajan metodein ei ole tätä päivää, eikä sellaista pitäisi nykyaikana tapahtua. Googlettamalla löytyy kuitenkin uutisia työnantajien väkivaltaisuuksista, joskin tämä Ylivieskan tapaus on sieltä törkeimmästä päästä.</p><p>On selvää, että erilaisissa työtehtävissä motivoinnin lähtökohdat ovat erilaisia. Itse opin jo poikasena metsätöissä urakkatyöhön, ja kun tiesi että jokainen pölli jonka saa tehdyksi tietää pennosia päiväansioon, niin se riitti motivaatioksi. Aikapalkatut työt olivat usein ikäviä, kun &quot;ukot&quot; juoksuttivat minkä kehtasivat. Kun he pitivät tupakkataukojaan, niin sillekin ajalle keksittiin minulle aina joku homma &quot;kun et kerran tupakoi&quot;.</p><p>Miten nuoria työntekijöitä ylipäätään nykyään kohdellaan? Siihen en tietenkään pysty vastaamaan, mutta olisiko nuorten ihmisten masentuneisuudella jotakin tekemistä asian kanssa? Kun jopa alle kolmikymppisiä ihmisiä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia, niin silloin on jotakin pahan kerran pielessä. Henkinen painostus työelämässä on asia, josta ei käräjille joudu ja se on varmasti paljon yleisempää kuin nyrkkien käyttö.</p><p><a href="https://www.kp24.fi/uutinen/560264">https://www.kp24.fi/uutinen/560264</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ylivieskassa yrittäjän työntekijöihinsä kohdistuneet toistuvat pahoinpitelyt saivat ajattelemaan sitä kuinka herkässä työntekijän ihmisarvoisen kohtelun unohtaminen työelämässä vielä nykyäänkin voi olla. Jakelufirman yrittäjä rankaisi virheellisestä jakelusta nuoria työntekijöitään jopa vasaran ja sorkkaraudan voimin nyrkkimotivoinnin lisäksi. Nämä yksityiskohdat eivät ole alla olevan linkin uutisessa, vaan olen saanut tietoa muuta kautta.

Työntekijän motivointi orjamarkkina-ajan metodein ei ole tätä päivää, eikä sellaista pitäisi nykyaikana tapahtua. Googlettamalla löytyy kuitenkin uutisia työnantajien väkivaltaisuuksista, joskin tämä Ylivieskan tapaus on sieltä törkeimmästä päästä.

On selvää, että erilaisissa työtehtävissä motivoinnin lähtökohdat ovat erilaisia. Itse opin jo poikasena metsätöissä urakkatyöhön, ja kun tiesi että jokainen pölli jonka saa tehdyksi tietää pennosia päiväansioon, niin se riitti motivaatioksi. Aikapalkatut työt olivat usein ikäviä, kun "ukot" juoksuttivat minkä kehtasivat. Kun he pitivät tupakkataukojaan, niin sillekin ajalle keksittiin minulle aina joku homma "kun et kerran tupakoi".

Miten nuoria työntekijöitä ylipäätään nykyään kohdellaan? Siihen en tietenkään pysty vastaamaan, mutta olisiko nuorten ihmisten masentuneisuudella jotakin tekemistä asian kanssa? Kun jopa alle kolmikymppisiä ihmisiä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia, niin silloin on jotakin pahan kerran pielessä. Henkinen painostus työelämässä on asia, josta ei käräjille joudu ja se on varmasti paljon yleisempää kuin nyrkkien käyttö.

https://www.kp24.fi/uutinen/560264

 

 

]]>
3 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267339-tyontekijan-motivointiin-ei-tarvita-nyrkkeja#comments Työelämä Työmotivaatio Työnantajat Työntekijät Fri, 11 Jan 2019 18:28:03 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267339-tyontekijan-motivointiin-ei-tarvita-nyrkkeja
Nuori! Vasemmiston käsi on syvällä taskussasi http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264438-nuori-vasemmiston-kasi-on-syvalla-taskussasi <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/nbJQz7z0Ulo?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/nbJQz7z0Ulo?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Nuoret! Vasemmistopuolueet ovat työntämässä kätensä syvälle taskuihinne, nyt on aika herätä puolustamaan omia oikeuksianne!&nbsp;</p><p>Oppositiopuolueet julkaisivat juuri vaihtoehtobudjettinsa, ja varsinkin poliittisen kentän vasen laita markkinoi nyt antavansa kaikille kaikkea kivaa. Ehdotetut menot katettaisiin korottamalla yrittäjien verotusta ja jakamalla etupainoisesti nuorempien sukupolvien rahoja eläkeikäisille.&nbsp;</p><p>Älkääkä ymmärtäkö väärin, vasemmiston esityksissä on hyvätkin puolensa. Seassa on yritystukien leikkauksia, panostuksia koulutuksen määrärahoihin, haittaveroja ympäristöpäästöille ja sen sellaista. Ne ovat yleisesti ottaen kannatettavia asioita, mutta kun loput 95 % esityksistä aiheuttaa lisäverotusta, työttömyyttä, kannustinloukkuja ja kansantalouden hyytymisen, niin jokaisen äänestäjän tulisi olla asiasta kiinnostuneita.</p><p>SDP leikkaisi työllisyyden parantumista arviolta muutamilla tuhansilla työpaikoilla, mutta koska esityksensä perustuu Itsenäisyyden juhlarahaston ja Suomen pankin kertaluontoiseen ryöstämiseen, olisi jo vuonna 2020 luvassa jälleen massiivisia verojen korotuksia ja työpaikkojen katoamista. Vasemmistoliiton malli taas tuhoaisi pahimmillaan lähes 30 000 työpaikkaa ja Vihreiden malli 40 000 työpaikkaa. Vasemmistopuolueiden keinoilla siis tuhottaisiin yhdessä vuodessa pahimmillaan jopa kolmannes viimeisen neljän vuoden aikana luoduista työpaikoista, tulevina vuosina tietysti vielä enemmän.</p><p>Vasemmiston mainosmateriaaleissa nuorten ja yrittäjien ryöstämistä väitetään innovaatioksi ja oikeudenmukaiseksi uudistamiseksi. Jos et ole seurannut politiikkaa aikaisemmin, niin nuo myyntipuheet voivat tuntua luottamusta herättäviltä, mutta tosiasiassa kyseessä jo vuosikymmeniä vanha rekkamiehenpastilli samassa kulahtaneessa kiiltopaperissa. Luvassa on vasemmistopuolueille tuttuun tyyliin syveneviä kannustinloukkuja, riistoverotusta, julkisen sektorin kasvattamista ja velkaantumista. siis kaikkea sitä, mikä murentaa Suomen kansantalouden kivijalkaa ja nuorempien sukupolvien mahdollisuuksia menestyä tulevaisuudessa.</p><p>Nämä tosiasiat eivät muutu sillä, että puolueiden mainosmateriaaleihin on kirjoitettu ulkokullattuja fraaseja tulevaisuusohjelmista, tuloerojen tasaamisesta ja köyhyyden poistamisesta. Päin vastoin, vasemmistopuolueiden työllisyyttä heikentävä politiikka nimenomaan lisää köyhyyttä, kun yhä useampi tippuu työelämästä yhteiskunnan tukiverkkoihin ja tulee riippuvaiseksi kasvavista tulonsiirroista. Tämä luo viheliäisen noidankehän: Kun verorahat yhä enenevissä määrin menevät työttömyyden ja sen aiheuttamien lieveilmiöiden, kuten syrjäytymisen, päihdeongelmien ja mielenterveysongelmien hoitoon, joudutaan veroja taas korottamaan, mikä edelleen leikkaa palkansaajien käytettävissä olevaa rahaa ja näin kiihdyttää työttömyyden pahentumista.</p><p>Ja miksi nostin erikseen esiin eläkkkeet? Jos et ole perehtynyt eläkejärjestelmämme yksityiskohtiin, niin tässä sinulle oikeastaan yksi tärkeimmistä knopeista. Eläkejärjestelmämme on rakennettu sen oletuksen varaan, että uusi sukupolvi on aina edeltävää lukumäärältään isompi ja paremmin toimeentuleva. Vastoin tuota ennakko-oletusta, eläkeläisten määrä kasvaa samalla, kun maksajien määrä vähenee. Samalla kansantaloutemme velkaantuu hurjaa vauhtia.</p><p>Niinpä nyt eläkkeellä oleva sukupolvi maksoi työuransa alussa eläkemaksuja n. 5-10 %, siinä, missä tänä päivänä työuransa aloittavan palkasta menee jo 25 %, ja paine eläkemaksujen korottamiseen kasvaa entisestään näiden eläkelupausten myötä. Näin ollen on odotettavissa, että eläkejärjestelmä kaatuu ennen kuin edes meidän vajaa nelikymppisten ikäpolvi on eläkeiässä, puhumattakaan teistä paljon nuoremmista. Suomalaisten tulisi ymmärtää, että jokainen meidän nuorempien sukupolvien eläkemaksuihin maksama euro on menetettyä rahaa ja pois mahdollisuuksistamme pärjätä taloudellisesti tulevaisuudessa.</p><p>Niinpä erityisesti nuorten sukupolvien kannattaa viimeistään nyt nousta puolustamaan omaa tulevaisuuttaan. Monien puolueiden vaalipuheet höystetään kivoilla lupauksilla eläkeläisten, köyhien ja vähäosaisten lisätukemisesta, ja myös nuorille vilautellaan porkkanaa lupauksin opintorahan nostamisesta. Se tuntuu takuuvarmasti houkuttelevalta, mikä on ymmärrettävää, sillä houkuttelevaksi se on budjetin laatijoiden toimesta tarkoitettukin.</p><p>Mutta kuten edellä jo todettiin, kasvavien tulonsiirtojen haittapuolena on korkeampi verotus ja vähemmän työpaikkoja. On aivan selvää, miksei SDP suitsuta markkinointimateriaaleissaan sitä, että heidän mallissaan nimenomaan nuoremmat sukupolvet joutuisivat kasvavien eläkemaksujen maksajiksi. Samasta syystä Vihreät tai Vasemmistoliitto esiintyvät mielellään nuorten ja vähäosaisten puolustajina, mutta eivät vahingossakaan mainitse, että heidän budjeteillaan kymmenettuhannet suomalaiset jäisivät ilman työtä nyt ja tulevaisuudessa.</p><p>Nuorille tähän kakkuun tarjotaan vielä sellaista kirsikkaa, että jos vasemmistopuolueiden vaalirahoittajina tunnettu ammattiliitto SAK saa tavoitteensa läpi, niin tulevaisuudessa yritysten olisi irtisanoessa pakko&nbsp; nuorempia työntekijöitä. Silloin seurauksena on kasvava nuorisotyöttömyys, lisääntyvä nuorten pitkäaikaistyöttömyys ja niihin liittyvät syrjäytymiskehitys. Sellaista kakkua nuorille ollaan vasemmistokabineteissa nyt leipomassa..</p><p>Niinpä erityisesti teidän nuorten pitää kysyä itseltänne, onko parin euron korotus opintotukeen sopiva hinta riskistä jäädä tulevaisuudessa ilman työpaikkaa tai joutua esimerkiksi ottamaan neljänkymmenen vuoden laina asunnon hankkimista varten? Vertailun vuoksi, minun sukupolveni vanhemmat tekivät lapsensa reilu parikymppisinä ja maksoivat asuntolainansa pois alle parikymppisinä. Minun sukupolveni tekee lapsensa keskimäärin kolmikymppisinä ja joutuu siitä huolimatta ottamaan 25 vuoden asuntolainoja. Huomannette, mihin suuntaan trendi näyttää?</p><p>Oletko kertonut itsellesi, ettei politiikka kiinnosta, eikä vaaliuurnillekaan oikein jaksaisi lähteä? Ei se mitään, se on hyvin ymmärrettävää, muistan kyllä, mitkä asiat itseäni kiinnostivat parikymppisenä. Mutta en silti malta olla kannustamatta erityisesti teitä nuoria ottamaan politiikan perusasioista selvää ja äänestämään vaaleissa. Jos ette aja omia etujanne, niin vanhemmat sukupolvet kyllä ajavat omiansa. Minun kaltaisiani nuorempien sukupolvien oikeuksien puolustajia eduskunnasta ei aivan oikeasti löydy kovin montaa, ja juuri nuorilla on mahdollisuus keikauttaa sitä tasapainoa oikeudenmukaisempaan suuntaan.</p><p>En halua pelotella tai kylvää epätoivoa, mutta mitä nuorempi olet, sitä lyhyempi tikku sinulle on jäämässä kouraan näissä arpajaisissa. Onneksi ei ole myöhäistä vaikuttaa ja muutoksia ehditään vielä tehdä, kunhan porukka vain aktivoituu vähintäänkin äänestämään. Ja jos yhtään innostut selvittämään asiaa enemmän, niin selvitä itsellesi sopivin puolue ja ota yhteyttä sen nuorisojärjestöön, jonka virkailijat opastavat mielellään sinua eteenpäin. Vaihtoehtoisesti voit lukea netistä tai vaikka kysyä meikäläiseltä jeesiä somen kautta. Asiat kyllä järjestyvät, mutta se vaatii hieman vaivannäköä. Nyt on niin isot asiat kyseessä, että kannattaa jaksaa tsempata!</p><p><a href="https://sdp.fi/fi/blog/sdp-julkaisi-vaihtoehtobudjetin-vuodelle-2019-tulevaisuuden-toivoa-ja-turvaa/" title="https://sdp.fi/fi/blog/sdp-julkaisi-vaihtoehtobudjetin-vuodelle-2019-tulevaisuuden-toivoa-ja-turvaa/">https://sdp.fi/fi/blog/sdp-julkaisi-vaihtoehtobudjetin-vuodelle-2019-tul...</a><br /><a href="https://drive.google.com/file/d/1uq_ePJg8BuK70gP6snh8Umxlw4fn-Hky/view" title="https://drive.google.com/file/d/1uq_ePJg8BuK70gP6snh8Umxlw4fn-Hky/view">https://drive.google.com/file/d/1uq_ePJg8BuK70gP6snh8Umxlw4fn-Hky/view</a><br /><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005890426.html" title="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005890426.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005890426.html</a><br /><a href="http://www.vasemmisto.fi/yleinen/tasa-arvo-sivistys-ymparisto-vasemmistoliiton-vaihtoehtobudjetti-2019/" title="http://www.vasemmisto.fi/yleinen/tasa-arvo-sivistys-ymparisto-vasemmistoliiton-vaihtoehtobudjetti-2019/">http://www.vasemmisto.fi/yleinen/tasa-arvo-sivistys-ymparisto-vasemmisto...</a><br /><a href="https://www.vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2018/11/VAS_Vaihtoehtobudjetti_2019_tietopalvelun_laskelmat.pdf" title="https://www.vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2018/11/VAS_Vaihtoehtobudjetti_2019_tietopalvelun_laskelmat.pdf">https://www.vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2018/11/VAS_Vaihtoehtobudje...</a><br /><a href="https://www.vihreat.fi/sites/default/files/vihreiden-vaihtoehtobudjetti-2018.pdf" title="https://www.vihreat.fi/sites/default/files/vihreiden-vaihtoehtobudjetti-2018.pdf">https://www.vihreat.fi/sites/default/files/vihreiden-vaihtoehtobudjetti-...</a><br /><a href="https://www.vihreat.fi/sites/default/files/attachments/page/97111e5d-439e-48e4-b639-038e11e9dbf8/vaihtoehtobudjetti2019vihreat20181016.pdf" title="https://www.vihreat.fi/sites/default/files/attachments/page/97111e5d-439e-48e4-b639-038e11e9dbf8/vaihtoehtobudjetti2019vihreat20181016.pdf">https://www.vihreat.fi/sites/default/files/attachments/page/97111e5d-439...</a><br /><a href="http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182593-elakevarat-ovat-kertyneet-vasta-viime-vuosina" title="http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182593-elakevarat-ovat-kertyneet-vasta-viime-vuosina">http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182593-elakevarat-ovat-kertyne...</a><br /><a href="https://www.stat.fi/til/kvaa/2017/05/kvaa_2017_05_2017-05-05_kat_001_fi.html" title="https://www.stat.fi/til/kvaa/2017/05/kvaa_2017_05_2017-05-05_kat_001_fi.html">https://www.stat.fi/til/kvaa/2017/05/kvaa_2017_05_2017-05-05_kat_001_fi....</a><br /><a href="http://tilastokeskus.fi/til/synt/2016/02/synt_2016_02_2017-12-04_tie_001_fi.html?ad=notify" title="http://tilastokeskus.fi/til/synt/2016/02/synt_2016_02_2017-12-04_tie_001_fi.html?ad=notify">http://tilastokeskus.fi/til/synt/2016/02/synt_2016_02_2017-12-04_tie_001...</a><br /><a href="https://twitter.com/OlliKarkkainen/status/1064091258283528193?s=19" title="https://twitter.com/OlliKarkkainen/status/1064091258283528193?s=19">https://twitter.com/OlliKarkkainen/status/1064091258283528193?s=19</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> www.youtube.com/watch?v=nbJQz7z0Ulo

Nuoret! Vasemmistopuolueet ovat työntämässä kätensä syvälle taskuihinne, nyt on aika herätä puolustamaan omia oikeuksianne! 

Oppositiopuolueet julkaisivat juuri vaihtoehtobudjettinsa, ja varsinkin poliittisen kentän vasen laita markkinoi nyt antavansa kaikille kaikkea kivaa. Ehdotetut menot katettaisiin korottamalla yrittäjien verotusta ja jakamalla etupainoisesti nuorempien sukupolvien rahoja eläkeikäisille. 

Älkääkä ymmärtäkö väärin, vasemmiston esityksissä on hyvätkin puolensa. Seassa on yritystukien leikkauksia, panostuksia koulutuksen määrärahoihin, haittaveroja ympäristöpäästöille ja sen sellaista. Ne ovat yleisesti ottaen kannatettavia asioita, mutta kun loput 95 % esityksistä aiheuttaa lisäverotusta, työttömyyttä, kannustinloukkuja ja kansantalouden hyytymisen, niin jokaisen äänestäjän tulisi olla asiasta kiinnostuneita.

SDP leikkaisi työllisyyden parantumista arviolta muutamilla tuhansilla työpaikoilla, mutta koska esityksensä perustuu Itsenäisyyden juhlarahaston ja Suomen pankin kertaluontoiseen ryöstämiseen, olisi jo vuonna 2020 luvassa jälleen massiivisia verojen korotuksia ja työpaikkojen katoamista. Vasemmistoliiton malli taas tuhoaisi pahimmillaan lähes 30 000 työpaikkaa ja Vihreiden malli 40 000 työpaikkaa. Vasemmistopuolueiden keinoilla siis tuhottaisiin yhdessä vuodessa pahimmillaan jopa kolmannes viimeisen neljän vuoden aikana luoduista työpaikoista, tulevina vuosina tietysti vielä enemmän.

Vasemmiston mainosmateriaaleissa nuorten ja yrittäjien ryöstämistä väitetään innovaatioksi ja oikeudenmukaiseksi uudistamiseksi. Jos et ole seurannut politiikkaa aikaisemmin, niin nuo myyntipuheet voivat tuntua luottamusta herättäviltä, mutta tosiasiassa kyseessä jo vuosikymmeniä vanha rekkamiehenpastilli samassa kulahtaneessa kiiltopaperissa. Luvassa on vasemmistopuolueille tuttuun tyyliin syveneviä kannustinloukkuja, riistoverotusta, julkisen sektorin kasvattamista ja velkaantumista. siis kaikkea sitä, mikä murentaa Suomen kansantalouden kivijalkaa ja nuorempien sukupolvien mahdollisuuksia menestyä tulevaisuudessa.

Nämä tosiasiat eivät muutu sillä, että puolueiden mainosmateriaaleihin on kirjoitettu ulkokullattuja fraaseja tulevaisuusohjelmista, tuloerojen tasaamisesta ja köyhyyden poistamisesta. Päin vastoin, vasemmistopuolueiden työllisyyttä heikentävä politiikka nimenomaan lisää köyhyyttä, kun yhä useampi tippuu työelämästä yhteiskunnan tukiverkkoihin ja tulee riippuvaiseksi kasvavista tulonsiirroista. Tämä luo viheliäisen noidankehän: Kun verorahat yhä enenevissä määrin menevät työttömyyden ja sen aiheuttamien lieveilmiöiden, kuten syrjäytymisen, päihdeongelmien ja mielenterveysongelmien hoitoon, joudutaan veroja taas korottamaan, mikä edelleen leikkaa palkansaajien käytettävissä olevaa rahaa ja näin kiihdyttää työttömyyden pahentumista.

Ja miksi nostin erikseen esiin eläkkkeet? Jos et ole perehtynyt eläkejärjestelmämme yksityiskohtiin, niin tässä sinulle oikeastaan yksi tärkeimmistä knopeista. Eläkejärjestelmämme on rakennettu sen oletuksen varaan, että uusi sukupolvi on aina edeltävää lukumäärältään isompi ja paremmin toimeentuleva. Vastoin tuota ennakko-oletusta, eläkeläisten määrä kasvaa samalla, kun maksajien määrä vähenee. Samalla kansantaloutemme velkaantuu hurjaa vauhtia.

Niinpä nyt eläkkeellä oleva sukupolvi maksoi työuransa alussa eläkemaksuja n. 5-10 %, siinä, missä tänä päivänä työuransa aloittavan palkasta menee jo 25 %, ja paine eläkemaksujen korottamiseen kasvaa entisestään näiden eläkelupausten myötä. Näin ollen on odotettavissa, että eläkejärjestelmä kaatuu ennen kuin edes meidän vajaa nelikymppisten ikäpolvi on eläkeiässä, puhumattakaan teistä paljon nuoremmista. Suomalaisten tulisi ymmärtää, että jokainen meidän nuorempien sukupolvien eläkemaksuihin maksama euro on menetettyä rahaa ja pois mahdollisuuksistamme pärjätä taloudellisesti tulevaisuudessa.

Niinpä erityisesti nuorten sukupolvien kannattaa viimeistään nyt nousta puolustamaan omaa tulevaisuuttaan. Monien puolueiden vaalipuheet höystetään kivoilla lupauksilla eläkeläisten, köyhien ja vähäosaisten lisätukemisesta, ja myös nuorille vilautellaan porkkanaa lupauksin opintorahan nostamisesta. Se tuntuu takuuvarmasti houkuttelevalta, mikä on ymmärrettävää, sillä houkuttelevaksi se on budjetin laatijoiden toimesta tarkoitettukin.

Mutta kuten edellä jo todettiin, kasvavien tulonsiirtojen haittapuolena on korkeampi verotus ja vähemmän työpaikkoja. On aivan selvää, miksei SDP suitsuta markkinointimateriaaleissaan sitä, että heidän mallissaan nimenomaan nuoremmat sukupolvet joutuisivat kasvavien eläkemaksujen maksajiksi. Samasta syystä Vihreät tai Vasemmistoliitto esiintyvät mielellään nuorten ja vähäosaisten puolustajina, mutta eivät vahingossakaan mainitse, että heidän budjeteillaan kymmenettuhannet suomalaiset jäisivät ilman työtä nyt ja tulevaisuudessa.

Nuorille tähän kakkuun tarjotaan vielä sellaista kirsikkaa, että jos vasemmistopuolueiden vaalirahoittajina tunnettu ammattiliitto SAK saa tavoitteensa läpi, niin tulevaisuudessa yritysten olisi irtisanoessa pakko  nuorempia työntekijöitä. Silloin seurauksena on kasvava nuorisotyöttömyys, lisääntyvä nuorten pitkäaikaistyöttömyys ja niihin liittyvät syrjäytymiskehitys. Sellaista kakkua nuorille ollaan vasemmistokabineteissa nyt leipomassa..

Niinpä erityisesti teidän nuorten pitää kysyä itseltänne, onko parin euron korotus opintotukeen sopiva hinta riskistä jäädä tulevaisuudessa ilman työpaikkaa tai joutua esimerkiksi ottamaan neljänkymmenen vuoden laina asunnon hankkimista varten? Vertailun vuoksi, minun sukupolveni vanhemmat tekivät lapsensa reilu parikymppisinä ja maksoivat asuntolainansa pois alle parikymppisinä. Minun sukupolveni tekee lapsensa keskimäärin kolmikymppisinä ja joutuu siitä huolimatta ottamaan 25 vuoden asuntolainoja. Huomannette, mihin suuntaan trendi näyttää?

Oletko kertonut itsellesi, ettei politiikka kiinnosta, eikä vaaliuurnillekaan oikein jaksaisi lähteä? Ei se mitään, se on hyvin ymmärrettävää, muistan kyllä, mitkä asiat itseäni kiinnostivat parikymppisenä. Mutta en silti malta olla kannustamatta erityisesti teitä nuoria ottamaan politiikan perusasioista selvää ja äänestämään vaaleissa. Jos ette aja omia etujanne, niin vanhemmat sukupolvet kyllä ajavat omiansa. Minun kaltaisiani nuorempien sukupolvien oikeuksien puolustajia eduskunnasta ei aivan oikeasti löydy kovin montaa, ja juuri nuorilla on mahdollisuus keikauttaa sitä tasapainoa oikeudenmukaisempaan suuntaan.

En halua pelotella tai kylvää epätoivoa, mutta mitä nuorempi olet, sitä lyhyempi tikku sinulle on jäämässä kouraan näissä arpajaisissa. Onneksi ei ole myöhäistä vaikuttaa ja muutoksia ehditään vielä tehdä, kunhan porukka vain aktivoituu vähintäänkin äänestämään. Ja jos yhtään innostut selvittämään asiaa enemmän, niin selvitä itsellesi sopivin puolue ja ota yhteyttä sen nuorisojärjestöön, jonka virkailijat opastavat mielellään sinua eteenpäin. Vaihtoehtoisesti voit lukea netistä tai vaikka kysyä meikäläiseltä jeesiä somen kautta. Asiat kyllä järjestyvät, mutta se vaatii hieman vaivannäköä. Nyt on niin isot asiat kyseessä, että kannattaa jaksaa tsempata!

https://sdp.fi/fi/blog/sdp-julkaisi-vaihtoehtobudjetin-vuodelle-2019-tulevaisuuden-toivoa-ja-turvaa/
https://drive.google.com/file/d/1uq_ePJg8BuK70gP6snh8Umxlw4fn-Hky/view
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005890426.html
http://www.vasemmisto.fi/yleinen/tasa-arvo-sivistys-ymparisto-vasemmistoliiton-vaihtoehtobudjetti-2019/
https://www.vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2018/11/VAS_Vaihtoehtobudjetti_2019_tietopalvelun_laskelmat.pdf
https://www.vihreat.fi/sites/default/files/vihreiden-vaihtoehtobudjetti-2018.pdf
https://www.vihreat.fi/sites/default/files/attachments/page/97111e5d-439e-48e4-b639-038e11e9dbf8/vaihtoehtobudjetti2019vihreat20181016.pdf
http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182593-elakevarat-ovat-kertyneet-vasta-viime-vuosina
https://www.stat.fi/til/kvaa/2017/05/kvaa_2017_05_2017-05-05_kat_001_fi.html
http://tilastokeskus.fi/til/synt/2016/02/synt_2016_02_2017-12-04_tie_001_fi.html?ad=notify
https://twitter.com/OlliKarkkainen/status/1064091258283528193?s=19

]]>
49 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264438-nuori-vasemmiston-kasi-on-syvalla-taskussasi#comments Eläke Nuoret Työntekijät Vasemmisto Yrittäjät Tue, 20 Nov 2018 06:00:00 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264438-nuori-vasemmiston-kasi-on-syvalla-taskussasi
Uudenkaupungin autotehdas suunnittelee ylityölisän leikkausta http://vilhelmjunnila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261463-uudenkaupungin-autotehdas-suunnittelee-ylityolisan-leikkausta <p>Uudenkaupungin autotehtaalta saamani tiedon mukaan Valmet Automotive suunnittelee heikentävänsä työntekijöiden työehtoja. Kaksi perättäistä työvuoroa tekevä työntekijä jäisi jatkossa ilman ylityölisää ja se korvattaisiin vain 7 tunnin lisävapaana. Muutos koskisi koko henkilöstöä.</p><p>Tuon asian julkisuuteen, koska pelkään työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien puolesta. Tässä tilanteessa tarvittaisiin avoimuutta autotehtaalta, mutta myös ammattijärjestöiltä toimia työntekijöiden huomioimiseksi. Autotehtaan suunnitelmat vaikuttavat kostolta ammattiliittojen asettamaa ylityökieltoa vastaan. Osapuolten pitäisi puhaltaa peli poikki ja löytää paikallinen ratkaisu.</p><p>Teollisuusliitto on lähettänyt työntekijöille paimenkirjeen, jossa se muistuttaa ylityökiellon koskevan kaikkia työsuhteisia. Autotehtaalla tehdään kuitenkin jatkuvasti ylitöitä kokonaisina vuoroina. Suomen suurin tehdas pyörii, mutta ei täydellä teholla. Henkilöstövajetta on jokaisessa vuorossa ja sitä on paikattu ylityöllä. Työvoimaa ei kuitenkaan voida palkata lisää, koska sitä ei ole saatavilla. Valtaosa pienipalkkaisista työntekijöistä tekee mielellään ylitöitä, jos siitä saa asianmukaisen korvauksen.</p><p>Valmet Automotive on jo aiemmin asettanut ylityökorvauksen 50 prosenttiin, huolimatta siitä, tehdäänkö ylityö yöllä, illalla tai sunnuntaina. Ammattiliittojen mukaan ylitöitä ei pitäisi poliittisen mielenilmauksen aikana tehdä lainkaan.</p><p>Autotehtaan työntekijästä uhkaa tulla ammattiliittojen ja Sipilän hallituksen välisen poliittisen taistelun suurin kärsijä. Varsinais-Suomen on nyt pidettävä puoliaan!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uudenkaupungin autotehtaalta saamani tiedon mukaan Valmet Automotive suunnittelee heikentävänsä työntekijöiden työehtoja. Kaksi perättäistä työvuoroa tekevä työntekijä jäisi jatkossa ilman ylityölisää ja se korvattaisiin vain 7 tunnin lisävapaana. Muutos koskisi koko henkilöstöä.

Tuon asian julkisuuteen, koska pelkään työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien puolesta. Tässä tilanteessa tarvittaisiin avoimuutta autotehtaalta, mutta myös ammattijärjestöiltä toimia työntekijöiden huomioimiseksi. Autotehtaan suunnitelmat vaikuttavat kostolta ammattiliittojen asettamaa ylityökieltoa vastaan. Osapuolten pitäisi puhaltaa peli poikki ja löytää paikallinen ratkaisu.

Teollisuusliitto on lähettänyt työntekijöille paimenkirjeen, jossa se muistuttaa ylityökiellon koskevan kaikkia työsuhteisia. Autotehtaalla tehdään kuitenkin jatkuvasti ylitöitä kokonaisina vuoroina. Suomen suurin tehdas pyörii, mutta ei täydellä teholla. Henkilöstövajetta on jokaisessa vuorossa ja sitä on paikattu ylityöllä. Työvoimaa ei kuitenkaan voida palkata lisää, koska sitä ei ole saatavilla. Valtaosa pienipalkkaisista työntekijöistä tekee mielellään ylitöitä, jos siitä saa asianmukaisen korvauksen.

Valmet Automotive on jo aiemmin asettanut ylityökorvauksen 50 prosenttiin, huolimatta siitä, tehdäänkö ylityö yöllä, illalla tai sunnuntaina. Ammattiliittojen mukaan ylitöitä ei pitäisi poliittisen mielenilmauksen aikana tehdä lainkaan.

Autotehtaan työntekijästä uhkaa tulla ammattiliittojen ja Sipilän hallituksen välisen poliittisen taistelun suurin kärsijä. Varsinais-Suomen on nyt pidettävä puoliaan!

]]>
14 http://vilhelmjunnila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261463-uudenkaupungin-autotehdas-suunnittelee-ylityolisan-leikkausta#comments Juha Sipilän hallitus Teollisuusliitto Työntekijät Uudenkaupumgin autotehdas Ylityökielto Mon, 24 Sep 2018 05:35:47 +0000 Vilhelm Junnila http://vilhelmjunnila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261463-uudenkaupungin-autotehdas-suunnittelee-ylityolisan-leikkausta
Ay-liike Uudenkaupungin autotehtaan suojelijana http://kaijaolinarvola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257052-ay-liike-uudenkaupungin-autotehtaan-suojelijana <p>Lähetin Teollisuusliiton puheenjohtajalle <strong>Riku Aallolle</strong> 13.6.2018 kirjeen:</p><p>&nbsp;</p><p>Hei!</p><p>Toivoisin teiltä selvitystä, mikä on Uudenkaupunkin autotehtaan työntekijöiden todellinen tilanne, kun kansanedustaja <strong>Jari Myllykoski</strong>kin (vas) sanoo, ettei sinne kannata autoalalle koulutetun nuoren mennä töihin.</p><p>Tässä aiheesta kirjoitramani blogi Uuteen Suomeen ja Bloggeriin.</p><p><a href="http://kaijaolinarvola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256730-suomalainen-hikipaja-uudessakaupungissa" target="_blank">http://kaijaolinarvola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256730-suomalainen-hikipaja-uudessakaupungissa</a></p><p>Terveisin</p><p>Kaija Olin-Arvola</p><p>Åminnefors</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tänä aamuna sain vastauksen teknologiasektorin johtajalta Jyrki Virtaselta:</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Hei</p><p>&nbsp;</p><p>Sain Riku Aallolle lähettämäsi viestin ja lupasin vastata sinulle, koska kyseinen työpaikka kuuluu johtamani sektorin alle.</p><p>Meidän näkemyksemme mukaan Uudenkaupungin autotehdas ei riko toiminnallaan Suomalaista työlainsäädäntöä vaan täyttää niin työlainsäädäntöön liittyvien lakien kuin työehtosopimuksenkin mukaiset määräykset. Kuten esimerkiksi työaikoihin, työturvallisuuteen ja palkkoihin liittyvät työehdot. Väittämäsi siitä, ettei siellä kukaan huolehdi työturvallisuudesta on täysin perätön, tehtaalla on toimiva työsuojeluorganisaatio, mikä parhaansa mukaan pyrkii pitämään huolen siitä, että työturvallisuuteen liittyvät asiat ovat asianmukaisessa kunnossa. En allekirjoita sitä, että työolot olisivat sen kaltaiset, että työntekijöitä joutuu sen vuoksi mielisairaalaan. Myös luottamusmiesverkosto on kattava ja siellä on olemassa useita luottamusmiehiä.</p><p>Autotehtaan työoloihin liittyviä erimielisyysasioita ei meillä ole käsittelyssä juurikaan ollut.</p><p>Täytyy muistaa, että kyseessä on maamme suurin yksityinen työpaikka. Lyhyen ajan sisällä siellä on tuplattu henkilöstön määrä ja on aivan selvää, että epäselviä tilanteita syntyy kun vuorotöihin hakeutuu henkilöitä, jotka eivät aiemmin ole tehneet vuorotyötä tai työskennelleet kokoonpanotehtävissä. Asuntokysymys on varmasti haasteellinen, mutta käsittääkseni Uudessakaupungissa on lisätty uusien asuntojen rakentamista mm. autotehtaan tilanteen johdosta.</p><p>Teknologiasektorin työpaikoilla on lain antamissa puitteissa usein sovittu, ettei lain mukaista palkatonta ruokatuntia pidetä vaan ruokailu tapahtuu työn lomassa noin 20 minuutin pituisella ruokatauolla ja tämä aika on palkallista aikaa. Lakihan antaa oikeuden ruokatuntiin, mutta se on silloin palkatonta ja tästä syystä useilla työpaikoilla on työntekijöiden aloitteesta tehty sopimus tuntia lyhyemmästä palkallisesta ruokatauosta.</p><p>Osa Teollisuusliiton asiantuntijoista on ollut &nbsp;säännöllisesti yhteydessä autotehtaan luottamusmiehiin ja heiltä on myös edustus liittomme hallinnossa, tilannekuvamme sieltä perustuu hyvin pitkälle tähän sekä puhelinpäivystykseemme tuleviin yhteydenottoihin. Tämän perusteella arviomme on, että työehdot ja työolot ovat siellä asianmukaisella tasolla. Kuten aiemmin totesin niin ongelmia syntyy enemmänkin siitä, että sinne on hakeutunut töihin henkilöitä, jotka evät ole aiemmin tottuneet työskentelemään tehtaassa tai vuorotöissä.</p><p>Varmasti aika ajoin tapahtuu sitä, että puhelinpäivystäjämme eivät huomaa kertoa nimeään vastatessaan puhelimeen, mutta aivan varmasti kertovat nimensä sitä kysyttäessä. Totean myös, että jokaisen Teollisuusliiton asiantuntijan yhteystiedot löytyvät kotisivuiltamme.</p><p>Kansanedustaja Myllykosken viittaukseen siitä onko pojanpoikasi paikka autotehtaalla. Olen osittain samaa mieltä Myllykosken kanssa. Mikäli pojanpoikasi haluisi mennä ammattiaan vastaavaan työhön niin hänen olisi parempi hakeutua töihin paikkaan, mikä korjaa ja huoltaa ajoneuvoja. Autotehtaalla tapahtuva työ on pääasiassa autojen kokoonpanolinjalla tapahtuvaa kokoonpanotyötä, mikä ei pääsääntöisesti vaadi autonasentajan koulutusta. Ja näin ollen koulutus on tavallaan turha niihin töihin, mutta huolto ja korjaustoimintaa tekevässä liikkeessä koulutus vaaditaan ja siitä on siellä myöskin hyötyä.</p><p>Lopuksi totean, että nopeasti tapahtuvan kasvun myötä meillä on olemassa enemmänkin positiivinen kuin negatiivinen ongelma. Meillä on täällä työpaikka, mikä pystyy kilpailemaan osaamisellaan globaalisti ja samalla tarjoamaan töitä suurelle määrälle työntekijöitä. Sitä mukaan kun ongelmia syntyy niin niitä pitää pystyä yhteistyössä poistamaan, jotta mahdollisimman moni kokisi työnsä mielekkääksi. On kuitenkin aivan selvää, että tehdastyö ja vuorotyö ei sovellu kaikille ja silloin on varmasti kunkin kohdallaan tehtävä päätös minkä tyyppistä työtä on valmis tekemään.</p><p>&nbsp;</p><p>Terveisin</p><p>Jyrki Virtanen</p><p>Teknologiasektorin johtaja</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Vastaus oli mielestäni niin työntekijävastainen ja uhria syyttävä, että katson tarpeelliseksi vastata vielä tähän.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Hei!</p><p>Eipä tuo juttusi vastaa lainkaan sitä, mitä asiasta on kirjoitettu ja mitä olen kuullut itse asianosaisilta työntekijöltä.</p><p>Kovin on outoa, että te asetutte puolustamaan työnantajaa. Melkoisiin myönnytyksiin on ammattiliitto mennyt, jos työaikaan ei kuulu ruoktunti ja vessassa käynti.</p><p>Ennen, joskus jo 1800-luvulla, oli tapana sanoa, että ruoka- ja paskarauha vaivaisellakin.</p><p>Miten te kuvittelette työntekijöiden suoriutuvan tehtävistään tällaisessa orjuutuksessa.</p><p>Miten kuvittelet sen vaikuttavan työhyvinvointiin, työvoiman uusintamiseen ja työn tuottavuuteen. Taitavat olla miinusmerkkisiä kaikki.</p><p>Luulenpa vain, että ammattiliitoissa on tahti aivan toinen. Teillä on pitkät lomat ja lounaat, kaikki mahdolliset työsuhde-edut ja aina sen verran pitämättömiä vapaapäiviä, että lomaa voidaan ottaa koska tahansa ja matkustella ympäri maailmaa jonninjoutavissa seminaareissa ja jalkapallo-otteluissa tai ihan muuten vain konsultoida vaikka missä kehitysmaassa, miten ay-liike hajotetaan ja siitä tehdään joutava kulissipaino.</p><p>Ay-toimitsijoiden palkkoja nostetaan tuhansia euroja kerralla, kun inflaatio huomioon ottaen työläisen palkankorotus on miinusmerkkinen.</p><p>Satun tuntemaan myös muutamia ay-toimitsijoita. Työolot ovat leppoisat, kellokalleja ei tarvita ja oman autonkin voi katsastaa työajalla.</p><p>Asuntojen saatavuus Uudenkaupungin alueella ei ole ongelma. Tyhjiä asuntoja on. Kysymys on siitä, että hikipajatyön palkoilla ei ihmisillä ole varaa asua kunnon asunnossa.</p><p>Ja tässä jälleen ovat ns. asuntokeinottelijat uudella apajalla ja nk. asuntosijoittajat nähneet tilaisuuden rahastaa ala-arvoisilla konteilla. Katetta syntyy pienellä panostuksella. Joko ay-liike on mukana tässä asuntobisneksessä? Siltähän tämä käy.</p><p>Ennen sanottiin myös, että työntekijä on aina palkkansa ansainnut.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kenen kirjoilla työntekijät ovat?</strong></p><p>Et myöskään vastaa siihen, että kaikki eivät ole suinkaan tehtaalla töissä, vaan palkattuna jonkin varamiespalvelun tai paskaisen välikäden kautta, joka myös riistää oman siivunsa työläisten luomasta lisäarvosta ja selkänahasta.</p><p>Voisitko vastata rehellisesti: Menisitkö itse noilla työehdoilla ja -palkoilla nelivuorotyöhön tuollaiseen hikipajaan.</p><p>Vähintään kohtuullista&nbsp;olisi, ettei työvaatteita tarvitsisi sentään omalla ajalla jonottaa.</p><p>Työntekijöiden mielenterveysongelmat ovat kaikkien tiedossa. Eikä kysymys ole siitä, ettei homma kaikille sovi. Tällainen työkulttuuri sopii ainoastaan ahneille, joiden ainoa päämäärä on voittojen maksimointi riiston ja toisten ihmisten äärimmäisen hyväksikäytön avulla.</p><p>Tämä on tosiasia, jonka luulisi menevän tyhmimmän ja korruptoituneimmankin ay-apparatsikin kaaliin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Älkää syyttäkö uhria</strong></p><p>Jos kaikki on kunnossa, niin miksei autoalalle kouluttautunut nuori mies voisi mennä töihin myös autotehtaalle, kun pulaa koulutusta vastaavasta työstä ja töistä yleensä poliitikkojen töppäilyjen takia on muutoinkin riittävästi.</p><p>Näin siitäkin huolimatta, että työttömyyslukuja vielä kaunistellaan.</p><p>Eipä ole ihme, että näin on, kun kansanedustajat ovat vastuuttoman ja jopa pakoilevan Jari Myllykosken tasoa. Mikään vahinko ja unohduskaan ei ole se, että nimet &quot;unohdetaan&quot; mainita. Sillä pyritään vain säilyttämään anonymiteetti, koska omiin nimiin toimimisesta saatetaan joutua vastuuseen.</p><p>Pelkkää spektaakkelia on tämän&nbsp;maan politiikka.</p><p>Leipääkään ei enää anneta, vaan tarjoillaan pelkkää sirkushuvia pääosissa poliittiset pellet sekä pelkästään omaa etua tavoittelevat kansan kurjistaja ay-pomoja ja -toimitsijoita unohtamatta.</p><p>Leipäjonotkin kertovat tästä. Niitä jopa hävetään niin, että ne on pistettävä piiloon, ettei maan brändi kärsi. Ei ole tärkeää miten asiat ovat, vaan miltä ne näyttävät. EU:n lukuisista huomautuksista huolimatta Suomi ei noudata EU:n vähimmäistulo-ohjetta.</p><p>Sekin kuuluu spektaakkeliin, jonka nimi on maailman onnellisin maa, jossa keskimäärin kaksi ja puoli ihmistä tappaa itsensä joka päivä.</p><p>Teidän siellä ay-linnoissanne ja palatseissanne on turha pistää syy äärimmäisestä riistosta ja talouden vaikeuksista työntekijöille, jotka kaiken arvon luovat.</p><p>Rikollista ja turhaa on syyttää uhria.</p><p>Se on kaikkein halpamaisinta, mitä varsinaisen tehtävänsä unohtanut ammattiyhdistysliike osana suomalaista puoluediktatuuria voi tehdä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kija Olin-Arvola</p><p>Toimittaja, blogisti ja</p><p>kansalaisaktivisti</p><p>&nbsp;</p><p>Åminnefors</p><p>18.6.2018</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lähetin Teollisuusliiton puheenjohtajalle Riku Aallolle 13.6.2018 kirjeen:

 

Hei!

Toivoisin teiltä selvitystä, mikä on Uudenkaupunkin autotehtaan työntekijöiden todellinen tilanne, kun kansanedustaja Jari Myllykoskikin (vas) sanoo, ettei sinne kannata autoalalle koulutetun nuoren mennä töihin.

Tässä aiheesta kirjoitramani blogi Uuteen Suomeen ja Bloggeriin.

http://kaijaolinarvola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256730-suomalainen-hikipaja-uudessakaupungissa

Terveisin

Kaija Olin-Arvola

Åminnefors

 

Tänä aamuna sain vastauksen teknologiasektorin johtajalta Jyrki Virtaselta:

 

Hei

 

Sain Riku Aallolle lähettämäsi viestin ja lupasin vastata sinulle, koska kyseinen työpaikka kuuluu johtamani sektorin alle.

Meidän näkemyksemme mukaan Uudenkaupungin autotehdas ei riko toiminnallaan Suomalaista työlainsäädäntöä vaan täyttää niin työlainsäädäntöön liittyvien lakien kuin työehtosopimuksenkin mukaiset määräykset. Kuten esimerkiksi työaikoihin, työturvallisuuteen ja palkkoihin liittyvät työehdot. Väittämäsi siitä, ettei siellä kukaan huolehdi työturvallisuudesta on täysin perätön, tehtaalla on toimiva työsuojeluorganisaatio, mikä parhaansa mukaan pyrkii pitämään huolen siitä, että työturvallisuuteen liittyvät asiat ovat asianmukaisessa kunnossa. En allekirjoita sitä, että työolot olisivat sen kaltaiset, että työntekijöitä joutuu sen vuoksi mielisairaalaan. Myös luottamusmiesverkosto on kattava ja siellä on olemassa useita luottamusmiehiä.

Autotehtaan työoloihin liittyviä erimielisyysasioita ei meillä ole käsittelyssä juurikaan ollut.

Täytyy muistaa, että kyseessä on maamme suurin yksityinen työpaikka. Lyhyen ajan sisällä siellä on tuplattu henkilöstön määrä ja on aivan selvää, että epäselviä tilanteita syntyy kun vuorotöihin hakeutuu henkilöitä, jotka eivät aiemmin ole tehneet vuorotyötä tai työskennelleet kokoonpanotehtävissä. Asuntokysymys on varmasti haasteellinen, mutta käsittääkseni Uudessakaupungissa on lisätty uusien asuntojen rakentamista mm. autotehtaan tilanteen johdosta.

Teknologiasektorin työpaikoilla on lain antamissa puitteissa usein sovittu, ettei lain mukaista palkatonta ruokatuntia pidetä vaan ruokailu tapahtuu työn lomassa noin 20 minuutin pituisella ruokatauolla ja tämä aika on palkallista aikaa. Lakihan antaa oikeuden ruokatuntiin, mutta se on silloin palkatonta ja tästä syystä useilla työpaikoilla on työntekijöiden aloitteesta tehty sopimus tuntia lyhyemmästä palkallisesta ruokatauosta.

Osa Teollisuusliiton asiantuntijoista on ollut  säännöllisesti yhteydessä autotehtaan luottamusmiehiin ja heiltä on myös edustus liittomme hallinnossa, tilannekuvamme sieltä perustuu hyvin pitkälle tähän sekä puhelinpäivystykseemme tuleviin yhteydenottoihin. Tämän perusteella arviomme on, että työehdot ja työolot ovat siellä asianmukaisella tasolla. Kuten aiemmin totesin niin ongelmia syntyy enemmänkin siitä, että sinne on hakeutunut töihin henkilöitä, jotka evät ole aiemmin tottuneet työskentelemään tehtaassa tai vuorotöissä.

Varmasti aika ajoin tapahtuu sitä, että puhelinpäivystäjämme eivät huomaa kertoa nimeään vastatessaan puhelimeen, mutta aivan varmasti kertovat nimensä sitä kysyttäessä. Totean myös, että jokaisen Teollisuusliiton asiantuntijan yhteystiedot löytyvät kotisivuiltamme.

Kansanedustaja Myllykosken viittaukseen siitä onko pojanpoikasi paikka autotehtaalla. Olen osittain samaa mieltä Myllykosken kanssa. Mikäli pojanpoikasi haluisi mennä ammattiaan vastaavaan työhön niin hänen olisi parempi hakeutua töihin paikkaan, mikä korjaa ja huoltaa ajoneuvoja. Autotehtaalla tapahtuva työ on pääasiassa autojen kokoonpanolinjalla tapahtuvaa kokoonpanotyötä, mikä ei pääsääntöisesti vaadi autonasentajan koulutusta. Ja näin ollen koulutus on tavallaan turha niihin töihin, mutta huolto ja korjaustoimintaa tekevässä liikkeessä koulutus vaaditaan ja siitä on siellä myöskin hyötyä.

Lopuksi totean, että nopeasti tapahtuvan kasvun myötä meillä on olemassa enemmänkin positiivinen kuin negatiivinen ongelma. Meillä on täällä työpaikka, mikä pystyy kilpailemaan osaamisellaan globaalisti ja samalla tarjoamaan töitä suurelle määrälle työntekijöitä. Sitä mukaan kun ongelmia syntyy niin niitä pitää pystyä yhteistyössä poistamaan, jotta mahdollisimman moni kokisi työnsä mielekkääksi. On kuitenkin aivan selvää, että tehdastyö ja vuorotyö ei sovellu kaikille ja silloin on varmasti kunkin kohdallaan tehtävä päätös minkä tyyppistä työtä on valmis tekemään.

 

Terveisin

Jyrki Virtanen

Teknologiasektorin johtaja

 

Vastaus oli mielestäni niin työntekijävastainen ja uhria syyttävä, että katson tarpeelliseksi vastata vielä tähän.

 

Hei!

Eipä tuo juttusi vastaa lainkaan sitä, mitä asiasta on kirjoitettu ja mitä olen kuullut itse asianosaisilta työntekijöltä.

Kovin on outoa, että te asetutte puolustamaan työnantajaa. Melkoisiin myönnytyksiin on ammattiliitto mennyt, jos työaikaan ei kuulu ruoktunti ja vessassa käynti.

Ennen, joskus jo 1800-luvulla, oli tapana sanoa, että ruoka- ja paskarauha vaivaisellakin.

Miten te kuvittelette työntekijöiden suoriutuvan tehtävistään tällaisessa orjuutuksessa.

Miten kuvittelet sen vaikuttavan työhyvinvointiin, työvoiman uusintamiseen ja työn tuottavuuteen. Taitavat olla miinusmerkkisiä kaikki.

Luulenpa vain, että ammattiliitoissa on tahti aivan toinen. Teillä on pitkät lomat ja lounaat, kaikki mahdolliset työsuhde-edut ja aina sen verran pitämättömiä vapaapäiviä, että lomaa voidaan ottaa koska tahansa ja matkustella ympäri maailmaa jonninjoutavissa seminaareissa ja jalkapallo-otteluissa tai ihan muuten vain konsultoida vaikka missä kehitysmaassa, miten ay-liike hajotetaan ja siitä tehdään joutava kulissipaino.

Ay-toimitsijoiden palkkoja nostetaan tuhansia euroja kerralla, kun inflaatio huomioon ottaen työläisen palkankorotus on miinusmerkkinen.

Satun tuntemaan myös muutamia ay-toimitsijoita. Työolot ovat leppoisat, kellokalleja ei tarvita ja oman autonkin voi katsastaa työajalla.

Asuntojen saatavuus Uudenkaupungin alueella ei ole ongelma. Tyhjiä asuntoja on. Kysymys on siitä, että hikipajatyön palkoilla ei ihmisillä ole varaa asua kunnon asunnossa.

Ja tässä jälleen ovat ns. asuntokeinottelijat uudella apajalla ja nk. asuntosijoittajat nähneet tilaisuuden rahastaa ala-arvoisilla konteilla. Katetta syntyy pienellä panostuksella. Joko ay-liike on mukana tässä asuntobisneksessä? Siltähän tämä käy.

Ennen sanottiin myös, että työntekijä on aina palkkansa ansainnut.

 

Kenen kirjoilla työntekijät ovat?

Et myöskään vastaa siihen, että kaikki eivät ole suinkaan tehtaalla töissä, vaan palkattuna jonkin varamiespalvelun tai paskaisen välikäden kautta, joka myös riistää oman siivunsa työläisten luomasta lisäarvosta ja selkänahasta.

Voisitko vastata rehellisesti: Menisitkö itse noilla työehdoilla ja -palkoilla nelivuorotyöhön tuollaiseen hikipajaan.

Vähintään kohtuullista olisi, ettei työvaatteita tarvitsisi sentään omalla ajalla jonottaa.

Työntekijöiden mielenterveysongelmat ovat kaikkien tiedossa. Eikä kysymys ole siitä, ettei homma kaikille sovi. Tällainen työkulttuuri sopii ainoastaan ahneille, joiden ainoa päämäärä on voittojen maksimointi riiston ja toisten ihmisten äärimmäisen hyväksikäytön avulla.

Tämä on tosiasia, jonka luulisi menevän tyhmimmän ja korruptoituneimmankin ay-apparatsikin kaaliin.

 

Älkää syyttäkö uhria

Jos kaikki on kunnossa, niin miksei autoalalle kouluttautunut nuori mies voisi mennä töihin myös autotehtaalle, kun pulaa koulutusta vastaavasta työstä ja töistä yleensä poliitikkojen töppäilyjen takia on muutoinkin riittävästi.

Näin siitäkin huolimatta, että työttömyyslukuja vielä kaunistellaan.

Eipä ole ihme, että näin on, kun kansanedustajat ovat vastuuttoman ja jopa pakoilevan Jari Myllykosken tasoa. Mikään vahinko ja unohduskaan ei ole se, että nimet "unohdetaan" mainita. Sillä pyritään vain säilyttämään anonymiteetti, koska omiin nimiin toimimisesta saatetaan joutua vastuuseen.

Pelkkää spektaakkelia on tämän maan politiikka.

Leipääkään ei enää anneta, vaan tarjoillaan pelkkää sirkushuvia pääosissa poliittiset pellet sekä pelkästään omaa etua tavoittelevat kansan kurjistaja ay-pomoja ja -toimitsijoita unohtamatta.

Leipäjonotkin kertovat tästä. Niitä jopa hävetään niin, että ne on pistettävä piiloon, ettei maan brändi kärsi. Ei ole tärkeää miten asiat ovat, vaan miltä ne näyttävät. EU:n lukuisista huomautuksista huolimatta Suomi ei noudata EU:n vähimmäistulo-ohjetta.

Sekin kuuluu spektaakkeliin, jonka nimi on maailman onnellisin maa, jossa keskimäärin kaksi ja puoli ihmistä tappaa itsensä joka päivä.

Teidän siellä ay-linnoissanne ja palatseissanne on turha pistää syy äärimmäisestä riistosta ja talouden vaikeuksista työntekijöille, jotka kaiken arvon luovat.

Rikollista ja turhaa on syyttää uhria.

Se on kaikkein halpamaisinta, mitä varsinaisen tehtävänsä unohtanut ammattiyhdistysliike osana suomalaista puoluediktatuuria voi tehdä.

 

Kija Olin-Arvola

Toimittaja, blogisti ja

kansalaisaktivisti

 

Åminnefors

18.6.2018

 

 

 

 

]]>
30 http://kaijaolinarvola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257052-ay-liike-uudenkaupungin-autotehtaan-suojelijana#comments Konttikoti Mielenterveys Riisto Työntekijät Uudenkaupumgin autotehdas Mon, 18 Jun 2018 04:24:23 +0000 Kaija Olin-Arvola http://kaijaolinarvola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257052-ay-liike-uudenkaupungin-autotehtaan-suojelijana
Miksi en ole sosialisti/kommunisti? http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248585-miksi-en-ole-sosialistikommunisti <p>Hyvin lyhykäisesti sen vuoksi, että en ole nielaissut vasemman laidan täkyä siitä, että työnantaja olisi pahantekijä, riistäjä. Tiedostan toki sen, että työllistyminen voi olla vaikeaa tämänpäivän Suomessa, mutta se ei silti tee työnantajasta pahantekijää. Tiedostan myös sen, että työnantaja ei varmastikaan voi maksaa työntekijälle mitään hurjia omaisuuksia. Pääasiassa työnteko on aina keino ansaita elanto, ei niinkään keino rikastua. Joka muuta ajattelee, ajattelee pelkästään rikastumisen maailmassa. Samoin olen hyvin tietoinen siitä, että työnantaja voi olla ajoittain nyrpeä, itsekäs, ja jopa ahne &ndash; mutta niin myös työntekijäkin.</p><p>Kuitenkin työnantajalla on aina paras tieto toimialastaan ja kyky luovia sillä. Miten kävisikään, jos työnantajat, yritykset ja yrittäjät korvattaisiin virkamiehillä, byrokraateilla? Näin kävi suunnitelmatalouksissa, ja kuten saamme todistaa, siellä elintaso oli verrattain alhainen muiden ongelmien ohessa nyky-Suomeen verrattuna.</p><p>Suomessa ammattiyhdistyspolitiikka on edennyt siihen pisteeseen, että enää ei taistella kohtuullisen toimeentulon puolesta, vaan taistellaan asunto- ja autolainan puolesta. Lähestulkoon kaikki ay-liikkeen neuvottelemat palkat ovat sitä luokkaa, että yhdessä aviossa elävä pari voi ne hankkia. Samoin Suomessa on kohtuuttoman paljon työtaistelutoimia, erityisesti laittomia lakkoja. Voidaan siis kysyä, kiristetäänkö Suomessa työnantajia? Ollaanko siirrytty kohtuullisuuden vaatimisesta ylenpalttisuuden vaatimiseen ay-joukkovoima ja lakkoase välineinä? Onko työnantajien ja työntekijöiden välillä enää aitoa vuoropuhelua?</p><p>Raamatussa on kuitenkin raskas sana sellaisia työnantajia vastaan, jotka pidättävät palkan työntekijöiltään. Se kuuluu näin: &ldquo;Katso, työmiesten palkka, jonka te vainioittenne niittäjiltä olette pidättäneet, huutaa, ja leikkuumiesten valitukset ovat tulleet Herran Sebaotin korviin&rdquo; (Jaakobin kirje 5:4). En tiedä kuinka paljon tällaista tapahtuu Suomessa, mutta tällainen on tietysti omiaan lisäämään sosialismin/kommunismin kannatusta. Siksipä kehoitan kaikkia olemaan hyviä työnantajia &ndash; ja myös hyviä työntekijöitä &ndash; kukin siinä asemassaan, jossa on.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyvin lyhykäisesti sen vuoksi, että en ole nielaissut vasemman laidan täkyä siitä, että työnantaja olisi pahantekijä, riistäjä. Tiedostan toki sen, että työllistyminen voi olla vaikeaa tämänpäivän Suomessa, mutta se ei silti tee työnantajasta pahantekijää. Tiedostan myös sen, että työnantaja ei varmastikaan voi maksaa työntekijälle mitään hurjia omaisuuksia. Pääasiassa työnteko on aina keino ansaita elanto, ei niinkään keino rikastua. Joka muuta ajattelee, ajattelee pelkästään rikastumisen maailmassa. Samoin olen hyvin tietoinen siitä, että työnantaja voi olla ajoittain nyrpeä, itsekäs, ja jopa ahne – mutta niin myös työntekijäkin.

Kuitenkin työnantajalla on aina paras tieto toimialastaan ja kyky luovia sillä. Miten kävisikään, jos työnantajat, yritykset ja yrittäjät korvattaisiin virkamiehillä, byrokraateilla? Näin kävi suunnitelmatalouksissa, ja kuten saamme todistaa, siellä elintaso oli verrattain alhainen muiden ongelmien ohessa nyky-Suomeen verrattuna.

Suomessa ammattiyhdistyspolitiikka on edennyt siihen pisteeseen, että enää ei taistella kohtuullisen toimeentulon puolesta, vaan taistellaan asunto- ja autolainan puolesta. Lähestulkoon kaikki ay-liikkeen neuvottelemat palkat ovat sitä luokkaa, että yhdessä aviossa elävä pari voi ne hankkia. Samoin Suomessa on kohtuuttoman paljon työtaistelutoimia, erityisesti laittomia lakkoja. Voidaan siis kysyä, kiristetäänkö Suomessa työnantajia? Ollaanko siirrytty kohtuullisuuden vaatimisesta ylenpalttisuuden vaatimiseen ay-joukkovoima ja lakkoase välineinä? Onko työnantajien ja työntekijöiden välillä enää aitoa vuoropuhelua?

Raamatussa on kuitenkin raskas sana sellaisia työnantajia vastaan, jotka pidättävät palkan työntekijöiltään. Se kuuluu näin: “Katso, työmiesten palkka, jonka te vainioittenne niittäjiltä olette pidättäneet, huutaa, ja leikkuumiesten valitukset ovat tulleet Herran Sebaotin korviin” (Jaakobin kirje 5:4). En tiedä kuinka paljon tällaista tapahtuu Suomessa, mutta tällainen on tietysti omiaan lisäämään sosialismin/kommunismin kannatusta. Siksipä kehoitan kaikkia olemaan hyviä työnantajia – ja myös hyviä työntekijöitä – kukin siinä asemassaan, jossa on.

]]>
2 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248585-miksi-en-ole-sosialistikommunisti#comments Ammattiyhdistysliike Kommunismi Sosialismi Työnantajat Työntekijät Thu, 04 Jan 2018 06:55:48 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248585-miksi-en-ole-sosialistikommunisti
PAM - Suomen surkein ammattiliitto http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245077-pam-suomen-surkein-ammattiliitto <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/ujQYPj5zPj0?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/ujQYPj5zPj0?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Kilpailu Suomen haitallisimman ammattiliiton tittelistä on raivonnut kiivaana jo vuosikymmeniä. Huolimatta muiden ammattiliittojen laittomista lakoista, uhkauksista pysäyttää koko yhteiskunta ja mielipuolisista etujen vaatimisesta, Palvelualojen Ammattiliitto, PAM, on hallinnut tätä kilpailua suvereenisti. PAM on onnistunut ennen näkemättömällä tavalla yhdistämään perinteiset ammattiyhdistysteemat, kuten saavutettujen etujen puolustamisen, jämähtämisen teollistumisen ajan työmarkkinapolitiikkaan, työttömien työmarkkinoille pääsyn estämisen ja yleissitovuuteen takertumisen.&nbsp;</p><p>Toki juhlapuheet kaikilla työmarkkinajärjestöillä ovat hienoja, mutta todellisuus sitten aivan jotain muuta, sama on totta myös PAM:n kohdalla. Niinpä suurin osa PAM:n julkisista keskustelunavauksista sattuvatkin eniten juuri palvelualojen työntekijöihin, vaikka markkinoinnissa kaikki maailman kurjuus on onnistuttukin leimaamaan markkinaliberaalien viaksi.</p><p>Viime talven kynnyksellä turistisesongin alkaessa PAM ilmoitti kieltävänsä sesonkityöntekijöiltä jo neuvotellun oikeuden tehdä töitä yli 150 tuntia kolmiviikkoisjaksolla. Sesonkityön luonteeseen kuulu lyhyt, mutta intensiivinen työjakso, josta saaduilla tuloilla voi elää sesonkien välisenkin ajan. Mutta PAM:lle se ei kelvannut, vaikka työntekijät olivat tyytyväisiä mahdollisuuteen elättää itsensä omalla työllään. Tämä tietysti aiheuttaa sen, että matkailuyrittäjien täytyy palkata pitkä liuta kokematonta työvoimaa samalla, kun kokeneempien sesonkityöntekijöiden tulotaso alenee merkittävästi. Jälleen on suomalainen työmarkkina muuttunut hieman jäykemmäksi samalla, kun on saatu aiheutettua haittaa palvelualalle ja turismille, sekä heikennettyä yhden alan tuottavuutta, siitä kiitos PAM:n edunvalvontakoneistolle.</p><p>Viime vappuna PAM:n Facebook-ryhmässä julkaistiin kuva, jossa ongelmaksi noustettiin työnteko vappuna. Satojentuhansien suomalaisten ollessa kroonisen työttömyyden uhreja, tämä &ldquo;edunvalvontajärjestö&rdquo; yrittää esittää pyhänä töissä käyvät joinain marttyyreina. Se PAM:n työntekijä, joka photoshoppasi kuvaan tuon ilmapallon, olisi voinut samalla shopata noille ukoille kivekset, että pärjäisivät kahdeksan tuntia kotona ilman pyllynpyyhkijää.</p><p>PAM on myös muistuttanut meitä siitä hotellisiivoojien ahdingosta, jossa &ldquo;asiakkaiden arvostama mukavuus, kuten paksut patjat ja tyynypinot todellisuudessa vaikeuttavat kerroshoitajan työtä&rdquo;. On tietysti ikävää, että esimerkiksi asiakkaiden viihtyminen aiheuttaa vaivaa palvelutyön tekijälle, mutta millaisen kuvan PAM lähettää tällaisella kampanjalla meille kaikille? Ehkä olisi parempi, jos hotelliasiakkaat nukkuisivat karsinoissa, joista kerrossiivooja voisi kätevästi talikolla ja painepesurilla siivota oljet ja ulosteet pois?</p><p>Viime vapun alla villit tarinat orjatyöstä ja fantasiat myyttisten oikeistovoimien halusta lopettaa ammattiyhdistysliikkeen olemassaolo ryydittivät juhlintaa kaikkien muiden vähintään sata vuotta vanhojen AY-kliseiden kanssa. PAM:n järjestöjohtaja Niina Koivuniemi antoi kritiikkiä sai niin osa-aikatyö kuin nollatuntisopimustenkin suuntaan samalla osoittaen, että ymmärtää työmarkkinoiden toiminnasta ja työntekijöiden yksilöllisistä tarpeista jotakuinkin yhtä paljon kuin sika satelliiteista.</p><p>Epäsäännöllisten työsuhteiden ja osa-aikatyön vaihtoehto ei monessa tapauksessa ole kokopäiväiset työsuhteet ja säännölliset kahdeksantuntiset työpäivät, vaan työn luonteen takia nimenomaan työttömyys. Tällaisesta esimerkkinä on vaikkapa kesäsesongin jäätelömyyjät, joita ei ole mitään itua istuttaa jätskikojuissa myös sadepäivinä, vaan tulos on hyvin pitkälti sidoksissa aurinkoiseen säähän. Jos näille työntekijöille pakotetaan kiinteä kuukausipalkka, niin tuloksena ei ole paremmin palkatut jäätelönmyyjät vaan työttömät jäätelönmyyjät.</p><p>Koivuniemi vaati vappupuheessan myös, että &quot;veroparatiisien toimintaan, aggressiiviseen verosuunnitteluun, veronkiertoon ja muuhun porsasteluun on puututtava kaikin mahdollisin keinoin&quot;. Kuinka uskottavia nuo vaatimukset ovat, kun AY-liikkeen vuokra-asuntokeinottelulla sekä verosubventioilla paisutettu omaisuus on verottajalta piilossa? Tämä kaksinaismoraalin leimaama AY-retoriikka ei ole sinällään uutta, mutta yllättävää on se, että niin moni valitsee katsoa tätä räikeää kaksinaismoraalia läpi sormiensa.</p><p>Keskon ostettua Suomen Lähikaupan liiketoiminnan ja muutettua Siwat sekä Valintatalot K-marketeiksi, ymmärrettiin työntekijäpuolella nopeasti, että muutos on loistava mahdollisuus asiakasmäärien ja myynnin lisääntyessä. Mutta poteronsa pohjalla lymyilevässä PAM:ssa ei annettu elämän realiteettien taaskaan häiritä aatteelista työtä.</p><p>PAM:n neuvontapäällikkö Juha Ojala sanoi olevansa huolissaan siitä, että kauppiasvetoisessa liiketoiminnassa yrittäjä tekee itse töitä omassa kaupassaan, työllistää mahdollisesti perheenjäseniään ja näin muka tuhoaa työpaikkoja. Mihin niitä työpaikkoja katoaa, jos yritystoiminnasta omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan vastaava yrittäjä perheineen työskentelee yrityksensä hyväksi? Ja millä logiikalla PAM:n politrukin mielestä parhaat yrittäjät ovat heitä, jotka kohtelevat työntekijöitä kuin perheenjäseniään, mutta huonoimpia he, joiden perheenjäsenet työskentelevät samassa yrityksessä?</p><p>On aivan selvää, ettei PAM:n johdolle jäsentenstä etu merkitse mitään, vaan AY-eliitti on valmis murskaamaan jalkoihinsa armotta niin työntekijät, yrittäjät kuin työttömätkin, kunhan järjestön hallintokoneisto voi hyvin. Viimeisin tyylinäyte tuli, yllätys yllätys, Ann Seliniltä nyt palkkaneuvottelujen alla, kun hän totesi, että palkkojen pitää nousta vaikka yrityksiä menisi konkurssiin. PAM:n liittojohto on siis valmis jopa syrjäyttämään palvelualojen työntekijöitä työelämästä, jos neuvotteluissa saadaan nostettua omaa häntää edes vähän! Tämä todistaa vain sen, ettei Ann Selin ymmärrä kysynnän ja tarjonnan lakiin nojaavasta markkinamekanismista tuon taivaallista, eikä hänellä näin ollen tulisi olla mitään roolia missään työmarkkinoita tai elinkeinoelämää koskevissa neuvotteluissa.</p><p>AY-johtajien tilanne on tietysti tukala tässä kiihtyvällä vauhdilla muuttuvassa maailmassa. PAM:n johtajat esimerkiksi istuvat lähes sata vuotta vanhoissa teollistumisen ajan työmarkkinapoteroissa kusemassa matalapalkkaisten työntekijöiden kulhoihin samalla uskotellen heille, että kohta on tarjolla maukkaita muroja. Ihmettelenkin, miksi palvelualojen työntekijät laittavat luottonsa vuosikausia liittonsa johdossa epäonnistuneeseen Ann Seliniin ja kätyreihinsä? Enkä toisaalta uskokaan PAM:n jäsenten varsinaisesti luottavan liittojohtoonsa, mutta puoluekirjan ja poliittisten suhteiden perusteella valtansa betonoineen AY-eliitin vaihtaminen liittokokouksissa lienee yhtä helppoa kuin Kim Jong-Unin syrjäyttäminen Korean Työväenpuolueen johdosta.</p><p>Haluan vielä tehdä selväksi sen, etten vastusta työntekijöiden tai työnantajien järjestäytymistä, molemmilla kun on perusteltu syy valvoa etujaan ja oikeuksiaan työmarkkinoilla. Mutta vastustan sitä, että työmarkkinajärjestöt elävät räikeästä valheesta, ja ulkoparlamentaarisina toimijoina tekevät kaikkia suomalaisia koskevia sopimuksia ilman vaaleissa lunastettua mandaattia. Näin eritoten tilanteissa, joissa työmarkkinapolitrukit muka työntekijöitä suojellessaan aiheuttavat lisää työttömyyttä kaikkine negatiivisen lieveilmiöineen ja jarruttavat koko kansantaloutemme positiivista kehitystä.</p><p><a href="http://yle.fi/uutiset/3-9294666" title="http://yle.fi/uutiset/3-9294666">http://yle.fi/uutiset/3-9294666</a><br /><a href="https://www.facebook.com/pamliitto/photos/a.384692608703.162465.151786398703/10154115211453704/?type=3&amp;theater" title="https://www.facebook.com/pamliitto/photos/a.384692608703.162465.151786398703/10154115211453704/?type=3&amp;theater">https://www.facebook.com/pamliitto/photos/a.384692608703.162465.15178639...</a><br /><a href="https://www.facebook.com/pamliitto/photos/a.384692608703.162465.151786398703/10153683399373704/?type=3&amp;theater" title="https://www.facebook.com/pamliitto/photos/a.384692608703.162465.151786398703/10153683399373704/?type=3&amp;theater">https://www.facebook.com/pamliitto/photos/a.384692608703.162465.15178639...</a><br /><a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/ay-johtaja-huolestui-emme-halua-etta-suomi-palautuu-orjatyon-aikaan-6645465" title="http://www.talouselama.fi/uutiset/ay-johtaja-huolestui-emme-halua-etta-suomi-palautuu-orjatyon-aikaan-6645465">http://www.talouselama.fi/uutiset/ay-johtaja-huolestui-emme-halua-etta-s...</a><br /><a href="http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/194905-ay-pomoilta-vaatimus-juha-sipilalle-valistavetajat-kuriin" title="http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/194905-ay-pomoilta-vaatimus-juha-sipilalle-valistavetajat-kuriin">http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/194905-ay-pomoilta-vaatimus-juha-sipilal...</a><br /><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9090488" title="https://yle.fi/uutiset/3-9090488">https://yle.fi/uutiset/3-9090488</a><br /><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005417415.html" title="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005417415.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005417415.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> www.youtube.com/watch?v=ujQYPj5zPj0

Kilpailu Suomen haitallisimman ammattiliiton tittelistä on raivonnut kiivaana jo vuosikymmeniä. Huolimatta muiden ammattiliittojen laittomista lakoista, uhkauksista pysäyttää koko yhteiskunta ja mielipuolisista etujen vaatimisesta, Palvelualojen Ammattiliitto, PAM, on hallinnut tätä kilpailua suvereenisti. PAM on onnistunut ennen näkemättömällä tavalla yhdistämään perinteiset ammattiyhdistysteemat, kuten saavutettujen etujen puolustamisen, jämähtämisen teollistumisen ajan työmarkkinapolitiikkaan, työttömien työmarkkinoille pääsyn estämisen ja yleissitovuuteen takertumisen. 

Toki juhlapuheet kaikilla työmarkkinajärjestöillä ovat hienoja, mutta todellisuus sitten aivan jotain muuta, sama on totta myös PAM:n kohdalla. Niinpä suurin osa PAM:n julkisista keskustelunavauksista sattuvatkin eniten juuri palvelualojen työntekijöihin, vaikka markkinoinnissa kaikki maailman kurjuus on onnistuttukin leimaamaan markkinaliberaalien viaksi.

Viime talven kynnyksellä turistisesongin alkaessa PAM ilmoitti kieltävänsä sesonkityöntekijöiltä jo neuvotellun oikeuden tehdä töitä yli 150 tuntia kolmiviikkoisjaksolla. Sesonkityön luonteeseen kuulu lyhyt, mutta intensiivinen työjakso, josta saaduilla tuloilla voi elää sesonkien välisenkin ajan. Mutta PAM:lle se ei kelvannut, vaikka työntekijät olivat tyytyväisiä mahdollisuuteen elättää itsensä omalla työllään. Tämä tietysti aiheuttaa sen, että matkailuyrittäjien täytyy palkata pitkä liuta kokematonta työvoimaa samalla, kun kokeneempien sesonkityöntekijöiden tulotaso alenee merkittävästi. Jälleen on suomalainen työmarkkina muuttunut hieman jäykemmäksi samalla, kun on saatu aiheutettua haittaa palvelualalle ja turismille, sekä heikennettyä yhden alan tuottavuutta, siitä kiitos PAM:n edunvalvontakoneistolle.

Viime vappuna PAM:n Facebook-ryhmässä julkaistiin kuva, jossa ongelmaksi noustettiin työnteko vappuna. Satojentuhansien suomalaisten ollessa kroonisen työttömyyden uhreja, tämä “edunvalvontajärjestö” yrittää esittää pyhänä töissä käyvät joinain marttyyreina. Se PAM:n työntekijä, joka photoshoppasi kuvaan tuon ilmapallon, olisi voinut samalla shopata noille ukoille kivekset, että pärjäisivät kahdeksan tuntia kotona ilman pyllynpyyhkijää.

PAM on myös muistuttanut meitä siitä hotellisiivoojien ahdingosta, jossa “asiakkaiden arvostama mukavuus, kuten paksut patjat ja tyynypinot todellisuudessa vaikeuttavat kerroshoitajan työtä”. On tietysti ikävää, että esimerkiksi asiakkaiden viihtyminen aiheuttaa vaivaa palvelutyön tekijälle, mutta millaisen kuvan PAM lähettää tällaisella kampanjalla meille kaikille? Ehkä olisi parempi, jos hotelliasiakkaat nukkuisivat karsinoissa, joista kerrossiivooja voisi kätevästi talikolla ja painepesurilla siivota oljet ja ulosteet pois?

Viime vapun alla villit tarinat orjatyöstä ja fantasiat myyttisten oikeistovoimien halusta lopettaa ammattiyhdistysliikkeen olemassaolo ryydittivät juhlintaa kaikkien muiden vähintään sata vuotta vanhojen AY-kliseiden kanssa. PAM:n järjestöjohtaja Niina Koivuniemi antoi kritiikkiä sai niin osa-aikatyö kuin nollatuntisopimustenkin suuntaan samalla osoittaen, että ymmärtää työmarkkinoiden toiminnasta ja työntekijöiden yksilöllisistä tarpeista jotakuinkin yhtä paljon kuin sika satelliiteista.

Epäsäännöllisten työsuhteiden ja osa-aikatyön vaihtoehto ei monessa tapauksessa ole kokopäiväiset työsuhteet ja säännölliset kahdeksantuntiset työpäivät, vaan työn luonteen takia nimenomaan työttömyys. Tällaisesta esimerkkinä on vaikkapa kesäsesongin jäätelömyyjät, joita ei ole mitään itua istuttaa jätskikojuissa myös sadepäivinä, vaan tulos on hyvin pitkälti sidoksissa aurinkoiseen säähän. Jos näille työntekijöille pakotetaan kiinteä kuukausipalkka, niin tuloksena ei ole paremmin palkatut jäätelönmyyjät vaan työttömät jäätelönmyyjät.

Koivuniemi vaati vappupuheessan myös, että "veroparatiisien toimintaan, aggressiiviseen verosuunnitteluun, veronkiertoon ja muuhun porsasteluun on puututtava kaikin mahdollisin keinoin". Kuinka uskottavia nuo vaatimukset ovat, kun AY-liikkeen vuokra-asuntokeinottelulla sekä verosubventioilla paisutettu omaisuus on verottajalta piilossa? Tämä kaksinaismoraalin leimaama AY-retoriikka ei ole sinällään uutta, mutta yllättävää on se, että niin moni valitsee katsoa tätä räikeää kaksinaismoraalia läpi sormiensa.

Keskon ostettua Suomen Lähikaupan liiketoiminnan ja muutettua Siwat sekä Valintatalot K-marketeiksi, ymmärrettiin työntekijäpuolella nopeasti, että muutos on loistava mahdollisuus asiakasmäärien ja myynnin lisääntyessä. Mutta poteronsa pohjalla lymyilevässä PAM:ssa ei annettu elämän realiteettien taaskaan häiritä aatteelista työtä.

PAM:n neuvontapäällikkö Juha Ojala sanoi olevansa huolissaan siitä, että kauppiasvetoisessa liiketoiminnassa yrittäjä tekee itse töitä omassa kaupassaan, työllistää mahdollisesti perheenjäseniään ja näin muka tuhoaa työpaikkoja. Mihin niitä työpaikkoja katoaa, jos yritystoiminnasta omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan vastaava yrittäjä perheineen työskentelee yrityksensä hyväksi? Ja millä logiikalla PAM:n politrukin mielestä parhaat yrittäjät ovat heitä, jotka kohtelevat työntekijöitä kuin perheenjäseniään, mutta huonoimpia he, joiden perheenjäsenet työskentelevät samassa yrityksessä?

On aivan selvää, ettei PAM:n johdolle jäsentenstä etu merkitse mitään, vaan AY-eliitti on valmis murskaamaan jalkoihinsa armotta niin työntekijät, yrittäjät kuin työttömätkin, kunhan järjestön hallintokoneisto voi hyvin. Viimeisin tyylinäyte tuli, yllätys yllätys, Ann Seliniltä nyt palkkaneuvottelujen alla, kun hän totesi, että palkkojen pitää nousta vaikka yrityksiä menisi konkurssiin. PAM:n liittojohto on siis valmis jopa syrjäyttämään palvelualojen työntekijöitä työelämästä, jos neuvotteluissa saadaan nostettua omaa häntää edes vähän! Tämä todistaa vain sen, ettei Ann Selin ymmärrä kysynnän ja tarjonnan lakiin nojaavasta markkinamekanismista tuon taivaallista, eikä hänellä näin ollen tulisi olla mitään roolia missään työmarkkinoita tai elinkeinoelämää koskevissa neuvotteluissa.

AY-johtajien tilanne on tietysti tukala tässä kiihtyvällä vauhdilla muuttuvassa maailmassa. PAM:n johtajat esimerkiksi istuvat lähes sata vuotta vanhoissa teollistumisen ajan työmarkkinapoteroissa kusemassa matalapalkkaisten työntekijöiden kulhoihin samalla uskotellen heille, että kohta on tarjolla maukkaita muroja. Ihmettelenkin, miksi palvelualojen työntekijät laittavat luottonsa vuosikausia liittonsa johdossa epäonnistuneeseen Ann Seliniin ja kätyreihinsä? Enkä toisaalta uskokaan PAM:n jäsenten varsinaisesti luottavan liittojohtoonsa, mutta puoluekirjan ja poliittisten suhteiden perusteella valtansa betonoineen AY-eliitin vaihtaminen liittokokouksissa lienee yhtä helppoa kuin Kim Jong-Unin syrjäyttäminen Korean Työväenpuolueen johdosta.

Haluan vielä tehdä selväksi sen, etten vastusta työntekijöiden tai työnantajien järjestäytymistä, molemmilla kun on perusteltu syy valvoa etujaan ja oikeuksiaan työmarkkinoilla. Mutta vastustan sitä, että työmarkkinajärjestöt elävät räikeästä valheesta, ja ulkoparlamentaarisina toimijoina tekevät kaikkia suomalaisia koskevia sopimuksia ilman vaaleissa lunastettua mandaattia. Näin eritoten tilanteissa, joissa työmarkkinapolitrukit muka työntekijöitä suojellessaan aiheuttavat lisää työttömyyttä kaikkine negatiivisen lieveilmiöineen ja jarruttavat koko kansantaloutemme positiivista kehitystä.

http://yle.fi/uutiset/3-9294666
https://www.facebook.com/pamliitto/photos/a.384692608703.162465.151786398703/10154115211453704/?type=3&theater
https://www.facebook.com/pamliitto/photos/a.384692608703.162465.151786398703/10153683399373704/?type=3&theater
http://www.talouselama.fi/uutiset/ay-johtaja-huolestui-emme-halua-etta-suomi-palautuu-orjatyon-aikaan-6645465
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/194905-ay-pomoilta-vaatimus-juha-sipilalle-valistavetajat-kuriin
https://yle.fi/uutiset/3-9090488
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005417415.html

]]>
12 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245077-pam-suomen-surkein-ammattiliitto#comments Ay-liike PAM Työmarkkinajärjestöt Työnantajat Työntekijät Fri, 27 Oct 2017 06:00:00 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245077-pam-suomen-surkein-ammattiliitto
Olisiko Sipilällä taas Sisilian yllätyksen paikka? http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244296-olisiko-sipilalla-taas-sisilian-yllatyksen-paikka <p>Voin kerrankin periaatteessa yhtyä pääministeri Juha Sipilän sanoihin näin vasemmistoliittolaisena. Erittäin harvinaista herkkua.&nbsp;</p><p>Sipilä kertoi siis tänään MTV3:sen Huomenta Suomessa, että palkkojen nollakorotukset olisivat kohtuuton juttu. Tässä yhteydessä olisi luonnollisesti mahdollista lähteä koiranleukailemaan sillä, että pääministeri haluaisi maahan uuden palkkojen leikkauskierroksen, kikyn potenssiin kaksi. Tosin en jaksa uskoa siihen, että Sipiläkään tätä tarkoitti, vaikka toisaalta se sopisi hallituksen tuloeroja tietoisesti kasvattaviin linjauksiin.</p><p>Mutta mitä Sipilä aikoo tehdä asian eteen? Hänellä olisi kyllä mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan, koska Sipilä teki jo kikyssäkin sisilialaisen tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä. Pakkolakipaketilla kertaalleen jo työntekijäpuolta uhkaillut Sipilä pakotti ay-liikkeen kikyyn. Tosin on toinen asia, kuinka järkevää ay-liikkeelle oli suostua Sipilän uhkailuihin. SAK:n aiempi puheenjohtaja Lauri Lylykin on pohtinut julkisuudessa, ettei ay-liike olisi ainakaan tässä muodossa suostunut kikyyn, jos talouden kehitys olisi ollut tiedossa.</p><p>Nyt Sipilä voisi osoittaa samanlaista johtajuutta. Hän voisi aivan hyvin tehdä myös työnantajapuolella vastaansanomattoman tarjouksen, jos hän haluaisi oikeasti nollalinjasta eroon. Eli palkankorotuksia kehiin tai työnantajapuolen verotus nousee. Niin yksinkertaista tämä voisi olla. Työnantajille voisi toisaalta esimerkiksi palauttaa Kela-maksut maksettavaksi, ja tätähän työministeri Lindström ehti esittämään pestinsä aluksi. Tuolloin &rdquo;Jarppa&rdquo; palautettiin tylysti hallitusohjelmaruotuun myös Sipilän toimesta.</p><p>Tosin Sipilän puheet jäänevät kaikkiaan puhtaaksi hurskasteluksi, eivätpä Sipilän pyynnöistä huolimatta johtajatkaan leikanneet palkkoja yhteisten &rdquo;talkoiden&rdquo; merkeissä. Työmarkkinaosapuoletkaan eivät ole erityisesti lämmenneet esitykselle siitä, että poliitikko määräilisi palkkatasoa. Toisenlaisia mahdollisuuksia Sipilällä kuitenkin olisi, mutta taitaa tässä(kin) asiassa olla kyseessä kohtuullisen selkeä mediatemppu, jolla pyritään pitämään yllä jonkinlaista tasapuolisuuden verhoa hallituksen kylmän oikeistolaisen linjan edessä. Mutta tästä verhosta kuultaa kovin helposti lävitse. Nähty ja koettu on. Sipilä tuskin lähtee kavereiden kanssa sisilialaiselle linjalle.</p><p>Lopuksi haluan ottaa vahvasti osaa Niklas Herlinin omaisten suureen suruun. Herlin loi Uudesta Suomesta moniarvoisen median, jossa myös meille vasemmistolaisille bloggaajille on annettu tilaa ja näkyvyyttä. Hän teki muutenkin ison elämäntyön journalismin parissa. Hatunnoston paikka kauas jonnekin. Lepää rauhassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Voin kerrankin periaatteessa yhtyä pääministeri Juha Sipilän sanoihin näin vasemmistoliittolaisena. Erittäin harvinaista herkkua. 

Sipilä kertoi siis tänään MTV3:sen Huomenta Suomessa, että palkkojen nollakorotukset olisivat kohtuuton juttu. Tässä yhteydessä olisi luonnollisesti mahdollista lähteä koiranleukailemaan sillä, että pääministeri haluaisi maahan uuden palkkojen leikkauskierroksen, kikyn potenssiin kaksi. Tosin en jaksa uskoa siihen, että Sipiläkään tätä tarkoitti, vaikka toisaalta se sopisi hallituksen tuloeroja tietoisesti kasvattaviin linjauksiin.

Mutta mitä Sipilä aikoo tehdä asian eteen? Hänellä olisi kyllä mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan, koska Sipilä teki jo kikyssäkin sisilialaisen tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä. Pakkolakipaketilla kertaalleen jo työntekijäpuolta uhkaillut Sipilä pakotti ay-liikkeen kikyyn. Tosin on toinen asia, kuinka järkevää ay-liikkeelle oli suostua Sipilän uhkailuihin. SAK:n aiempi puheenjohtaja Lauri Lylykin on pohtinut julkisuudessa, ettei ay-liike olisi ainakaan tässä muodossa suostunut kikyyn, jos talouden kehitys olisi ollut tiedossa.

Nyt Sipilä voisi osoittaa samanlaista johtajuutta. Hän voisi aivan hyvin tehdä myös työnantajapuolella vastaansanomattoman tarjouksen, jos hän haluaisi oikeasti nollalinjasta eroon. Eli palkankorotuksia kehiin tai työnantajapuolen verotus nousee. Niin yksinkertaista tämä voisi olla. Työnantajille voisi toisaalta esimerkiksi palauttaa Kela-maksut maksettavaksi, ja tätähän työministeri Lindström ehti esittämään pestinsä aluksi. Tuolloin ”Jarppa” palautettiin tylysti hallitusohjelmaruotuun myös Sipilän toimesta.

Tosin Sipilän puheet jäänevät kaikkiaan puhtaaksi hurskasteluksi, eivätpä Sipilän pyynnöistä huolimatta johtajatkaan leikanneet palkkoja yhteisten ”talkoiden” merkeissä. Työmarkkinaosapuoletkaan eivät ole erityisesti lämmenneet esitykselle siitä, että poliitikko määräilisi palkkatasoa. Toisenlaisia mahdollisuuksia Sipilällä kuitenkin olisi, mutta taitaa tässä(kin) asiassa olla kyseessä kohtuullisen selkeä mediatemppu, jolla pyritään pitämään yllä jonkinlaista tasapuolisuuden verhoa hallituksen kylmän oikeistolaisen linjan edessä. Mutta tästä verhosta kuultaa kovin helposti lävitse. Nähty ja koettu on. Sipilä tuskin lähtee kavereiden kanssa sisilialaiselle linjalle.

Lopuksi haluan ottaa vahvasti osaa Niklas Herlinin omaisten suureen suruun. Herlin loi Uudesta Suomesta moniarvoisen median, jossa myös meille vasemmistolaisille bloggaajille on annettu tilaa ja näkyvyyttä. Hän teki muutenkin ison elämäntyön journalismin parissa. Hatunnoston paikka kauas jonnekin. Lepää rauhassa.

]]>
14 http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244296-olisiko-sipilalla-taas-sisilian-yllatyksen-paikka#comments Juha Sipilä Kiky Palkankorotukset Työnantajat Työntekijät Wed, 11 Oct 2017 18:30:00 +0000 Olli Kohonen http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244296-olisiko-sipilalla-taas-sisilian-yllatyksen-paikka
Olisiko tilausta uudelle puolueelle? http://kalervoniementaus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221212-olisiko-tilausta-uudelle-puolueelle <p>Olen kovasti pohtinut maassamme olevia puolueita ja niiden toimintaa. Toki myönnettävä on, etten ihan tarkkaan jokaisen perimmäistä tarkoitusta ymmärrä, tahi niiden ideologiaa.</p><p>Itse olen köyhästä perheestä, joten riistokapitalisti ei ole ihan oma juttuni. Toki, oli nuorena poikana käsitys, että &quot;jos rikkaalla menee hyvin, niin tulee niitä muruja köyhillekin&quot;..vanhempana käsittänyt ettei tuokaan pidä paikkaansa, vaan menee silviistee, ettei niin pientä kolikkoa, etteikö porvari sitä voisi omaan taskuunsa pistää.</p><p>Haluaisin maahamme puolueen, joka asettaisi suomalaisen etusijalle, samoin kun jokainen kansalainen ymmärtääkseni tekee. Jos naapurin lapsi on ilman leipää ja samoin oma lapsikin, niin kumman isä/äiti ruokkii ensin.</p><p>Haluan puolueen, joka ymmärtää että meillä n. 500K työtöntä, joista valtaosa haluaa saada työpaikan, jossa pääsee tekemään sitä mitä parhaiten osaa ja saada siitä kohtuullinen korvaus.</p><p>Haluan puolueen, jossa ei ole &quot;vartiaisia&quot;, jotka ikänsä veronmaksajien elättinä kertovat kuinka toisten pitää toimia.</p><p>Nykyisistä puolueista oli PS sellainen(omassa mielessäni)joku vuosi takaperin..muistini mukaan esmes alta tontun tulot piti olla verottomia. En ole pariin kuukauteen mitään korvauksia saanut, mutta viimesestä tm-tuestä meni 20 pinnaa.</p><p>Haluan puolueen joka ei pohdi &quot;miten saisi työttömät ja millä nimikkeellä liikkeelle&quot;, vaan ihan oikeasti pohtisi miten saisi ihmisille säällisen toimeentulon ja sitä kautta maahamme vaurautta ja hyvinvointia.</p><p>Tällaista puoluetta ei ole..itseäni lähinnä olisi varmastikin joku vasemmistoviritys, mutta siellä tulee taas se &quot;maailmanhalaaminen&quot; ja sosiaalitoimistona oleminen...joku siinäkin mättää.</p><p>Haluaisin siis itsenäisyyspuolueen, joka ei olisi liian &quot;kapitalistinen&quot;, vaan menisi tuissakin &quot;kotimaa edellä&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen kovasti pohtinut maassamme olevia puolueita ja niiden toimintaa. Toki myönnettävä on, etten ihan tarkkaan jokaisen perimmäistä tarkoitusta ymmärrä, tahi niiden ideologiaa.

Itse olen köyhästä perheestä, joten riistokapitalisti ei ole ihan oma juttuni. Toki, oli nuorena poikana käsitys, että "jos rikkaalla menee hyvin, niin tulee niitä muruja köyhillekin"..vanhempana käsittänyt ettei tuokaan pidä paikkaansa, vaan menee silviistee, ettei niin pientä kolikkoa, etteikö porvari sitä voisi omaan taskuunsa pistää.

Haluaisin maahamme puolueen, joka asettaisi suomalaisen etusijalle, samoin kun jokainen kansalainen ymmärtääkseni tekee. Jos naapurin lapsi on ilman leipää ja samoin oma lapsikin, niin kumman isä/äiti ruokkii ensin.

Haluan puolueen, joka ymmärtää että meillä n. 500K työtöntä, joista valtaosa haluaa saada työpaikan, jossa pääsee tekemään sitä mitä parhaiten osaa ja saada siitä kohtuullinen korvaus.

Haluan puolueen, jossa ei ole "vartiaisia", jotka ikänsä veronmaksajien elättinä kertovat kuinka toisten pitää toimia.

Nykyisistä puolueista oli PS sellainen(omassa mielessäni)joku vuosi takaperin..muistini mukaan esmes alta tontun tulot piti olla verottomia. En ole pariin kuukauteen mitään korvauksia saanut, mutta viimesestä tm-tuestä meni 20 pinnaa.

Haluan puolueen joka ei pohdi "miten saisi työttömät ja millä nimikkeellä liikkeelle", vaan ihan oikeasti pohtisi miten saisi ihmisille säällisen toimeentulon ja sitä kautta maahamme vaurautta ja hyvinvointia.

Tällaista puoluetta ei ole..itseäni lähinnä olisi varmastikin joku vasemmistoviritys, mutta siellä tulee taas se "maailmanhalaaminen" ja sosiaalitoimistona oleminen...joku siinäkin mättää.

Haluaisin siis itsenäisyyspuolueen, joka ei olisi liian "kapitalistinen", vaan menisi tuissakin "kotimaa edellä".

 

 

 

 

]]>
14 http://kalervoniementaus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221212-olisiko-tilausta-uudelle-puolueelle#comments Isänmaallisuus Keskiluokka Työntekijät Työttömät Vähäosaiset Fri, 12 Aug 2016 23:33:06 +0000 Kalervo Niementaus http://kalervoniementaus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221212-olisiko-tilausta-uudelle-puolueelle
Vasemmisto haluaa jakaa muiden omaisuutta mielivaltaisesti http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211052-vasemmisto-haluaa-jakaa-muiden-omaisuutta-mielivaltaisesti <p><a href="http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3496829-osa-osingoista-tyontekijoiden-rahastoon">Kansan Uutiset julkaisi 1.2.2015 nettisivuillaan uutisen</a> otsikolla &rdquo;Osa osingoista työntekijöiden rahastoon&rdquo;. Uutisessa Vasemmistonuoret kertoivat&rdquo; kolme keinoa lisätä työntekijävaltaa yrityksissä&rdquo;. Vaikka kahdesta muustakin keinosta voisi keskustella, haluan keskittyä juurikin tähän otsikossa mainittuun keinoon.</p> <p>Vasemmistonuoret siis ehdottavat, että &rdquo;&hellip;<em>keino lisätä työntekijöiden valtaa on perustaa työntekijöiden rahastoja, joihin siirretään osa yritysten osingoista. Niiden avulla työntekijät voivat hankkia yrityksen vähitellen itselleen.</em></p> <p><em>&ndash;&thinsp;Tämä purkaa yhteiskunnan omistussuhteita ja estää omaisuuden kasaantumista harvoille. Sen lisäksi se antaa työntekijöille pääsyn yrityksen toimintaa koskeviin päätöksiin, liikesalaisuuksiin sekä muihin tekijöihin, jotka vaikuttavat työn teettämiseen ja tekemiseen&hellip;&rdquo;</em></p> <p>Siinä ajatuksessa, että työntekijät hankkivat yrityksen itselleen ei ole mitään erikoista. Päinvastoin monessa tapauksessa se on jopa mielekästä, että yhtiössä työtä tekevät ihmiset myös vastaavat yhtiöstä kokonaisuudessaan. Mutta ajatus siitä, että osa yrityksen jakamasta osingosta &rdquo;siirretään&rdquo; työntekijöiden rahastoon, on melko tyrmäävä. Oletan, että ehdottajat lähtevät siitä ajatuksesta, ettei yhtiön työntekijöillä ole omistusosuutta yhtiöön ja siitä huolimatta heillä tulisi olla oikeus osinkoon. Eli yhtiön omistaja/yrittäjä kantaa riskin esim. yhtiön lainojen takauksesta, mutta on velvollinen luovuttamaan osan hänelle kuuluvista osingoista ihmisille, jotka eivät kanna mitään riskiä yhtiön velvoitteista. Oikeudenmukaista? No ei!</p> <p>Jos työsuhteessa oleva ihminen haluaa &rdquo;pääsyn yrityksen toimintaa koskeviin päätöksiin&rdquo; tai osuuden yhtiön osingoista, hänellä on siihen kaksi oivallista tapaa:</p> <ol><li>Hän OSTAA käyvällä hinnalla yrittäjältä osuuden yhtiöstä ja osallistuu yhtiön omistajana yhtiön velvoitteisiin osuutensa mukaisesti</li><li>Hän perustaa oman yhtiön, takaa itse yhtiön kaikki lainat ja kantaa kaikki riskit. Tämän jälkeen hän voi huoletta jakaa itselleen osinkoja niin paljon kuin sielu ja yhtiön tase kestää. Päätökset hän saa ja myös joutuu tekemään.&nbsp;</li></ol> <p>Ei se sen monimutkaisempaa ole. Tuottoa saa sen mukaan kuin kantaa riskiä. Työn suorittamisella ei ole oikeutettu osinkoihin, sillä on oikeutettu saaman korvaus tehdystä työstä eli palkka. On myös hyvä huomata, että nykyaikana monet yrittäjät eritoten pienissä yrityksissä ovat molempia, sekä omistajia että suorittavan työn tekijöitä.&nbsp;</p> <p>Se, että halutaan &rdquo;estää omaisuuden kasaantumista harvoille&rdquo; sillä, että siirretään rahaa mielivaltaisesti yrittäjältä työntekijälle, ei ole mitään muuta kuin ryöstö.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansan Uutiset julkaisi 1.2.2015 nettisivuillaan uutisen otsikolla ”Osa osingoista työntekijöiden rahastoon”. Uutisessa Vasemmistonuoret kertoivat” kolme keinoa lisätä työntekijävaltaa yrityksissä”. Vaikka kahdesta muustakin keinosta voisi keskustella, haluan keskittyä juurikin tähän otsikossa mainittuun keinoon.

Vasemmistonuoret siis ehdottavat, että ”…keino lisätä työntekijöiden valtaa on perustaa työntekijöiden rahastoja, joihin siirretään osa yritysten osingoista. Niiden avulla työntekijät voivat hankkia yrityksen vähitellen itselleen.

– Tämä purkaa yhteiskunnan omistussuhteita ja estää omaisuuden kasaantumista harvoille. Sen lisäksi se antaa työntekijöille pääsyn yrityksen toimintaa koskeviin päätöksiin, liikesalaisuuksiin sekä muihin tekijöihin, jotka vaikuttavat työn teettämiseen ja tekemiseen…”

Siinä ajatuksessa, että työntekijät hankkivat yrityksen itselleen ei ole mitään erikoista. Päinvastoin monessa tapauksessa se on jopa mielekästä, että yhtiössä työtä tekevät ihmiset myös vastaavat yhtiöstä kokonaisuudessaan. Mutta ajatus siitä, että osa yrityksen jakamasta osingosta ”siirretään” työntekijöiden rahastoon, on melko tyrmäävä. Oletan, että ehdottajat lähtevät siitä ajatuksesta, ettei yhtiön työntekijöillä ole omistusosuutta yhtiöön ja siitä huolimatta heillä tulisi olla oikeus osinkoon. Eli yhtiön omistaja/yrittäjä kantaa riskin esim. yhtiön lainojen takauksesta, mutta on velvollinen luovuttamaan osan hänelle kuuluvista osingoista ihmisille, jotka eivät kanna mitään riskiä yhtiön velvoitteista. Oikeudenmukaista? No ei!

Jos työsuhteessa oleva ihminen haluaa ”pääsyn yrityksen toimintaa koskeviin päätöksiin” tai osuuden yhtiön osingoista, hänellä on siihen kaksi oivallista tapaa:

  1. Hän OSTAA käyvällä hinnalla yrittäjältä osuuden yhtiöstä ja osallistuu yhtiön omistajana yhtiön velvoitteisiin osuutensa mukaisesti
  2. Hän perustaa oman yhtiön, takaa itse yhtiön kaikki lainat ja kantaa kaikki riskit. Tämän jälkeen hän voi huoletta jakaa itselleen osinkoja niin paljon kuin sielu ja yhtiön tase kestää. Päätökset hän saa ja myös joutuu tekemään. 

Ei se sen monimutkaisempaa ole. Tuottoa saa sen mukaan kuin kantaa riskiä. Työn suorittamisella ei ole oikeutettu osinkoihin, sillä on oikeutettu saaman korvaus tehdystä työstä eli palkka. On myös hyvä huomata, että nykyaikana monet yrittäjät eritoten pienissä yrityksissä ovat molempia, sekä omistajia että suorittavan työn tekijöitä. 

Se, että halutaan ”estää omaisuuden kasaantumista harvoille” sillä, että siirretään rahaa mielivaltaisesti yrittäjältä työntekijälle, ei ole mitään muuta kuin ryöstö.

]]>
5 http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211052-vasemmisto-haluaa-jakaa-muiden-omaisuutta-mielivaltaisesti#comments Osingot Työntekijät Yrittäjyys Mon, 01 Feb 2016 15:25:28 +0000 Harri Vuorenpää http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211052-vasemmisto-haluaa-jakaa-muiden-omaisuutta-mielivaltaisesti
Talous utopia http://matiaskvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202056-talous-utopia (Kirjoitus on osa juttusarjaani lyhyesti ja ytimekkäästi. Sarjan kirjoitusten tarkoituksena on tiivistää kirjoitus kyseisestä aiheesta 500 merkkiin. Aiheet voivat olla niin yhteiskunnallisia kuin myös liittyä esimerkiksi omaan elämääni. Kirjoitusten tarkoitus ei ole antaa kattavia läpivalaisuja vaan enemmänkin herättää keskustelua ja ajatuksia.) Hallitus julkaisi toiminta keinonsa. Kyseessä on palkka-ale vaikka sen pukisi "talouden pelastamiseksi." Talous ei näillä keinoilla pelastu, ja niin tuskin kukaan uskoo. Talouden sakkausta käytetään nyt hyödyksi, jotta saadaan läpi mahdollisimman hyväksytysti EK:n vaatimat peruutus askeleet Suomessa. Perussuomalaisena en voi hyväksyä sitä, että ilman vastustusta päästämme nämä hallituksessa läpi, varsinkin kun emme mitään muutakaan ole saaneet. Olen pettynyt ja niin on varmasti moni muukin.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 0 http://matiaskvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202056-talous-utopia#comments Palkka-ale Suomi Talous Työ Työntekijät Wed, 09 Sep 2015 08:16:09 +0000 Matias Kvist http://matiaskvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202056-talous-utopia Meidän vuoromme osallistua http://jukkaillman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202034-meidan-vuoromme-osallistua <p>Pääministeri Juha Sipilä ilmoitti: &quot;Tämä on se osuus, joka meidän työssäkäyvien pitää näissä talkoissa kantaa.&quot;<br /><br />Tarkastellaan hieman mitä se &quot;meidän&quot; tässä yhteydessä tarkoittaa.</p><p>Loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi ei vaikuta ministerin tuloihin yhtään, ei myöskään hänen tekemisiinsä. Tavallisen työntekijän osalta vaikutus on epäselvä, koska kukaan ei oikein tunnu tietävän, mitä oikeastaan tapahtuu.</p><p>Sairauspäivien korvaustason alentaminen ei vaikuta ministeriin juuri mitenkään. Ministerin työtä pystyy tekemään fyysisesti ja todistetusti myös psyykkisesti hyvinkin vajaakuntoisena. Pienipalkkaisille työntekijöille, joilla on palkansaajista eniten sairaspoissaoloja vaikutus on keskimäärin noin kolmen päiväpalkan menetys vuodessa.</p><p>Ylityökorvausten puolittaminen ei vaikuta ministeriin eikä muihin palkkahaitarin yläpäässä oleviin mitenkään. He työskentelevät kokonaispalkalla, johon ylityöt on laskettu mukaan kiinteänä osuutena. Keski- ja pienituloisiin palkansaajiin tämä leikkaus vaikuttaa suoraan riippuen tehdyn ylityön määrästä. Ylityöhalukkuuden vähentyminen voi heikentää yritysten joustomahdollisuuksia ja haitata toimintaa. Voi nimittäin käydä niin, että niiltä kahdelta ensimmäiseltä 25 % korotetulta ylityötunnilta saa progressiivisen ennakonpidätyksen jälkeen pienemmän palkan kuin normaalityöajalta ja se ei ehkä innosta.</p><p>Julkisen sektorin lomien lyhentäminen ei vaikuta ministeriin mitenkään, koska kansanedustajat ja ministerit eivät tunnetusti lomaile. Heillä on vain istunto-, vaali-, kesä-, talvi- ja muita keskeytyksiä työnteossa. Julkisen sektorin työntekijöille lyhennys tarkoittaa noin kuutta uutta palkatonta työpäivää vuosittain.</p><p>Sunnuntaikorvauksen pienentäminen ei vaikuta siihen ministerin tai muun suuripalkkaisen kokonaispalkkaan mitenkään. Hän saa sen täyden korvauksen jatkossakin, koska se on kiinteä osa palkkaa. Sunnuntaityöhön joutunut tai päässyt pienipalkkainen menettää vuosittain jopa 12 päivän palkan.</p><p>Olisiko Sipilältä kuitenkin ollut rehellisempää puhua &quot;teistä työssäkäyvistä&quot;?</p><p>Odotan muuten mielenkiinnolla, miten esimerkiksi se pienehkö työtätekevien joukko, joka öljynjalostamoilla turvaa suuren osan tämän maan energiansaannista suhtautuu palkkojensa leikkaamiseen monilla tuhansilla euroilla vuosittain. Se energiahuollon jatkuvuus on suunnilleen yhden asianomaisessa ammattiosastossa tehtävän päätöksen ja parin tietokoneella näpyteltävän enterin varassa. Onnea Juha valitsemallasi tiellä.</p><p>Kirjoittaja ei ole osallistunut talkoisiin yli kymmeneen vuoteen työkyvyttömyytensä johdosta. Eikä vapaaehtoisesti osallistu jatkossakaan talkoisiin, jossa tekemiset jaetaan näin epäoikeudenmukaisesti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Juha Sipilä ilmoitti: "Tämä on se osuus, joka meidän työssäkäyvien pitää näissä talkoissa kantaa."

Tarkastellaan hieman mitä se "meidän" tässä yhteydessä tarkoittaa.

Loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi ei vaikuta ministerin tuloihin yhtään, ei myöskään hänen tekemisiinsä. Tavallisen työntekijän osalta vaikutus on epäselvä, koska kukaan ei oikein tunnu tietävän, mitä oikeastaan tapahtuu.

Sairauspäivien korvaustason alentaminen ei vaikuta ministeriin juuri mitenkään. Ministerin työtä pystyy tekemään fyysisesti ja todistetusti myös psyykkisesti hyvinkin vajaakuntoisena. Pienipalkkaisille työntekijöille, joilla on palkansaajista eniten sairaspoissaoloja vaikutus on keskimäärin noin kolmen päiväpalkan menetys vuodessa.

Ylityökorvausten puolittaminen ei vaikuta ministeriin eikä muihin palkkahaitarin yläpäässä oleviin mitenkään. He työskentelevät kokonaispalkalla, johon ylityöt on laskettu mukaan kiinteänä osuutena. Keski- ja pienituloisiin palkansaajiin tämä leikkaus vaikuttaa suoraan riippuen tehdyn ylityön määrästä. Ylityöhalukkuuden vähentyminen voi heikentää yritysten joustomahdollisuuksia ja haitata toimintaa. Voi nimittäin käydä niin, että niiltä kahdelta ensimmäiseltä 25 % korotetulta ylityötunnilta saa progressiivisen ennakonpidätyksen jälkeen pienemmän palkan kuin normaalityöajalta ja se ei ehkä innosta.

Julkisen sektorin lomien lyhentäminen ei vaikuta ministeriin mitenkään, koska kansanedustajat ja ministerit eivät tunnetusti lomaile. Heillä on vain istunto-, vaali-, kesä-, talvi- ja muita keskeytyksiä työnteossa. Julkisen sektorin työntekijöille lyhennys tarkoittaa noin kuutta uutta palkatonta työpäivää vuosittain.

Sunnuntaikorvauksen pienentäminen ei vaikuta siihen ministerin tai muun suuripalkkaisen kokonaispalkkaan mitenkään. Hän saa sen täyden korvauksen jatkossakin, koska se on kiinteä osa palkkaa. Sunnuntaityöhön joutunut tai päässyt pienipalkkainen menettää vuosittain jopa 12 päivän palkan.

Olisiko Sipilältä kuitenkin ollut rehellisempää puhua "teistä työssäkäyvistä"?

Odotan muuten mielenkiinnolla, miten esimerkiksi se pienehkö työtätekevien joukko, joka öljynjalostamoilla turvaa suuren osan tämän maan energiansaannista suhtautuu palkkojensa leikkaamiseen monilla tuhansilla euroilla vuosittain. Se energiahuollon jatkuvuus on suunnilleen yhden asianomaisessa ammattiosastossa tehtävän päätöksen ja parin tietokoneella näpyteltävän enterin varassa. Onnea Juha valitsemallasi tiellä.

Kirjoittaja ei ole osallistunut talkoisiin yli kymmeneen vuoteen työkyvyttömyytensä johdosta. Eikä vapaaehtoisesti osallistu jatkossakaan talkoisiin, jossa tekemiset jaetaan näin epäoikeudenmukaisesti.

]]>
1 http://jukkaillman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202034-meidan-vuoromme-osallistua#comments Leikkaukset Sopimusoikeus Tasapuolisuus Työntekijät Wed, 09 Sep 2015 05:46:38 +0000 Jukka Illman http://jukkaillman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202034-meidan-vuoromme-osallistua
Suomalaiset haluavat uhrautua - älkää estäkö! http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200821-suomalaiset-haluavat-uhrautua-alkaa-estako <p>Helsingin Sanomien <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1440134261138">teettämästä tutkimuksesta</a> selviää, että suurin osa suomalaisista haluaisi säästää toisten tienaamista rahoista. Onko tässä jotain uutta? Onko tämä edes suomalainen vai&nbsp; peräti inhimillinen piirre? Vai onko kenties niin, että maalaisjärjellä ja sen käytön sallimisella päästään parempaan lopputulokseen kuin ay-pomot, työnantajien edustajat, Sipilä ja hallitus, ekonomistit, toimittajat, tavan vikisijät ja yhteiskuntatieteilijät?</p><p>&nbsp;</p><p>Haastatelluista 62% on halukas ottamaan yli 100 000 tienaavilta, viidesosa olisi valmis alentamaan palkkaansa, lomapäivien vähennyksiin neljännes ja työpäivän pidennyksiin yli kolmannes. Vain puolet on nykyistä valmiimpi joustoihin ja paikalliseen sopimiseen. &quot;Suomalaiset suhtautuvat nuivasti yhteiskunnallisiin talkoisiin&quot;. Onneksi AKT on jo valmiiksi ilmoittanut<a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1440130382522.html"> lakkoiluhalustaan</a> mikäli hallitus alkaa leikkaamaan jotain heidän etujaan - muiltahan saa ottaa. Paskat siitä!</p><p>&nbsp;</p><p>Meni siis puihin, ja pahemman kerran.<a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1440045406917.html"> Piristystä tilanteeseen luo</a> STTK:n pääekonomisti Ralf Sund, jonka mielestä&nbsp; &quot;olennaista on kuitenkin, että vielä ei ole kiire.&quot; Ellemme onnistu täysin &quot;ryssimään&quot; hyvin alkanutta alku vuotta teemme Suomen ennätyksen koko historian ajalta neljällä perättäisellä kasvuttomalla kilpailukaudella - neljän mestruuden putki. Jii-haa!! Kreikan kasvu taisi olla 1,8% viime neljänneksellä, mikä juuri tasan osoittaa, etteivät <em>he</em> ole tehneet mitään. Kyllä meillä nämä hommat hallitaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Seis! Otetaanpa pää puskasta ja katsotaan uudelleen. Tutkimustulosten tulkintaan vaaditaan hieman suhteellisuudentajua. Okei, rikkailta voi ottaa (vai voiko enää) määräaikaisesti uhrautumisveroa yhteiskuntarauhan pelastamiseksi. Valtion kassaan kertyvillä rahoilla saadaan varmaan yksi pakolaisten vastaanottokeskus (ylläpito voidaan säästää jostain ympäristöhankkeista, tuulivoimasta).</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta lopulta, jos oikein noita lokuja katsoo - hieman toisesta kulmasta - puolet on valmis isompiin joustoihin ja paikalliseen sopimiseen. Siis täh! JOUSTOIHIN! Eikös niistä ole jauhettu vuosia?</p><p>&nbsp;</p><p>Puolet on vapaaehtoisia eli 2/3 on mukana kun pyydetään? Työpäiviä on valmis pidentämään kolmannes - yli puolet on siis mukana. Otetaan käyttöön siellä missä se lisää tehokkuutta parhaiten eli virastoissa ja vastaavissa. Maahanmuuttovirastolla on kuulemma ruuhkaa eivätkä sairaanhoitajaresurssitkaan ilmeisesti vielä hurjat ole. Teollisuudelle ja yksityisille palveluille sitten arkipyhiä ja pari lomapäivää ja niitä joustoja. Lopulta, jos viidesosa on valmis palkkojen leikkauksiin, niin ei kai tuo mahdoton ajatus ole. Vapaaehtoisikin oli, 18%.</p><p>&nbsp;</p><p>Entäs Sund: &quot;ei kiire&quot;. Ehkä olen tyhmä, kun en oikein ymmärrä tätä. Päädyn kuitenkin sarkasmiin: ei ole enää kiire, koska juna meni kymmenen vuotta sitten. Tai jos sittenkin tämä on äärimmäisen varovainen &quot;tanssiinkutsu&quot; Sipilälle, jotta rauhassa miettisi ja lähestyisi uudelleen, hellemmin.</p><p>&nbsp;</p><p>Entäs AKT, aina vaarallinen ja sivullisista uhreista piittaamaton. En ole politiikan asiantuntija, mutta ihmisten kyllä, mielestäni. Voisiko Piiraisen lähestymisen tulkita hevosen potkuksi. Kun ei osaa kertoa,&nbsp; niin haistatellaan. Itse haistelen pelkoa?! Jos niin voisi kauppaa käydä niillä mitä AKT:lle ovat koskemattomia - ja ehkä löytyy jotain muuta mistä säästää tai tehostaa. Mutta Juha, hellemmin.</p><p>&nbsp;</p><p>Uskallan väittää, että ainakin tämän tutkimuksen (laajuus ei kummoinen, koska nopeasti väsätty) perusteella herrojen pitäisi heittää puvut syrjään (muustakin syystä kuin intiaanikesästä johtuen) ja viettää uudet neuvottelut, vaikka pingistä tai minigolfia pelaten - kun säätkin vielä sallivat. Rupatella hieman ja heitellä vapaasti ajatuksia, vaikka kauniilla Päijänteellä risteillen. Ehkä sieltä satojen järvien, virkistävän veden ja tuulen tuhansista tulokulmista löytyisi lempeän intiaanikesän loppuun mennessä aito yhteiskuntasopimus.</p><p>&nbsp;</p><p>Ja arvon ministerit ja kansanedustajat: joukkoja johdetaan edestä! Heittäkää ensi alkuun 10-15% palkasta pois kahdeksi vaalikaudeksi, niin ei jää ainakaan asenteesta kiinni tällä kertaa.</p><p>&nbsp;</p> Siinä olisi itsensä likoonlaittamista ja säästyisi ihan 100 prosenttisesti valtion rahoja. Toisten rahoista kun on sen verta helppo säästää ettei sillä oikein saa pisteitä.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin Sanomien teettämästä tutkimuksesta selviää, että suurin osa suomalaisista haluaisi säästää toisten tienaamista rahoista. Onko tässä jotain uutta? Onko tämä edes suomalainen vai  peräti inhimillinen piirre? Vai onko kenties niin, että maalaisjärjellä ja sen käytön sallimisella päästään parempaan lopputulokseen kuin ay-pomot, työnantajien edustajat, Sipilä ja hallitus, ekonomistit, toimittajat, tavan vikisijät ja yhteiskuntatieteilijät?

 

Haastatelluista 62% on halukas ottamaan yli 100 000 tienaavilta, viidesosa olisi valmis alentamaan palkkaansa, lomapäivien vähennyksiin neljännes ja työpäivän pidennyksiin yli kolmannes. Vain puolet on nykyistä valmiimpi joustoihin ja paikalliseen sopimiseen. "Suomalaiset suhtautuvat nuivasti yhteiskunnallisiin talkoisiin". Onneksi AKT on jo valmiiksi ilmoittanut lakkoiluhalustaan mikäli hallitus alkaa leikkaamaan jotain heidän etujaan - muiltahan saa ottaa. Paskat siitä!

 

Meni siis puihin, ja pahemman kerran. Piristystä tilanteeseen luo STTK:n pääekonomisti Ralf Sund, jonka mielestä  "olennaista on kuitenkin, että vielä ei ole kiire." Ellemme onnistu täysin "ryssimään" hyvin alkanutta alku vuotta teemme Suomen ennätyksen koko historian ajalta neljällä perättäisellä kasvuttomalla kilpailukaudella - neljän mestruuden putki. Jii-haa!! Kreikan kasvu taisi olla 1,8% viime neljänneksellä, mikä juuri tasan osoittaa, etteivät he ole tehneet mitään. Kyllä meillä nämä hommat hallitaan.

 

Seis! Otetaanpa pää puskasta ja katsotaan uudelleen. Tutkimustulosten tulkintaan vaaditaan hieman suhteellisuudentajua. Okei, rikkailta voi ottaa (vai voiko enää) määräaikaisesti uhrautumisveroa yhteiskuntarauhan pelastamiseksi. Valtion kassaan kertyvillä rahoilla saadaan varmaan yksi pakolaisten vastaanottokeskus (ylläpito voidaan säästää jostain ympäristöhankkeista, tuulivoimasta).

 

Mutta lopulta, jos oikein noita lokuja katsoo - hieman toisesta kulmasta - puolet on valmis isompiin joustoihin ja paikalliseen sopimiseen. Siis täh! JOUSTOIHIN! Eikös niistä ole jauhettu vuosia?

 

Puolet on vapaaehtoisia eli 2/3 on mukana kun pyydetään? Työpäiviä on valmis pidentämään kolmannes - yli puolet on siis mukana. Otetaan käyttöön siellä missä se lisää tehokkuutta parhaiten eli virastoissa ja vastaavissa. Maahanmuuttovirastolla on kuulemma ruuhkaa eivätkä sairaanhoitajaresurssitkaan ilmeisesti vielä hurjat ole. Teollisuudelle ja yksityisille palveluille sitten arkipyhiä ja pari lomapäivää ja niitä joustoja. Lopulta, jos viidesosa on valmis palkkojen leikkauksiin, niin ei kai tuo mahdoton ajatus ole. Vapaaehtoisikin oli, 18%.

 

Entäs Sund: "ei kiire". Ehkä olen tyhmä, kun en oikein ymmärrä tätä. Päädyn kuitenkin sarkasmiin: ei ole enää kiire, koska juna meni kymmenen vuotta sitten. Tai jos sittenkin tämä on äärimmäisen varovainen "tanssiinkutsu" Sipilälle, jotta rauhassa miettisi ja lähestyisi uudelleen, hellemmin.

 

Entäs AKT, aina vaarallinen ja sivullisista uhreista piittaamaton. En ole politiikan asiantuntija, mutta ihmisten kyllä, mielestäni. Voisiko Piiraisen lähestymisen tulkita hevosen potkuksi. Kun ei osaa kertoa,  niin haistatellaan. Itse haistelen pelkoa?! Jos niin voisi kauppaa käydä niillä mitä AKT:lle ovat koskemattomia - ja ehkä löytyy jotain muuta mistä säästää tai tehostaa. Mutta Juha, hellemmin.

 

Uskallan väittää, että ainakin tämän tutkimuksen (laajuus ei kummoinen, koska nopeasti väsätty) perusteella herrojen pitäisi heittää puvut syrjään (muustakin syystä kuin intiaanikesästä johtuen) ja viettää uudet neuvottelut, vaikka pingistä tai minigolfia pelaten - kun säätkin vielä sallivat. Rupatella hieman ja heitellä vapaasti ajatuksia, vaikka kauniilla Päijänteellä risteillen. Ehkä sieltä satojen järvien, virkistävän veden ja tuulen tuhansista tulokulmista löytyisi lempeän intiaanikesän loppuun mennessä aito yhteiskuntasopimus.

 

Ja arvon ministerit ja kansanedustajat: joukkoja johdetaan edestä! Heittäkää ensi alkuun 10-15% palkasta pois kahdeksi vaalikaudeksi, niin ei jää ainakaan asenteesta kiinni tällä kertaa.

 

Siinä olisi itsensä likoonlaittamista ja säästyisi ihan 100 prosenttisesti valtion rahoja. Toisten rahoista kun on sen verta helppo säästää ettei sillä oikein saa pisteitä. ]]>
3 http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200821-suomalaiset-haluavat-uhrautua-alkaa-estako#comments Juha Sipilä Pingistä Työntekijät Yhteiskuntasopimus Sun, 23 Aug 2015 21:21:29 +0000 Ville Paavolainen http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200821-suomalaiset-haluavat-uhrautua-alkaa-estako
Yhteiskunta sopii http://annesoimajrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199643-yhteiskunta-sopii <p>&nbsp;</p><p>Yhteiskuntasopimusta haluaa hallituksemme sorvata. Päämääränä on kilpailukyvyn nousu.</p><p>&quot;Hallitus on asettanut neuvotteluiden tavoitteeksi sen, että Suomen hintakilpailukyky paranee vähintään viisi prosenttia.&quot;</p><p><a href="http://www.hs.fi/politiikka/a1438566122504" target="_blank" title="http://www.hs.fi/politiikka/a1438566122504">http://www.hs.fi/politiikka/a1438566122504</a></p><p>Hallitus heittää pallon työmarkkinajärjestöille.</p><p>&quot;Hallituksen tiedotustilaisuudessa pääministeri Sipilä korosti, että osapuolten kesken pitäisi nyt löytää luottamuksen ilmapiiri.</p><p>&quot;Pitäisi löytää yhdessä tekemisen meininki, ja yhteisen edun on mentävä oman edun edelle&quot;, hän sanoi. &quot;</p><p>Yhteiskuntasopimusta on nimitetty tulopoliittiseksi ratkaisuksi. Sitäpähän se on, jos ko sopimuksen sopijaosapuolina ovat työmarkkinajärjestöt ja hallitus, tämän myöntää pääministerikin.</p><p>&quot;Pääministeri Juha Sipilä kertoo MTV Uutisille, että kyseessä onkin käytännössä eräänlainen laajennettu työmarkkinaratkaisu.&quot;</p><p><a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sipila-myontaa-yhteiskuntasopimuksen-neuvottelut-vaikeampaa-palkansaajapuolelle/5249648" target="_blank" title="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sipila-myontaa-yhteiskuntasopimuksen-neuvottelut-vaikeampaa-palkansaajapuolelle/5249648">http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sipila-myontaa-yhteiskuntaso...</a></p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp; Ratkaisuun päästäisiin mm nostamalla työaikaa sekä nollasopimuksin ja jotakin muita työntekijäpuolen etuja nipistämällä. Maksajina olisivat etupäässä työtätekevät ja eläkeläiset.</p><p>Saajina yritykset ja johtajat.</p><p>&nbsp;&quot;Antilasta työnantajien puhe palkkojen alennuksista ja työaikojen pidennyksistä on ennen kaikkea tulonsiirtoa yritysjohtajille.</p><p>&ndash; Asioista pitäisi puhua niiden oikeilla nimillä. Yritykset saavat tällä ilmaista rahaa. Huonosti menestyvät yritykset voivat saada tästä pikahelpotusta, mutta hyvin menevillä yrityksillä tämä siirtyy lähinnä yritysten omistajien ja johdon pussiin.&quot;</p><p><a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/yhteiskuntasopimusta-puidaan-tanaan-tama-hiertaa-eniten/5248090" target="_blank" title="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/yhteiskuntasopimusta-puidaan-tanaan-tama-hiertaa-eniten/5248090">http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/yhteiskuntasopimusta-puidaan...</a></p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp; Kun sä kiltisti otat, mitä annetaan ja et ota, jos ei anneta, tää maa alkaa voida paremmin. Joku saa lisää makkaraa leivän päälle. Sä et, koska sun pitää nyt säästää. Ei me muuten tästä nousta! Älä nyt ole itsekäs, anna euros yhteiseen kassaan, niin kyllä lopussa kiitos seisoo. Jos tarpeeksi kiristät vyötä, voi olla, että sen päivän vielä näät.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp; Oma näkemykseni on, että tämä kaikki on sanahelinää, silmänlumetta, vääriä valintoja. Ei Suomi lähde tällä nousuun. Eikä suomalainen jaksa aina säästää, varsinkaan se suomalainen, jolla ei ole mistä ottaa, ei ole nyt, saati sitten hallituksen kiristävien toimenpiteiden jälkeen. Miten vanhus, jonka tulot ovat niin pienet, että oikeuttavat eläkeläisen asumistukeen, ostaa kotimaista, kun asumistuesta häviää 50-200 euroa? Ei se mummo tai pappa osta nytkään kuin perunaa, kauraryynejä ja maitoa. Mistä hän säästää tämän jälkeen? Kaikki muut leikkaukset jotenkin voisin niellä, jos lampaaksi painaisin pääni, mutta tuota en. Yhtään euroa ei saa kiristää enää vanhoilta ihmisiltä, joilla on pieni eläke!</p><p>&nbsp;&nbsp; Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni, tokikin päämäärän saavuttamisen myötä mannaa sataisi meille kaikille. Jos.</p><p>Jos saavutetaan tarpeellinen kilpailukyvyn nousu työyksikkökustannusten laskun avulla. Jos pyrkimykset johtavat uusien työpaikkojen syntyyn. Jos maaliskuussa 2017 kilpailukykymme tyydyttää hallitusta. Meinaten, että jos ei tyydytä, hallitus antaa raippaa. Jos.</p><p>Kuinkas luulisit käyvän? Silloin voit taas katsoa peiliin ja kysyä &quot;Miten meni noin niin kuin omasta mielestä?&quot; Pystyitkö nostamaan Suomen?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp; Tästä blogista voi lukea syitä, miksi minä matkustan Tampereelta Helsinkiin elokuussa. Sinne kokoontuu pääosin taviksia; ihmisiä, jotka eivät ole hallituksen kanssa samalla linjalla. Tällä hetkellä fb:ssä tapahtumasivulla on 8 000 ilmoittautunutta. Arvailujen varassa on, kuinka moni somen ulkopuolella on jo kuullut kutsun ja tarttuu siihen. Mediassa arveltiin eilen joukon kohoavan jopa 10 000 päähän. Hah,&nbsp; sehän olisi vielä melko pientä. Enemmän meitä sinne kertyy.</p><p>Suurmielenosoituksen eli Suurprotestin teesit:</p><p>1. Leikkauspolitiikkaa vastaan Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa<br />2. Riittävä toimeentulo kaikille<br />3. Ihmis- ja perusoikeudet kaikille</p><p>Kyse ei ole puoluepoliittisesta tapahtumasta eikä mukaan tulo sido mihinkään. Se voi vain antaa.</p><p>Kyydin saat yhteisbussilla monelta paikkakunnalta kautta maan,&nbsp; jos ilmoittaudut ajoissa.</p><p>Joko sinä uskallat lähteä mukaan?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp; Tapahtuma-sivu; Suurprotesti la 22.8.:</p><p><a href="https://www.facebook.com/events/372621466266981/" target="_blank" title="https://www.facebook.com/events/372621466266981/">https://www.facebook.com/events/372621466266981/</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp; Mielenosoituksen takaa löytyy Joukkovoima-ryhmä:</p><p><a href="https://www.facebook.com/groups/971111899587853/" target="_blank" title="https://www.facebook.com/groups/971111899587853/">https://www.facebook.com/groups/971111899587853/</a></p><p>&nbsp; Pirkanmaan alueyhmä:</p><p><a href="https://www.facebook.com/groups/1007108915999812/" target="_blank" title="https://www.facebook.com/groups/1007108915999812/">https://www.facebook.com/groups/1007108915999812/</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Yhteiskuntasopimusta haluaa hallituksemme sorvata. Päämääränä on kilpailukyvyn nousu.

"Hallitus on asettanut neuvotteluiden tavoitteeksi sen, että Suomen hintakilpailukyky paranee vähintään viisi prosenttia."

http://www.hs.fi/politiikka/a1438566122504

Hallitus heittää pallon työmarkkinajärjestöille.

"Hallituksen tiedotustilaisuudessa pääministeri Sipilä korosti, että osapuolten kesken pitäisi nyt löytää luottamuksen ilmapiiri.

"Pitäisi löytää yhdessä tekemisen meininki, ja yhteisen edun on mentävä oman edun edelle", hän sanoi. "

Yhteiskuntasopimusta on nimitetty tulopoliittiseksi ratkaisuksi. Sitäpähän se on, jos ko sopimuksen sopijaosapuolina ovat työmarkkinajärjestöt ja hallitus, tämän myöntää pääministerikin.

"Pääministeri Juha Sipilä kertoo MTV Uutisille, että kyseessä onkin käytännössä eräänlainen laajennettu työmarkkinaratkaisu."

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sipila-myontaa-yhteiskuntaso...

    Ratkaisuun päästäisiin mm nostamalla työaikaa sekä nollasopimuksin ja jotakin muita työntekijäpuolen etuja nipistämällä. Maksajina olisivat etupäässä työtätekevät ja eläkeläiset.

Saajina yritykset ja johtajat.

 "Antilasta työnantajien puhe palkkojen alennuksista ja työaikojen pidennyksistä on ennen kaikkea tulonsiirtoa yritysjohtajille.

– Asioista pitäisi puhua niiden oikeilla nimillä. Yritykset saavat tällä ilmaista rahaa. Huonosti menestyvät yritykset voivat saada tästä pikahelpotusta, mutta hyvin menevillä yrityksillä tämä siirtyy lähinnä yritysten omistajien ja johdon pussiin."

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/yhteiskuntasopimusta-puidaan...

    Kun sä kiltisti otat, mitä annetaan ja et ota, jos ei anneta, tää maa alkaa voida paremmin. Joku saa lisää makkaraa leivän päälle. Sä et, koska sun pitää nyt säästää. Ei me muuten tästä nousta! Älä nyt ole itsekäs, anna euros yhteiseen kassaan, niin kyllä lopussa kiitos seisoo. Jos tarpeeksi kiristät vyötä, voi olla, että sen päivän vielä näät.

    Oma näkemykseni on, että tämä kaikki on sanahelinää, silmänlumetta, vääriä valintoja. Ei Suomi lähde tällä nousuun. Eikä suomalainen jaksa aina säästää, varsinkaan se suomalainen, jolla ei ole mistä ottaa, ei ole nyt, saati sitten hallituksen kiristävien toimenpiteiden jälkeen. Miten vanhus, jonka tulot ovat niin pienet, että oikeuttavat eläkeläisen asumistukeen, ostaa kotimaista, kun asumistuesta häviää 50-200 euroa? Ei se mummo tai pappa osta nytkään kuin perunaa, kauraryynejä ja maitoa. Mistä hän säästää tämän jälkeen? Kaikki muut leikkaukset jotenkin voisin niellä, jos lampaaksi painaisin pääni, mutta tuota en. Yhtään euroa ei saa kiristää enää vanhoilta ihmisiltä, joilla on pieni eläke!

   Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni, tokikin päämäärän saavuttamisen myötä mannaa sataisi meille kaikille. Jos.

Jos saavutetaan tarpeellinen kilpailukyvyn nousu työyksikkökustannusten laskun avulla. Jos pyrkimykset johtavat uusien työpaikkojen syntyyn. Jos maaliskuussa 2017 kilpailukykymme tyydyttää hallitusta. Meinaten, että jos ei tyydytä, hallitus antaa raippaa. Jos.

Kuinkas luulisit käyvän? Silloin voit taas katsoa peiliin ja kysyä "Miten meni noin niin kuin omasta mielestä?" Pystyitkö nostamaan Suomen?

 

  Tästä blogista voi lukea syitä, miksi minä matkustan Tampereelta Helsinkiin elokuussa. Sinne kokoontuu pääosin taviksia; ihmisiä, jotka eivät ole hallituksen kanssa samalla linjalla. Tällä hetkellä fb:ssä tapahtumasivulla on 8 000 ilmoittautunutta. Arvailujen varassa on, kuinka moni somen ulkopuolella on jo kuullut kutsun ja tarttuu siihen. Mediassa arveltiin eilen joukon kohoavan jopa 10 000 päähän. Hah,  sehän olisi vielä melko pientä. Enemmän meitä sinne kertyy.

Suurmielenosoituksen eli Suurprotestin teesit:

1. Leikkauspolitiikkaa vastaan Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa
2. Riittävä toimeentulo kaikille
3. Ihmis- ja perusoikeudet kaikille

Kyse ei ole puoluepoliittisesta tapahtumasta eikä mukaan tulo sido mihinkään. Se voi vain antaa.

Kyydin saat yhteisbussilla monelta paikkakunnalta kautta maan,  jos ilmoittaudut ajoissa.

Joko sinä uskallat lähteä mukaan?

 

   Tapahtuma-sivu; Suurprotesti la 22.8.:

https://www.facebook.com/events/372621466266981/

 

   Mielenosoituksen takaa löytyy Joukkovoima-ryhmä:

https://www.facebook.com/groups/971111899587853/

  Pirkanmaan alueyhmä:

https://www.facebook.com/groups/1007108915999812/

 

]]>
8 http://annesoimajrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199643-yhteiskunta-sopii#comments Eläkeläinen Lampaat SSS-hallitus Työntekijät Yhteiskuntasopimus Tue, 04 Aug 2015 14:35:33 +0000 Anne Soimajärvi http://annesoimajrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199643-yhteiskunta-sopii
Kun EK paljasti tavoitteensa työntekijöille (vaikka tiedossahan ne jo olivat) http://markstenback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194716-kun-ek-paljasti-tavoitteensa-tyontekijoille-vaikka-tiedossahan-ne-jo-olivat <p>Tämä liittyen Ilta-Sanomien artikkeliin Sipilän yhteiskuntasopimuksen kaatumisesta.</p><p><a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1430832744193.html" title="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1430832744193.html">http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1430832744193.html</a></p><p>&nbsp;</p><p>Sipilän yhteiskuntasopimus epäonnistui ja ehkäpä hyvä niin. Samalla saatiin hyvä vilkaisu EK:n asenteisiin työntekijöitä kohtaan.</p><p><em>&quot;Luonnoksen sisällöstä ilmenee, että koeaikaa olisi pidennetty kuuteen kuukauteen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei suostunut siihen, että koeajan purkamisen perusteluista pitää antaa kirjallinen perustelu.&quot;</em></p><p>Työnantajat siis haluavat kuuden kuukauden ikkunan minä aikana uusi työntekijä voidaan irtisanoa ilman mitään syitä tai perusteluita. Tässä jää mainitsematta se, että koeajalla irtisanottua työntekijää rangaistaan karenssilla koska oletus on, että irtisanominen on työntekijän syy. Kirjallinen perustelu osoittaisi irtisanomisen todellisen syyn poistaen karenssin uhan työntekijän päältä, kun syy ei ole työntekijässä, mutta EK ei jostain syystä tätä halua. Aivan kuin työnantajilla olisi tahto kohdella työntekijöitään mielivaltaisesti.</p><p><em>&quot;Työehtojen heikentämisessä EK ei tiettävästi olisi suostunut esitykseen, jonka mukaan heikennykset olisi voitu purkaa, kun julkisen sektorin tasapaino ja kilpailukyky kilpailijamaihin verrattuna olisi saavutettu. &quot;</em></p><p>Saavutetuista eduista ei haluta luopua. Kuka olisi arvannut? Ilmassa haiskahtaa kaksinaismoralismi, kun kuitenkin työntekijöitä vaaditaan luopumaan omista eduistaan kuten irtisanomissuojasta ja vapaa-ajasta.</p><p>Ylipäätään on erikoista, että työnantajat vaativat työntekijöitä tekemään pidempää päivää, kun valtion tavoitteena on edistää uusien työpaikkojen luomista. Jos työpaikkojen luominen olisi todellinen tavoite puhuttaisiin pikemminkin työaikojen lyhentämisestä. Tämähän ei kuitenkaan olisi työnantajien etu.</p><p>Työnantajien etuhan olisi ollut, että työntekijät saataisiin tekemään enemmän työtä samalla tai mieluummin jopa pienemmällä palkalla; saada enemmän vähemmällä. Sadan tunnin lisätöillä vuodessa 17 työmiestä tekee saman ainakin laskennallisesti saman verran töitä kuin 18 miestä ennen työajan pidennystä. Vaikka eihän työntekijän tuottavuus ole työpäivän pituudesta kiinni.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä liittyen Ilta-Sanomien artikkeliin Sipilän yhteiskuntasopimuksen kaatumisesta.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1430832744193.html

 

Sipilän yhteiskuntasopimus epäonnistui ja ehkäpä hyvä niin. Samalla saatiin hyvä vilkaisu EK:n asenteisiin työntekijöitä kohtaan.

"Luonnoksen sisällöstä ilmenee, että koeaikaa olisi pidennetty kuuteen kuukauteen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei suostunut siihen, että koeajan purkamisen perusteluista pitää antaa kirjallinen perustelu."

Työnantajat siis haluavat kuuden kuukauden ikkunan minä aikana uusi työntekijä voidaan irtisanoa ilman mitään syitä tai perusteluita. Tässä jää mainitsematta se, että koeajalla irtisanottua työntekijää rangaistaan karenssilla koska oletus on, että irtisanominen on työntekijän syy. Kirjallinen perustelu osoittaisi irtisanomisen todellisen syyn poistaen karenssin uhan työntekijän päältä, kun syy ei ole työntekijässä, mutta EK ei jostain syystä tätä halua. Aivan kuin työnantajilla olisi tahto kohdella työntekijöitään mielivaltaisesti.

"Työehtojen heikentämisessä EK ei tiettävästi olisi suostunut esitykseen, jonka mukaan heikennykset olisi voitu purkaa, kun julkisen sektorin tasapaino ja kilpailukyky kilpailijamaihin verrattuna olisi saavutettu. "

Saavutetuista eduista ei haluta luopua. Kuka olisi arvannut? Ilmassa haiskahtaa kaksinaismoralismi, kun kuitenkin työntekijöitä vaaditaan luopumaan omista eduistaan kuten irtisanomissuojasta ja vapaa-ajasta.

Ylipäätään on erikoista, että työnantajat vaativat työntekijöitä tekemään pidempää päivää, kun valtion tavoitteena on edistää uusien työpaikkojen luomista. Jos työpaikkojen luominen olisi todellinen tavoite puhuttaisiin pikemminkin työaikojen lyhentämisestä. Tämähän ei kuitenkaan olisi työnantajien etu.

Työnantajien etuhan olisi ollut, että työntekijät saataisiin tekemään enemmän työtä samalla tai mieluummin jopa pienemmällä palkalla; saada enemmän vähemmällä. Sadan tunnin lisätöillä vuodessa 17 työmiestä tekee saman ainakin laskennallisesti saman verran töitä kuin 18 miestä ennen työajan pidennystä. Vaikka eihän työntekijän tuottavuus ole työpäivän pituudesta kiinni.

]]>
3 http://markstenback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194716-kun-ek-paljasti-tavoitteensa-tyontekijoille-vaikka-tiedossahan-ne-jo-olivat#comments EK Työntekijät Yhteiskuntasopimus Thu, 07 May 2015 00:38:22 +0000 Mark Stenbäck http://markstenback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194716-kun-ek-paljasti-tavoitteensa-tyontekijoille-vaikka-tiedossahan-ne-jo-olivat
Mitä jos työelämä joustaisikin toisella tavalla? http://markstenback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193190-mita-jos-tyoelama-joustaisikin-toisella-tavalla <p>Jo pidempään mediassa on puhuttu yrittäjien ja poliitikkojen suulla, että suomalaisen työelämän joustavuutta pitäisi parantaa kansallisen kilpailukyvyn edistämiseksi sekä tietysti työllisyyden parantamiseksi. Käytännössä esitetyt ehdotukset ovat kuitenkin pääsääntöisesti tarkoittaneet työntekijöiden joustamista työnantajien ja valtionkin jatkaessa pitkälti vanhalla mallilla.</p> <p><strong>Paikallinen sopiminen:</strong> Perustuu siihen harhakäsitykseen, että työnantaja ja työntekijä olisivat tasavertaisia neuvottelukumppaneita. Eivät ne ole, eivät etenkään taantuman ja vielä vähemmän laman aikaan. Työsopimuksesta neuvoteltaessa työntekijällä on vain kolme reaalista vaihtoehtoa: (1) hyväksyä tarjottu sopimus sellaisenaan, (2) pyytää siihen muutoksia ja kun työnantaja sanoo ettei nyt pysty, niin (3) kieltäytyy tarjotusta työstä. Tämä yleensä sopii työnantajalle sillä jonossa on jo toinen ehdokas joka kyllä hyväksyy tarjotut ehdot, jos ensimmäiselle ei kelpaa. Eikä sovi unohtaa sitäkään, että jos työstä kieltäytynyt on jo valmiiksi työtön, niin TE-keskus tarjoaa mielellään kovennettua karenssien ja tukien leikkausten muodossa.</p> <p><strong>Palkkamaltti:</strong> Palkat nousevat vuosien ajan inflaatiota hitaammin minkä tuloksena palkat tulevat leikattua ikään kuin itsestään. Vuosikymmenen jälkeen joku tekee tilastollisen vertailun ja osoittaa, että nykyrahaan suhteutetut reaalipalkat ovatkin laskeneet vaikka niiden luultiin pysyneen suunnileen paikallaan, ehkä jopa vähän nousseen. Oho, hups!</p> <p><strong>Pidennetty koeaika:</strong> Tunnetaan myös nimellä <em>&quot;irtisanomissuojan heikennys&quot;</em>. Pidennetty koeaika ei luo työpaikkoja koska pari kuukatta pidempi koeaika ei jaa yhtä työtä kahdeksi. Sen sijaan pidennetty koeaika soveltuu oivallisesti työntekijöiden kierrättämiseen, kun 6-12 kk koeajan jälkeen työntekijä voidaan sanoa irti ilman erityistä syytä. Tämä on huomattavasti helpompi vaihtoehto pätkäsopimuksille koska niitä ei saisi ketjuttaa ja niihin liittyy se ikävä vakinaistamissääntökin.</p> <p>Se tämänkin ns. parannusehdotuksen yhteydessä jää yleensä sanomatta, että jos työntekijä saa potkut koeajalla muista kuin tuotannollisista ja taloudellisista tai vastaavista syistä, niin TE-toimisto rankaisee karenssilla koska työttömäksi joutuneen pitäisi mitä ilmeisemminkin syyttää tilanteesta itseään. Jos vain hän olisi ollut vähän parempi ihminen tai edes työntekijä...</p> <p><strong>Nollasopimukset:</strong> Suhtautuminen nollasopimuksiin on kaksijakoista. Silloin, kun aloite nollasopimukseen tulee työntekijältä koska sellainen sopisi parhaiten hänen sen hetkiseen elämäänsä ja se sopii työnantajallekin, niin nollasopimus on hieno tapa tuoda joustoa työelämään puolin ja toisin. Kun taas aloite nollasopimukseen tulee työnantajan puolelta välittämättä siitä miten se työntekijän elämään sopii koska se on joka tapauksessa firmalle eduksi, niin ollaan taas synkillä vesillä viitaten paikkallisen sopimisen epäsymmetriseen neuvotteludynamiikkaan.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Perimmäinen ongelma työelämän joustoissa on työelämän sisäänrakennettu <em>me vs. muut</em> -vastakkainasettelu mistä vahvimpina on <em>työntekijät vs. työnantajat</em> sekä <em>alaiset vs. esimiehet</em>.</p> <p>Tämä on käsittämättömän typerä asemointi sillä tosiasiallisestihan työntekijät ja työnantajat tarvitsevat toisiaan, kun taas esimiehen alaisineen pitäisi muodostaa tiimi jonka yhteishenki on väkevä ja jolla on yhteiset tavoitteet. Valitettavasti vastakkainasettelu syntyy kuin itsestään, kun yrityksen johto tuntuu suhtautuvan työntekijöihin resursseina sen sijaan, että näkisi ja kokisi nämä ihmisinä. Resurssseja kun on helpompi käsitellä taulukkolaskennassa: jos resursseja on liian vähän niitä hankitaan lisää ja kun resursseja on liikaa, niin niistä luovutaan; ratkaisevaa on se miten muutos vaikuttaa yrityksen kykyyn tehdä voittoa.</p> <p>On ymmärrettävää, että tällaisessa tilanteessa työntekijäpuoli suhtautuu karvaasti yksipuolisilta vaikuttaviin joustoehdotuksiin (lue: joustovaatimuksiin).</p> <p>Vaan mitä jos olisi malli johon olisi sisäänrakennettuna kyky joustaa tarpeen mukaan ja jossa työntekijöiden ja työnantajien välistä vastakkainasettelua ei käytännössä voi syntyä?</p> <p>&nbsp;</p> <p>Otetaan ajatusleikkinä seuraavanlaiset säännöt:</p> <ol><li>Jokaisella osakkaalla on yksi ääni.</li><li>Jokainen vakinainen työntekijä on osakas.</li><li>Osakkaat päättävät yhdessä mm. siitä<br />- Kuka palkataan<br />- Kuka sanotaan irti<br />- Kuinka paljon maksetaan palkkaa kullekin henkilölle, ja<br />- Kuka on toimitusjohtaja</li><li>Äänten mennessä tasan toimitusjohtajan ääni ratkaisee.</li><li>Osakkailla on oikeus osuuteen yrityksen voitosta jonka jakoperiaatteesta osakkaat päättävät.</li></ol> <p>Edelleen esimerkin nimissä sovitaan seuraavista lisäselvennyksistä.</p> <ul><li>Palkatusta työntekijästä tulee osakas kohtuullisen koeajan jälkeen. Osakkaaksi tuleminen ei maksa mitään tulokkaalle koska investointi tapahtuu ajan, osaamisen ja työpanoksen muodossa.<br />&nbsp;</li><li>Osuus yhtiön voitosta maksetaan kunkin henkilön omistaman osuuden mukaisesti kerran vuodessa tilikauden päätteeksi.<br />&nbsp;</li><li>Osakkaat päättävät, että jokainen uusi osakas saa n% ensimmäiseltä vajaalta työvuodelta (ehkä jaettuna työpäivien määrällä) minkä jälkeen osuus kasvaa m% vuosittain. Tämä sitouttaa ja palkitsee niitä jotka ovat pisimpään tehneet töitä yrityksen menestyksen eteen.<br />&nbsp;</li><li>Osakkuus päättyy työsuhteen päättyessä. Loppupalkan yhteydessä maksetaan osuus siihen asti kertyneistä voitoista.</li></ul> <p>&nbsp;</p> <p>Kun ajatellaan yllä kuvatunlaista yritystä, niin miten vastaisitte seuraaviin kysymyksiin?</p> <p><strong>Palkankorotukset:</strong> Kun jokainen firmassa työtä tekevä on itse osaltaan vastuussa tuloksesta ja kannattavuudesta, niin onko sitä yhtä kärkäs vaatimaan itselleen enemmän rahaa taloudellisesti vaikeina aikoina? Etenkin, jos palkankorotuksen edellytyksenä on jonkun irtisanominen?</p> <p><strong>Irtisanomiset:</strong> Kun irtisanomisen vastuu jakautuu kollektiivisesti kaikkien kesken, niin onko se enää niin helppoa? Vai olisiko yhdessä löydettävissä keinot tasapainottaa taloustilannetta yhdessä niin, että ketään ei tarvitse (tai tule itse) irtisanotuksi ellei ihan oikeasti ole pakko?</p> <p><strong>Palkkaukset:</strong> Kun vähintäänkin enemmistön on hyväksyttävä uudet tulokkaat, niin voisiko se vaikuttaa myönteisesti organisaation sisäiseen dynamiikkaan?</p> <p><strong>Sitouttaminen:</strong> Kun jokainen on firmassa oleva on osallisena ja osavastuullisena päätöksenteossa, niin yrityksestä tulee enemmän kuin vain työpaikka. Kun osuus voitoistakin määräytyy yksinkertaisesti sen mukaan miten kauan on ollut talossa ja tehnyt töitä yhteisen edun eteen, niin kynnys lähteä firmasta kasvaa vuosien ja menestyksen mukana.</p> <p>Mitä muita huomioita voidaan tehdä esimerkin yritystä ja tyypillistä firmaa vertailtaessa?</p> <p>&nbsp;</p> <p>En sano, että yllä mainittu esimerkki sopisi jokaiseen tilanteeseen eikä sen ole tarkoituskaan. Olen kuitenkin taipuvainen sille kannalle, että jos vielä joskus yritän perustaa oman yrityksen, niin saattaisin hyvinkin kokeilla jotain yllämainitun kaltaista. Ehkä se voisi jopa toimia?</p> <p>&nbsp;</p> <p><em>EDIT: Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole ideoida tai etsiä yhtiömuotoa vaan herättää keskustelua siitä miten työyhteisön voisi organisoida niin, että se pystyisi olemaan joustavampi, oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi sekä välttämään perinteisen mutta pohjimmiltaan turhan työnantaja vs. työntekijä -vastakkainasettelun.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jo pidempään mediassa on puhuttu yrittäjien ja poliitikkojen suulla, että suomalaisen työelämän joustavuutta pitäisi parantaa kansallisen kilpailukyvyn edistämiseksi sekä tietysti työllisyyden parantamiseksi. Käytännössä esitetyt ehdotukset ovat kuitenkin pääsääntöisesti tarkoittaneet työntekijöiden joustamista työnantajien ja valtionkin jatkaessa pitkälti vanhalla mallilla.

Paikallinen sopiminen: Perustuu siihen harhakäsitykseen, että työnantaja ja työntekijä olisivat tasavertaisia neuvottelukumppaneita. Eivät ne ole, eivät etenkään taantuman ja vielä vähemmän laman aikaan. Työsopimuksesta neuvoteltaessa työntekijällä on vain kolme reaalista vaihtoehtoa: (1) hyväksyä tarjottu sopimus sellaisenaan, (2) pyytää siihen muutoksia ja kun työnantaja sanoo ettei nyt pysty, niin (3) kieltäytyy tarjotusta työstä. Tämä yleensä sopii työnantajalle sillä jonossa on jo toinen ehdokas joka kyllä hyväksyy tarjotut ehdot, jos ensimmäiselle ei kelpaa. Eikä sovi unohtaa sitäkään, että jos työstä kieltäytynyt on jo valmiiksi työtön, niin TE-keskus tarjoaa mielellään kovennettua karenssien ja tukien leikkausten muodossa.

Palkkamaltti: Palkat nousevat vuosien ajan inflaatiota hitaammin minkä tuloksena palkat tulevat leikattua ikään kuin itsestään. Vuosikymmenen jälkeen joku tekee tilastollisen vertailun ja osoittaa, että nykyrahaan suhteutetut reaalipalkat ovatkin laskeneet vaikka niiden luultiin pysyneen suunnileen paikallaan, ehkä jopa vähän nousseen. Oho, hups!

Pidennetty koeaika: Tunnetaan myös nimellä "irtisanomissuojan heikennys". Pidennetty koeaika ei luo työpaikkoja koska pari kuukatta pidempi koeaika ei jaa yhtä työtä kahdeksi. Sen sijaan pidennetty koeaika soveltuu oivallisesti työntekijöiden kierrättämiseen, kun 6-12 kk koeajan jälkeen työntekijä voidaan sanoa irti ilman erityistä syytä. Tämä on huomattavasti helpompi vaihtoehto pätkäsopimuksille koska niitä ei saisi ketjuttaa ja niihin liittyy se ikävä vakinaistamissääntökin.

Se tämänkin ns. parannusehdotuksen yhteydessä jää yleensä sanomatta, että jos työntekijä saa potkut koeajalla muista kuin tuotannollisista ja taloudellisista tai vastaavista syistä, niin TE-toimisto rankaisee karenssilla koska työttömäksi joutuneen pitäisi mitä ilmeisemminkin syyttää tilanteesta itseään. Jos vain hän olisi ollut vähän parempi ihminen tai edes työntekijä...

Nollasopimukset: Suhtautuminen nollasopimuksiin on kaksijakoista. Silloin, kun aloite nollasopimukseen tulee työntekijältä koska sellainen sopisi parhaiten hänen sen hetkiseen elämäänsä ja se sopii työnantajallekin, niin nollasopimus on hieno tapa tuoda joustoa työelämään puolin ja toisin. Kun taas aloite nollasopimukseen tulee työnantajan puolelta välittämättä siitä miten se työntekijän elämään sopii koska se on joka tapauksessa firmalle eduksi, niin ollaan taas synkillä vesillä viitaten paikkallisen sopimisen epäsymmetriseen neuvotteludynamiikkaan.

 

Perimmäinen ongelma työelämän joustoissa on työelämän sisäänrakennettu me vs. muut -vastakkainasettelu mistä vahvimpina on työntekijät vs. työnantajat sekä alaiset vs. esimiehet.

Tämä on käsittämättömän typerä asemointi sillä tosiasiallisestihan työntekijät ja työnantajat tarvitsevat toisiaan, kun taas esimiehen alaisineen pitäisi muodostaa tiimi jonka yhteishenki on väkevä ja jolla on yhteiset tavoitteet. Valitettavasti vastakkainasettelu syntyy kuin itsestään, kun yrityksen johto tuntuu suhtautuvan työntekijöihin resursseina sen sijaan, että näkisi ja kokisi nämä ihmisinä. Resurssseja kun on helpompi käsitellä taulukkolaskennassa: jos resursseja on liian vähän niitä hankitaan lisää ja kun resursseja on liikaa, niin niistä luovutaan; ratkaisevaa on se miten muutos vaikuttaa yrityksen kykyyn tehdä voittoa.

On ymmärrettävää, että tällaisessa tilanteessa työntekijäpuoli suhtautuu karvaasti yksipuolisilta vaikuttaviin joustoehdotuksiin (lue: joustovaatimuksiin).

Vaan mitä jos olisi malli johon olisi sisäänrakennettuna kyky joustaa tarpeen mukaan ja jossa työntekijöiden ja työnantajien välistä vastakkainasettelua ei käytännössä voi syntyä?

 

Otetaan ajatusleikkinä seuraavanlaiset säännöt:

  1. Jokaisella osakkaalla on yksi ääni.
  2. Jokainen vakinainen työntekijä on osakas.
  3. Osakkaat päättävät yhdessä mm. siitä
    - Kuka palkataan
    - Kuka sanotaan irti
    - Kuinka paljon maksetaan palkkaa kullekin henkilölle, ja
    - Kuka on toimitusjohtaja
  4. Äänten mennessä tasan toimitusjohtajan ääni ratkaisee.
  5. Osakkailla on oikeus osuuteen yrityksen voitosta jonka jakoperiaatteesta osakkaat päättävät.

Edelleen esimerkin nimissä sovitaan seuraavista lisäselvennyksistä.

  • Palkatusta työntekijästä tulee osakas kohtuullisen koeajan jälkeen. Osakkaaksi tuleminen ei maksa mitään tulokkaalle koska investointi tapahtuu ajan, osaamisen ja työpanoksen muodossa.
     
  • Osuus yhtiön voitosta maksetaan kunkin henkilön omistaman osuuden mukaisesti kerran vuodessa tilikauden päätteeksi.
     
  • Osakkaat päättävät, että jokainen uusi osakas saa n% ensimmäiseltä vajaalta työvuodelta (ehkä jaettuna työpäivien määrällä) minkä jälkeen osuus kasvaa m% vuosittain. Tämä sitouttaa ja palkitsee niitä jotka ovat pisimpään tehneet töitä yrityksen menestyksen eteen.
     
  • Osakkuus päättyy työsuhteen päättyessä. Loppupalkan yhteydessä maksetaan osuus siihen asti kertyneistä voitoista.

 

Kun ajatellaan yllä kuvatunlaista yritystä, niin miten vastaisitte seuraaviin kysymyksiin?

Palkankorotukset: Kun jokainen firmassa työtä tekevä on itse osaltaan vastuussa tuloksesta ja kannattavuudesta, niin onko sitä yhtä kärkäs vaatimaan itselleen enemmän rahaa taloudellisesti vaikeina aikoina? Etenkin, jos palkankorotuksen edellytyksenä on jonkun irtisanominen?

Irtisanomiset: Kun irtisanomisen vastuu jakautuu kollektiivisesti kaikkien kesken, niin onko se enää niin helppoa? Vai olisiko yhdessä löydettävissä keinot tasapainottaa taloustilannetta yhdessä niin, että ketään ei tarvitse (tai tule itse) irtisanotuksi ellei ihan oikeasti ole pakko?

Palkkaukset: Kun vähintäänkin enemmistön on hyväksyttävä uudet tulokkaat, niin voisiko se vaikuttaa myönteisesti organisaation sisäiseen dynamiikkaan?

Sitouttaminen: Kun jokainen on firmassa oleva on osallisena ja osavastuullisena päätöksenteossa, niin yrityksestä tulee enemmän kuin vain työpaikka. Kun osuus voitoistakin määräytyy yksinkertaisesti sen mukaan miten kauan on ollut talossa ja tehnyt töitä yhteisen edun eteen, niin kynnys lähteä firmasta kasvaa vuosien ja menestyksen mukana.

Mitä muita huomioita voidaan tehdä esimerkin yritystä ja tyypillistä firmaa vertailtaessa?

 

En sano, että yllä mainittu esimerkki sopisi jokaiseen tilanteeseen eikä sen ole tarkoituskaan. Olen kuitenkin taipuvainen sille kannalle, että jos vielä joskus yritän perustaa oman yrityksen, niin saattaisin hyvinkin kokeilla jotain yllämainitun kaltaista. Ehkä se voisi jopa toimia?

 

EDIT: Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole ideoida tai etsiä yhtiömuotoa vaan herättää keskustelua siitä miten työyhteisön voisi organisoida niin, että se pystyisi olemaan joustavampi, oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi sekä välttämään perinteisen mutta pohjimmiltaan turhan työnantaja vs. työntekijä -vastakkainasettelun.

]]>
0 http://markstenback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193190-mita-jos-tyoelama-joustaisikin-toisella-tavalla#comments Joustavat käytännöt Joustot työpaikoilla Työelämä Työntekijät Yrittäjyys Thu, 16 Apr 2015 12:34:20 +0000 Mark Stenbäck http://markstenback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193190-mita-jos-tyoelama-joustaisikin-toisella-tavalla